› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 7.12.2016, 19:08

    Kvartaalitaloudessa ei taideta tehdä investointeja, jotka alkavat tuottaa 50-vuoden päästä, eli uudistusta.  Huonosti käy rahastojen omistajille ja metsille vähän pidemmällä tähtäimellä.

    Planter 7.12.2016, 19:18

    Näin metsäsijoittajia opastetaan:

    ”Jos sijoittaja ostaa puut kantohinnalla ja maksaa metsämaasta 1000 €/ha, sijoituksen suuruus on 7500 €/ha. Etelä-Suomessa tuo tuhannen euron hinta hehtaarista vaikuttaa epärealistisen alhaiselta, mutta Keski-Suomesta pohjoiseen hintataso on mahdollinen.

    Ostettua metsää voi sitten käsitellä perinteisellä avohakkuulla, jolloin puut kaadetaan ja tilalle istutetaan nopeakasvuisia kuusia. Tätä menetelmää kutsutaan istutukseksi. Metsässä tehdään kaksi harvennusta kiertoaikana, joka on 65 vuotta. Ensimmäinen harvennus on alaharvennus (pienemmät puut) ja toisessa poistetaan tasaisesti kaikenkokoisia puita. Päätehakkuuhetkellä kuusikon keskiläpimitta on 26 cm.

    Vaihtoehto avohakkuulle on niin sanottu jatkuvan kasvatuksen menetelmä (myös peitteinen metsätalous). Siinä metsikössä tehdään harvennuksia aluksi 15 vuoden välein kunnes metsikkö on muuttunut säännöllisen eri-ikäiseksi kuusivaltaiseksi metsäksi, jonka jälkeen hakkuuväli on 20 vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä näyttää aina metsältä, istutuksia ei tarvita ja tulovirrat ovat tasaisempia.

    Yllämainittu 7 500 euron sijoitus hehtaarilta, antaa professori Pukkalan laskelmien mukaan istutuksessa keskimäärin noin 4 prosentin, ja jatkuvassa kasvatuksessa noin 5 prosentin vuotuisen tuoton. Vaikka istutuskuusikon puuntuotos on 25 prosenttia suurempi, jatkuvassa kasvatuksessa sijoituksen tuotto on kuitenkin 17 prosenttia parempi.”

    Aimo Jortikka 7.12.2016, 19:45

    ”Rahaston juoksevat kulut (arvio) ovat 1,80 %/v. Luku sisältää hallinnointi- ja säilytyspalkkiot sekä mahdollisesti sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista perityt hallinnointi- ja säilytyspalkkiot.”

    1,80% kuluihin!!!

    voi voi voi….siihen  se mahdollinen tuotto sitten hupenikin

     

     

    Aimo Jortikka 7.12.2016, 19:53

    http://www.nordnetblogi.fi/onko-sijoitukset-metsassa/07/06/2016/  

    Mitenkähän muuten tuo edellä kopioitu teksti tuntuu epäilyttävän samanlaiselta kuin tuossa blogissa.

     

    Taviokuurna 7.12.2016, 20:40

    Jatkuvaa kasvatusta on yritelty meillä  ja Ruotsissa, monin mallein, jo 1800 -luvulta saakka, surkein tuloksin, laajat laboratoriot johtivat lopulta avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Metsänomistajat ja ammattiväki ovat, ajoin valtion vahvalla rahatuella rehkineet metsät siihen kuntoon, että äänekoskia nyt rakennellaan, on puuta. Ihmetyttää väen kyvyttömyys lukea metsäinventointien tuloksia, puukaupan tilastoja jne. jne. Avohakkuu – mv. linja on ylivoimainen.

    Vanhanaikaiseksi naureksittu kehitysluokkajakauman tavoite 25-30-30-15 johtaa maksimaalisiin puunmyynnin mahdollisuuksiin–harva kai joutuu tilan rajoja myöten aukealta maalta puubisnestä aloittamaan.

    Johtavan metsäväen mykkyys on outoa. Harveikkotaloutta harjoittavat rahastot täyttävät hyvin pyramidihuijauksen tunnusmerkit.

    Planter 7.12.2016, 21:29

    ”Mitenkähän muuten tuo edellä kopioitu teksti tuntuu epäilyttävän samanlaiselta kuin tuossa blogissa.”

