Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 173)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • jeps12345

    @Metsuri motokuski

    Noinhan se on. Täällä kun lukee näitä juttuja niin onhan niissä ” Lapin lisää ”aika tavalla. Mutta kuka nyt ei itseään tai välineitään kehuis.

     

     

    Metsuri motokuski

    Hienoa berza että se ostomies jätti tarjouksen tekemättä. Nykyään kuljettajien tuntituotoksia tarkkaillaan koko ajan ja tiettyyn summaan pitäisi päästä yrityksen kannattavuuden vuoksi. Jo se vuoksi pitäisi harvennuskohde olla sellainen että tuntituotokseen pääsy onnistuisi.

    Jos tällaisia epäkelpoja kohteita ilmaantuu niin omana työnä ne ilman muuta kannattaa tehdä.

    Berza

    Paljon pitää saada vuorollaan tehtyä tällaisesta hankalasta kohteesta, jotta se on kannattavaa puun ostajalle ja urskoitsijalle? Syksyllä erään v.mäisen ylispuu kohteen sain koneella hakkautettua viereisen päätehakkuun avulla. Koivukuidusta sain 11 e kiinto, 55 kiintoa oli tuotto vuorossa.

    Jätkä

    Hakkuukoneen tuotos pitää olla riittävä kattamaan koneen kiinteät ja muuttuvat kustannukset, kuljettajan palkat, kulkemiset ja sosialistikulut, päivärahan ja lopuksi pitäisi jäädä koneen nimelliselle omistajallekin jotain.

    Jos kuvitellaan, että 30 €/tunti riittäisi kuskin kuluihin, saman verran koneen kustannuksiin, niin lähempänä 70 € olisi +- 0 tulos / h. Elikkäs vuorossa pitäisi tulla 600 +  tulopuolelle joka työvuorosta. kernaasti enemmän. Elikkäs Berzan tapauksessa  korjuukustannukset parikymppiä/ kuutio + työnjohtokustannukset.

    Nuo kustannukset varsinkin koneen osalta saattavat olla paljonkin korkeammat. Uudella koneella ajetaan korkeintaan kolme vuotta, ja jos sen hinta on puolittunut, niin perkeleesti on pitänyt ajaa, että se hinnanpudotus tulee tienattua.

    Berza

    Äkkipäätä laskettuna noin tonnin olisi jaettavaa/vuoro. Kyllä kai firmankin pitää jotain saada?. Ehkä tämä meni +-0 tulokseksi.

    pikkutukki

    Olisiko hankintahinnat paremmat jos metsäkoneet olisivat huonommin tuottavia .

    Rukopiikki

    Hankintahinnoilla ei ole mitään tekemistä metsäkoneiden tuottavuuden tai oikeiden konetaksojen kanssa. Hankintapuu on firmoille epätoivottavaa, mieliksi sitä isänniltä ostavat.

    Jätkä

    Rukopiikki:”Hankintapuu on firmoille epätoivottavaa, mieliksi sitä isänniltä ostavat.”

    Ei pidä paikkaansa. Hankintapuu on halvempaa kuin pystykauppapuu ja JOS myyjä onnistuu toimittamaan sen nopeasti hakkuun jälkeen sovittuna aikana, kysyntää on. Paitsi tukille, koska hankintatukit ovat äärimmäisen heikkolaatuisia.

    Rukopiikki

    On toki niin että hankintapuu on halvempaa. Hankintapuut vaan tuppaa olemaan pieniä nökkösiä siellä täällä ja jossain missä lie. Ja niihin liittyy epävarmuustekijöitä. Ostetun pystyvarannon kanssa voi suunnitella tarpeen mukaan hakkuita.

    Berza

    Metsä Groupilla hankintakaupan osuus muistaakseni 20 prosenttia kokonaisostoista. Karkeasti puolet näistä kaupoista on konehakkuita. Eli ei ihan mitätön määrä, tosin muilla taitaa olla 10 prosenttia tuo määrä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 173)