› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

  • Tämä aihe sisältää 135 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten AvatarTimppa toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 11 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Sent on: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • rööri roope 17.12.2016, 20:45

    No nyt jovain ala sijoittaa metsärahastoihin oot äkkiä trumpin kaveri …

    Jovain 19.12.2016, 08:02

    Ei kait se trumppikaan niin hurja ole että söisi leipäpuunsa anhittomaksi?

    Visakallo Visakallo 6.2.2017, 22:45

    Orava Asuntorahaston osake laski maanantaina 11,8 %.  Perjantaina oli laskua jo 7,8 %. Taitaa olla tulossa pää vetävän käteen. Osassa metsärahastoja on vaara käydä samoin.

     

    Kari Pasanen 25.2.2017, 09:27

    Kannattaisi välillä tuulettaa ajatuksia eikä jumiutua vanhaan. Suosittelen perehtymistä tutkimustuloksiin ja opiskelemaan metsäsuunnittelun laskentamenetelmiä. Tutkimustulokset ymmärrettävissä ihan maalaisjärjelläkin jos asenne ei esteenä. Hyvä että on vaihtoehtoja joiden taloudellinen kannattavuus usein samaa suuruusluokkaa. Jos sitten arvostaa riistaa, maisemaa, marjoja ym joilla on usein myös taloudellista merkitystä esim kesäpaikan arvoon on JK kirkkaasti kannattavampi.

    Tolopainen 25.2.2017, 10:12

    Kovin menee satujen puolelle? Kun hakkuutuloihin pitää yhdistää kesäpaikan tontin arvon muutokset ym. hömppää. Mitäs arvoa muutamalla pyyllä metsässä on. Joku ne käy sieltä kuitenkin huvikseen ampumassa eikä metsänomistaja niistä mitään hyödy. Samoin marjat ja sienet käydään varastamassaa  mökin piha-alueelta jopa yöaikaan.

    Timppa 25.2.2017, 10:35

    Marjojenkin kestävä saaminen muuten edellyttää aina välillä metsän uudistamista aukoksi.

    Meillä yhteismetsän muutaman osakkaan mökkitontin vierusmetsä hakattiin aukoksi.   Olivat itse päättämässä.  Nyt paikalla kasvaa nätti mäntytaimikko ja kaikki ovat tyytyväisiä.

    Harvoin niitä pyitä kukaan ennättää ampua.  Jos supit ja muut eivät hävitä pesiä, niin kanahaukat ne viimeistään syövät.

    sitolkka 25.2.2017, 11:45

    Selvä. Pyitä ei tarvitse kun niitä ei kukaan kuitenkaan ennätä ampua. Maisemillakaan ei merkitystä kun tuo näkökin on jo vähän huono. Marjatkin naapurit vie, myrkyttää pitäs kaikki. Lievää asenneongelmaa tätä elämää kohtaan.

    sitolkka 25.2.2017, 12:18

    Harsintahakkuiden tai jatkuvan kasvatuksen suurin etu on mielestäni kuitenkin se, että se rasittaa/sotkee vesistöjä huomattavasti vähemmän kuin avohakkuuseen ja maanmuokkaukseen perustuva metsätalous.

    Timppa 25.2.2017, 13:06

    Vertaapa Sitolka järvien tilaa harsintakauteen.  Nykyään tehokas metsätalous on mahdollistanut puun tehdashinnan laskun, mikä puolestaan on mahdollistanut tehokkaat puhdistusmenetelmät tehtailla, jotka ovat ne todelliset uhkat meidän järvillemme.

    Sitä paitsi.  Nykypäivän metsätyömaalta päästöt ovat minimaaliset.  Usein olemattomat.

    sitolkka 25.2.2017, 13:44

    Kun laajat auraukset alkoivat Pohjois-Suomessa, vedet sotkeutuivat muutamassa vuodessa. Mattoja ei saattanut enään kevätvesissä virutella. Samoin nykyään kaivinkoneella tehtävä muokkaus on hyvin paha vesistöjen likaaja. Järvivedet etelässä missä teollisuus on ollut suuri päästöjen aiheuttaja ovat puhdistuneet tehtaiden puhdistusmenetelmien myötä. Sen sijaan Keski ja Pohjois-Suomen joet ovat harsintakauteen verrattuna kauheassa kunnossa. Esimerkiksi Kemi ja Ounasjoen vesi on viimeisen kymmenen vuoden aikana huonontunut selvästi. Samoin on Simo ja Iijoen kohdalla. Harsinta-aikana nämä vedet olivat hyvin puhtaita. Ruokavetenä käytettiin. Nykyään niitä ei siistimpi ihminen voi enään saunavetenä käyttää. Maatalous on alueilla koko ajan vähentynyt ja samoin on turvetuotantokin alkanut vähetä. Turvesoiden vedet puhdistetaan nykyään hyvin. Pumppaamalla laajoille valutuskentille. Metsätalous saastuttaa sen sijaan samoin kuin ennenkin ja vielä pahemmin kiertoaikojen koko ajan lyhetessä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 11 12 13 14