› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 5 vastausta, 131 - 135 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Lähetetty: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 25.2.2017, 20:28

    Runsaiden kesäsateiden jälkeen veden laatu on kyllä aivan hirvittävän huono ja vesi haisee todella pahalta. Tornionjoki on kyllä puhtaampi. Tosin sen valuma-alue poikkeaa hieman näistä muista joista ja on siten lähtökohtaisestikin puhtaampi. Ja rajajokena varmasti tarkemman syynin alla.

    Timppa 25.2.2017, 21:15

    Niiden saastuneiden jokien valuma-alueilta on otettu turvetta.  Turpeenottoalueilta vuosikymmeniä valuneet ainekset ovat saostuneet jokien pohjiin.  Virtausmuutokset esim kesäsateet irrottavat saasteita pohjasta.  Ne kuluttavat veden happea.  Tästä aiheutuu mm. hajuhaittoja.  Näin yksinkertaista se on.

    Ymmärrän, etteivät kaikki pidä jaksollisesta kasvatuksesta tai Metsähallituksesta.  Tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa vääriin syyttelyihin.

    Jätkä 25.2.2017, 22:51

    Myös metsäojitukset vaikuttavat vesistöihin samassa suhteessa kuin turpeennosto.

    Kun soita ojitettiin oja-auroilla, niiden solmupaikat avattiin räjäyttämällä. Myös siinä lähti lietettä suhteellisen paljon. kerralla saaatettiin räjäyttää ojaa jopa useita satoja metrejä.

    harrastelija harrastelija 26.2.2017, 07:09

    Metsäojitus on nykyisin hyvin tarkoin suunniteltu ja estetään veden vietaus suoraan jokiin ja järviin. Aikaisemmin on pilattu kyllä vesystöjä hyvinkin paljon. Joissa metsäojitus on aiheuttanut humusta joka huonontaa näkyvyyttä entisissä kirkkaissa vesissä. Soilta suoraan tullut liete pilaa jalokalojen kutupaikkoja ja tosennäköisesti vaikuttaa myös kalojen ruokailuun. Järviin laskeva ojitusvesi pilaa muikun ja siian kutupaikat ja ennen hyväkin muikkuvesi on kuollut muikuista.

    Vuonna 1980 ostin silloiselta Kajaani Oy:ltä erään puhdasvetisen tonkojoen niemenmutkan, jossa oli pienoinen koski. Paikka olikin nimeltään Kaunisniemi. Paikka oli aikoinaan ollut ihmisten kulkureittinä, koska silloisilla ajopeleillä joen ylitys oli ollut kosken kohdalla. Paikall oli myös kolme tervahautaa ja ympärillä olevista hiekkakankaista kasvavista männyistä oli jalostettu silloista vientituotetta. Ojituksien jälkeen tonko (erittäin kaunis pieni purolohi) alkoi joesta vähetä ja joen näkyvyys meni n. metriin.

    No, itse taisin lisätä alavesien kuormitusta, kun rakensin niemeen kalaskasvatualaitoksen. Silloin kyllä jo alettiin vaatia ojituksilta laskupoteroita ennen jokeen laskemista ja kalalaitokseenkin piti hakea lupa Pohjois-Suomen vesioikeudelta. Kalankasvatus sinänsä onnistui oikein hyvin ja paikan myynnin jälkeen seuraava omistaja on kasvattanut kirjolohta näihin vuosiin asti.

    Timppa 26.2.2017, 09:31

    On tietenkin totta, että myös suo-ojitukset ovat pilanneet vesistöjä ja niiden pohjiin keräytynyttä sakkaa virtaamavaihtelut irrottavat.  Mutta eihän tässäkään tapauksessa hakkuutavoilla ole vaikutusta asiaan.

    Meidänkin mailla oli joskus aikoinaan ojitettu pientä järveä reunustava suo ja ojat ohjattu suoraan järveen.   Metsäalan ihmiset esittivät, että ojat pitäisi kunnostaa.  Katselin tilannetta ja arvelin, että jatkettaisiin saastuttamista, jos ojille tehtäisiin jotain.   Todettiin, että onhan meillä hyvin kasvavia metsiä muualla ja päätettiin jättää ojat rauhaan.  Luonto palautunee joskus tulevaisuudessa ennalleen.

Esillä 5 vastausta, 131 - 135 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 12 13 14