Keskustelut Metsänhoito Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 384)
  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

  • mehänpoika

    Kenelle Gla esitti kysymyksen? Minä en sitä ymmärrä! Oli vaikea.

    Ehkä kuusta ei pidä enää istutella enemmälti. Ehkä lähes kaikki kuusen taimikot olisi pitänyt perustaa koivulle tai männylle, jos ei olisi tarvinnut pelätä hirvien aiheuttamia vahinkoja. Vasta kolmantena vaihtoehtona olisi ollut kuusi.

    Puuki

    Kyllä hirvet tai hirvieläimet estää ra-koivikoiden perustamista. Aina ei voi uudistaa luontaisesti , kun se ei ole tarkoituksenmukaista eikä toimi esim. heinittymisen takia.   Suurempi tekijä on kuitenkin liika kuusettuminen männikölle sopivammilla mailla.

    Nostokoukku

    Joopa. Ne muutamatkin kuusentaimikon reunoille jätetyt koivut saattavat yön hiljaisuudessa kulkea piiskaamassa koko taimikon latvat pilalle…..

    suorittava porras suorittava porras

    Hirvikanta on vähentynyt lähes kolmanneksen viidessä vuodessa ja huippuvuosien lukemista ollaan alle puolessa. Pyyntilupia nyt päättyvälle kaudelle oli haettu 12% edelliskautta vähemmän ja tämänhetken reaaliaikaisen tilaston perusteella lupien käyttöaste jää alle 80%:iin . Jokainen tehköön päätelmänsä sen perusteella . Onko viisasta enää toistaa vanhoja mantroja ,että ei voi sitä eikä tätä. ”Saa ,kun tahtoo ja voi ,kun viitsii”!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oikein lupaavaa kehitystä, mutta katellaan vielä sitä vahinkotilastoakin.

    Nostokoukku

    Voisiko joku tietävä tarkastella innokkuutta kuusenviljelyn kasvun alkuun lähtökohtana puulajeista maksettaviin kantohintoihin. Muistelenpa vain vuosia, jolloin kuusentukin kysyntä oli huipussaan ja hinta sen mukainen, lähes 100 e/ motti. Siitä on aikaa n. 15 vuotta. Ainakin oma työnantajani ei ole pelännyt hirviä, mutta tuolloin lähes kaikki viljeltiin kuuselle. Metsätalous kun tekee 80 vuoden päähän kantavia ratkaisuja vuodentakaisilla tiedoilla.

    kim1

    Tuota noin..,ainut vain että meillä päin ne pienemmät sorkkaeläimet tekevät huomattavasti enemmin taimikko tuhoja kuin hirvet…,elikkä istutus vuonna ne taimet jo kannattaa tricolla käsitellä,tai riittävän korkea aita rakentaa..

    Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut niin tuossa metsähallituksen n.20 ha:n aukossa peurat oli kahtena istutuksen jälkeisenä vuonna männyn taimien kimpussa..,sitten kolmantena vuotena niitä sitten kiinnosti jo enemmin koivun vesat…

    Kyllähän se käytännössä näin menee kun päätehakkuu kaupan yhteydessä tulee metsänuudistaminen puheeksi..,niin kyllähän ne ostohenkilöt sinulle ensisijaisesti kuusta ehdottaa..,etten nyt liikoja metsänomistajia alkaisi syyllistämään…

    Nostokoukku

    Siis ostohenkilökö tekee päätökset viljeltävästä puulajeista? Jos, niin hänellä taitaa olla oma lehmä ojassa. Eli ostohenkilöt tuomiolle kuusettumisesta, kasvun taantumasta, hyönteistuhoista ja hiilinielujen pienenemisestä. Hirvi ei olekkaan syyllinen.

    suorittava porras suorittava porras

    Palautetaampa vielä mieliin mäntyjen istuttaminen liian rehevälle maapohjallle ja samoihin aikoihin tehty ohjeistus nopeaan istuttamiseen. Se tuleva rehevälle pohjalle vinoon (nykäsasento) istutettu männikkö on nyt tulossa päätehakkuuvaiheeseen. Tukkiainesta saa hakemalla hakea ,vaikka palstat on harvenneltu kahteen kertaan tähän mennessä. Syyllisiä huonoon tukkisaantoon on ,kuten tavallista, hirvet, metsäyhtiö ja osaamattomat ja ahneet motokuskit.

    Vähän tuoreempi versio tästä on energiapuukorjuuseen tähtäävä hoitovapaa kasvatustapa , jossa raivaussahaa ei käytetä ja kertyvästä risukosta otetaan vain rahat. Jälleen ollaan ”tutussa”tilanteessa ,kun lopputulos ei miellytäkään. Syypäinä ….kuinkas ollakaan….. hirvien lisäksi metsästäjät , ahneet sellufirmat ja urakalla hakkuuta tekevä liian iso moto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tavanomaiset epäillyt, the usual suspects, löytyvät helpoiten muualta kuin peilistä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 384)