Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 173)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • Jovain

    Rattoreita ovat metsäkoneetkin ja valmistetaan erilaiseen käyttöön, yleiskoneet eivät kelpaa. Huonosti kelpaa ensiharvennuksen 12-13 euroa, vähennettynä ennakkoraivauksella. Ainutta joka tässä on turvattu on motoketju isolla koneella.

    Tolopainen

    Ponsse kin on seurannut tätä palstaa, uudessa motossa kuljettaja vain liikuttaa yhdella vivulla hakkuupäätä automatikkaa hoitaa puomiston sylintereiden toiminnan. Seuraava askel on sitten etäohjaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Kuljetuksineen ja veroineen Kärkäs laskeskelee, että polttorangasta saa liki saman hinnan kuin tukkipuusta.”

    Metsälehti 3/2021.

    Jovain

    Tiedä mitä tuossa linkissä kerrotaan, mutta halkona menee tukkipuun hintoihin ja klapina liki 2.5 kertaisena. Miksei energiapuuna kaikki samaan myös. Kannattaa vielä ostopalveluna korjuu pakettina tai metsäkuljetus, vähennyksineen ja alvin palautuksineen. Ostettuna rankana myös, mutta pystykauppa ei enää kannata. Kalliista vivuista on kysymys.

    Jätkä

    Vaikka en myyntiin tee hankintapuuta, niin laskeskella sen kannattavuutta kyllä voisi.

    Kun vääntäydyn metsään joko traktorilla tai mönkijällä ja sahailen tankillisen pölkkyjä / rankoja, saan niistä telikärryyn n. kaksi kiintoa. Ajelen ne piha-rantteelle, syötän ne klapikoneen hihnalle, josta ne menevät katkaisuun, halkaisuun ja kärry-liiteriin.

    Taukoilun jälkeen haen samana päivänä toisen satsin ja sitten onkin mielestäni ”päivän työt” hyvinkin tehtynä. Eli neljä kiintoa pystystä klapeiksi ilmavaan varastoon katteen alle.

    Minusta eläkevaarin ei tarvitse tehdä enempää yhdessä päivässä, kun näitä päiviä on ehkä vielä jatkossakin.

    Isommat tyvipöllit – yli 20 senttiset, katkon metriseksi ja niistä halkoja normaaliin halkopinoon. Jos naapurin leski sattuisi tarvitsemaan kuivia puita. Kyllä nekin menee aikoinaan klapikoneesta läpi, jos on tarpeen.

    Tahtoo vaan tulla klapeja liikaa, se ongelma lienee kaikille klapintekijöille tuttu.

    Jovain

    Saahan sitä suositella maa- ja metsätalouden harjoittajalle kymppi tai kahdeksan pyöräistä kalustoa, jotka tuovat 2-4  15 kiinnon kuormaa tunnissa pinoon. Tai mönkijää kotitalouskäyttöön.

    Metsänomistajilla on myös korjuuseen soveltuvaa kalustoa. Isännän linjan mahdollisuuksia lisää pitkään jatkunut kustannusten nousu. Avaa markkinaa ja puulle hintaa.

     

    puhveli

    Aikaisemmin puhuin tuosta karsintatekniikan merkityksestä hankintahakkuussa. Nyt Jouni Topilta on tullut tänään uusi video miten eri tekniikat vaikuttavat karsinta aikaan. Suosittelen katsomaan.

    Jätkä

    Missä tuo mullistava esitys on nähtävissä?

    puhveli

    tässä

     

    Jätkä

    Jos ajellaan vaikkapa maatalous-pohjaisella kalustolla kuitupuuta kasvatushakkuutyömaalta ja saadaan tunnissaa 4 kiintoa pinoon ja kerran päivässä kalusto rikki, niin kannattaa pitää hiljainen hetki ja räknäillä, koinka paljos siinä tuli säästettyä / tienattua.

    Vertailuksi pitää ottaa se hinta, millä joku muu ajaisi ne puut laaniin. Ajouran teko kaksimetriseksi ei ole järkevää, koska puiden etäisyys toisistaan on keskimäärin kolme metriä jo ensiharvennuksessakin.

    On aika idiootti, jos jättää metsän tiheämmäksi ajourien kohdalla, kuin mitä se pitää olla palstalla keskimäärin.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 173)