    Itse sain sähköpostissa tekstin eräältä kaverilta, joka käy pörssikauppaa mm.Nordnetissa. Oli näköjään sama teksti. Hän kyysyi pitääkö 5% tuotto paikkansa, jos ostaa metsärahastoa. Sanoin, että voi ehkä pitää muutaman vuoden, mutta jos rahasto menee jatkuvan kasvatuksen mallin mukaan, niin on syytä vetää rahat pois alkuhuuman jälkeen. Ei pitkäaikanen sijoitus. Taviokuurnan teksti on viisasta.

    Visakallo 7.12.2016, 21:32

    Muistamme hyvin tälläkin palstalla sen massiivisen vyörytyksen, millä tätä uusharsinnan mahdollistavaa metsälain muutosta ajettiin. Poliitikot jotka asiasta lopullisen päätöksen tekivät, tuskin edes ymmärsivät mistä oli kysymys.

    Puuki 7.12.2016, 22:30

    Hyvää  uudessa metsälaissa on valinnanvapaus tilanteissa, joissa oikeasti on kyseessä maisema-/puistometsänhoito tai luontaisesti jk:een valmiiksi sopiva rämemännikkö. Myös kuitupuukokoisten metsien hakkuun salliminen on joissain tapauksissa järkevä muutos liian tiukkoihin uudistamisikärajoihin.

    Mutta toisaalta kuitupuukauppaa se on sotkenut aika paljon pohjoisessa ja vähentää metsien arvon kehittymistä pidemmällä aikavälillä.

    J-kasvatus ei ole niin helppo eikä edullinen tapa kuin jossain esitetään. Pikavoittojen saanti voi helposti ehtyä rahastoissakin, jotka sitä mainostavat mielellään uusia asiakkaita kalastellessaan.

    Sehän on jo 1800-luvulla harrastettu metsänkasvatusmenetelmä, jonka onnistumisprosentti on ollut E-jaKeski-Euroopan pyökki-ja kuusimetsissä vain n. 40 % , vaikka pyökki olisi sopiva puulaji . Suomessa ei vain kasva muita varjopuulajeja kuin kuusi.

    Metsärahastojen kulut  aluksi ~ 4 % varainsiirtoveroineen(?) ja hallintokuluineen+ nostopalkkioineen -on melko riskialttiilta kuulostavaa.Ei markkinoijien vaan ostajien kannalta katsottuna tietenkin.

    kuusessa ollaan 8.12.2016, 02:20

    Puuki sanoi sen, minkä olen itsekin huomannut. Eli ei muuallakaan ole kovin hyviä kokemuksia jk-toiminnasta.

    Hyvän kuvan saa katsomalla tarkalla silmällä Jenkkimetsurit-sarjaa ja sen hakkuutapoja. Hakkuut tapahtuvat näköjään ko. alueilla jk tyyppisenä harsintana. Eli paras puusto pois ja keskijäreitä lehtipuita jätetään, sekä alikasvoskuusikkoa. Sitten toteavat, ettei tartte tulla kun 30 vuoden päästä taas katselemaan mitä on syntynyt.

    No, toiminta näkyy puuston laadussa, eikä se siellä haittaa. Sillä rungot viedään pitkinä tehtaille ja sahoille, ja ihmetellään mitä niistä saadaan aikaiseksi. Lahon ja epämääräisen lehtipuun osuus näyttäisi olevan suurempi kuin meillä.

    Eli puuta tulee joo, mutta laatua ei…nythän jos metsäteollisuus haluaa alkaa vaan tekemään kartonkia ja aaltopahvia, eikun jk pakolliseksi 🙂

    Timppa 8.12.2016, 11:13

    Saavatko nuo rahastot hyväkseen metsävähennyksen?  Kaiketi rahastot eivät maksa veroa, mutta niiden osakkaat kylläkin saamistaan tuotoista.  Siis osakkaat häviävät kättelyssä metsävähennyksen verran + rahastojen kulut.  Ei vaikuta osakkaan kannalta hyvältä bisnekseltä.

    Vähän vastaava esimerkki muuten on Orava-asuntorahasto, joka on kirjannut tuotoikseen omistamiensa asuntojen ”laskennallisen” arvonnousun ja siltä pohjalta lainarahalla jakanut ruhtinaallista osinkoa.  Lehtitietojen mukaan Orava ei saa enää luottoa ostaakseen asuntoja.  Osuuksien arvokin on romahtanut.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 12 13 14