Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 173 total)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • Metsuri motokuski

    Noinhan se on. Täällä kun lukee näitä juttuja niin onhan niissä ” Lapin lisää ”aika tavalla. Mutta kuka nyt ei itseään tai välineitään kehuis.

    Metsuri motokuski

    Tupla

    Hämis

    Raivuu ei ole aina niin mielekästä kuin hakkuu. Ikänsä kun on rautoja temponut ja vääntänyt niin hakkuusta löytää joskus sitä samaa. Muistiin on myös piirtynyt sahatun kuusikon tuoksu kun vaahtosammuttimen pitusena jo pääsi isää katsomaan kotitilan hakkuille. Kyllä niitä.harvennuksia vain riittää mitkä voi mieskin tehdä ja aivan järkevästi. 37e Mäk.

    Marjametsä

    Hankintahakkuun kannattavuuteen voi tulla niin monella näkökulmalla. Jos näkökulmana on se että että saa leivän päälle voita ja laskut maksettua ajanhetkessä nyt, niin vaikeaksi menee.

    Jos taas ajattelee homman pitkällä aikajänteellä, ettei juuri tässä ajanhetkessä saadut ansiot ole se määrittelevä tekijä, vaan pitkän aikavälin tuotos mm. metsien kasvun paranemisena, mielestäni kannattaa aina. Näissä tapauksissahan se hankintapino tavallaan kasvaa lanssissa ”oheistuotteena”.

    Mennäänkö siis lyhyellä vai pitkällä matikalla:)

     

     

    puhveli

    Jätkä 20.59. Jätkällä erittäin hyviä pointteja tuosta päivä saantomäärästä. N.10 mottia tekee mies kuin mies päivässä. Mutta lisäkuutiot ovatkin sitten monella tiukassa. Tähän vaikuttaa pääosin karsinta joka vie rungon  käsittely ajasta suurimman osan. Tehdään ylilaatua tai ”nypitään oksa kerrallaan ”. Ei käytetä ”työpenkkejä”. Pitäisi aina pyrkiä pyyhkimiskarsintaan mahdollisimman ergonomisella tavalla, jotta työn jatkuminen pitkään olisi mahdollista . Väärillä työasennoilla  kyllä saa itsensä rikki muutamassa viikossa.

    metsänkasvattaja

    eipähän  tuo  niin  kannattavaa  ole  laskipa   miten  hyvänsä , mutta  omissa   metsissä   sitä  mielellään  touhuaa  ja   saa  työjäljen  niin  kuin itse   haluaa ja  kyllä nuo  mottimäärät  riippuu  hakattavasta puustosta  ja   määrät  kyllä   tippuu  iän  karttuessa,  mutta eihän  se  olekaan   se  tärkein  asia

    Jätkä

    Jos hankintakuvio on sellaisella paikalla, että omistuksessa oleva maataloustraktori sopii lähikuljetukseen – vaikka vain käsinlastavalla lavetilla, niin tekisin kernaasti siten, että ensin avaisin ajouran, jesim n. 2 kiintoaota pitkin pääsisi jopa kerralla perälle asti. siitä keruulenkkejä avaisin.

    Traktori hakkuualueen perälle ja siitä hakaten toista puolta ajourasta. En kasaisi, vaan siirtelisin rangat / pölkyt ajouran viereen. Jos tankillisesta saa omasta mielestään kivan kuorman (esim. n.2 kiintoa) kasaisin hakatun tavaran kyytiin ja ajaisin varastolle. puut pinoon ja takaisin, hakataan toinen tankillinen vaikka uran toiselta puolen jne. Menetelmä säästää paljon työtä kasaus-ja siirtelyosastolla.

    Jos sitä ansaitsemista ajattelee, niin ainakin 125 kiintoa on työn osalta verotonta .

    Moni ymmärtää kyllä, että kun työn tekee itse, on mahdollista, että työn jälki miellyttää edes itseä!

    Jätkäpätkä

    Pääsääntöisesti kannattaa omissa töissä keskittyä vain taimikonhoitoon ja ensiharvennuksiin, siten että toisessa harvennuksessa metsä on motolla harvennettavassa kunnossa. Myös jatkuvan kasvatuksen metsiä kannattaa hakata itse, kun kertyvä puumäärä on pieni, suhteessa omalla työllä pärjää paremmin. Monesti kuitenkin hakkuut ovat osto metsiä, perikuntien hoitamattomia rytöjä joihin tehdään ensiharvennusta kun olisi jo toisen aika, lepikkoa, Haavikkoa, vaikka mitä, jos niistä siistin haluaa niin itse pitää hakata.

    Jätkä

    Loppujuoksussa ei ole tärkeää, onko metsä harvennuksen jälkeen siistin näköinen. Pitää nähdä se metsä, vaikka siellä onkin puita.

    Se on vähän niinkuin taimikon harvennuksen teossakin, että jotkut pitävät kaikkein tärkeimpänä sitä, että kannot ovat lyhyet ja katkaistut puut ovat vaakasuorassa. Minusta ne ovat asioita, joilla ei ole edes pientä merkitystä, vaan pitäisi ymmärtää, että ensimmäisen kunnon talven jälkeen katkaistut puut ovat kumossa ja pystyssä on oikeita puita oikea määrä.

    Berza

    Juuri niin, mitä Jätkäpätkä  lopussa kirjoittaa. Hankkimissani tiloissa on  ollut juuri niitä ryteköitä, minne konemies ei kyllä innolla lähde, muutamiin ei millään rahalla. Jos tällaiset koneella tekisikin, jälki olisi kyllä karmean näköistä. Tällaiset kohteet miestyönä vielä kohtuu kuntoon saa. Työläitähän nämä ovat, mutta juuri näiden hoidettujen kuvioiden ansiosta tilan arvo selkeästi nousee, vaikka Jessen lie sitä vaikeata uskoa.

    Viime syksynä huvikseni käskin ostomiehen tehdä tarjous eräästä 8 ha.n ensiharvennus kuviosta. Pyöritteli päätään katselmuksen jälkeen ja sanoi, että konemies ampuu hänet, jos tuosta kauppa tehdään. Omalla työnä tästäkin ryteiköstä vielä ihan kelvollisen sai.

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 173 total)