› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 17 18 19 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sent on: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 20.3.2023, 09:14

    Minulla ei ole tähän ketjuun juuri nyt mitään asiallista lisättävää, mutta ehdotan metsäalan kieleen uutta, tarpeellista ja kuvaavaa sanaa.

    Taimikonhirvennys.

    Termi, jota käytetään hirven tekemästä taimikonhoitotyöstä. Poistuva puulaji ja poistuman määrä saattaa vaihdella.

    Puuki 20.3.2023, 09:14

    Hirvet syö männyntaimia talvella  , ei varsinkaan hieskoivuja joita usein vesakkona kasvaa taimikoissa.   Mustikkaa ei juuri taimikoissa kasva.  Heinät valtaa usein hakkuuaukon, karummilla paikoilla mustikka ”vaihtuu” yleensä ensin puolukaksi,  ja mustikka palaa pikkuhiljaa vasta ensiharvennuksen jälkeen.

    Timppa 20.3.2023, 09:15

    Olen tästä kirjoittanut ennenkin.  Talvella 2019 kiertelin metsissä tutkimassa lumituhoja.   Hirviä oli ja on meillä runsaasti mänty- tai sekataimikoita.  Männyt saivat olla rauhassa.  Kuvaavaa on, että tietä kulkenut hirvi näykkäsi yhden koivunvesan, muttei poikennut tieltä viereiseen mäntytaimikkoon, jossa ei ollut koivunvesoja.  Ei niitä ollut perattu, mutta ehkä hirvet oli syöneet ne pieninä.  Hirvet hakivat ruokansa varttuneiden tai päätehakkuumetsien vähäisestä tarjonnasta.

    Mietin, että olisiko lämmin kesä 2018 tehnyt männyt tavallista huonommin maistuviksi.  Lehtipuuravinto oli vähäistä, mutta näytti riittävän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2023, 09:20

    Lumen määräkin voi vaikuttaa siihen suosiiko hirvi taimikoita vai varttuneita metsiä. Tuoreiden harvennushakkuiden havulatvuksista se myös tykkää erittäin paljon (niissä lienee vähemmän haitta-aineita) ja niiden avulla voi ohjata talviaikaista laidunnusta.

    MaalaisSeppo 20.3.2023, 09:25

    Energiapuun hankintahakkuuni päättyi juuri. Siinä tuli kaadettua haapoja n 15 m3. Kyllä oli pöllien kyljet ja oksat kaluttu puhtaiksi hirvien ja jänisten toimesta. Muutaman viikon hirvet majailivat ruokapaikan viereisen kuusikon suojassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2023, 09:27

    Erinomainen havainto MaalaisSeppo! Eli lehtipuu kelpaa talvellakin. Ei hirvien talviravinto ole vielä kokonaan loppuun kaluttu aihe.

    suorittava porras suorittava porras 20.3.2023, 09:35

    Vähälumisina talvina mustikan varvut kelpaavat hirvillekin. Valkohännät asustavat mieluusti siellä ,missä kasvaa mustikkaa. Jälkiä on ,kuin ruokintapaikalla .

    Useaan kertaan olen todennut ,että samanikäisistä vierekkäisistä taimikoista raivaamaton on kärsinyt todennäköisimmin hirvihaitoista ,vaikka välissä on pelkkä tilojen raja. Toinen huomio on ,että raivauksen viivästyminen vuodella tai parilla kohottaa vahinkoriskiä merkittävästi.

    Harvennushakkuut talvisaikaan houkuttelevat hirviä ruokailemaan. Silloin kelpaavat koivun ja männyn latvukset ja haapaa sisältäville hakkuualoille voi muodostua tilapäistä ruuhkaakin. Haavan hakkuutähteet on kaluttu kuorettomiksi hetkessä.

    Lehtipuiden latvukset kelpaavat kokonaisuudessaan. Männyn kohdalla hirvet syövät mieluimmin varjossa kasvaneita sivuoksia. Viimeksi mainittuja on riukuuntuneilla harvennuksilla kasvavissa puissa valitettavan vähän. Sopivassa tiheydessä kasvaneissa olisi huomattavasti enemmän. Siitä voisi päätellä ,ettå riukuuntuminenkin lisää hirvien kohdalla painetta siirtyä taimikoihin. Hyvin kasvaneen metsän runsaat hakkuutähteet pitävät hirvet harvennuskohteella pidempään ja samalla poissa taimikoista.

    MaalaisSeppo 20.3.2023, 09:46

    Kaadettu haapa kelpasi hirville hyvin. Tyvipöllitkin kelpasivat. Pystyyn jätetty saman kokoinen oli jätetty rauhaan. Ilmeisesti helpompi kaluta vaakasuoraa pölliä ja katkaisukohdasta on helppo aloittaa. Viereisessä nuoressa taimikossa eivät käyneet. Koivut, pajut ja haavanvesat oli jätetty rauhaan.

    Timppa 20.3.2023, 10:06

    Olen miettinyt, mitä vaikuttaisi, jos mäntytaimikkoon tehtäisiin tyyppilannoitus.  Maistuisivatko männyt huonommin, kun nyt nimenomaan ne huonoimmat maistuvat.  Meidän metsissä ei kyllä kannata tutkia, kun tuhot ovat niin vähäiset.  Pitäisi olla seutu, jossa mäntytaimikoita on vähän ja metsät ovat kuusikoita.

    MaalaisSeppo 20.3.2023, 11:19

    Jessen kannattaisi alkutalvesta kaataa ja pätkiä muutamia haapoja/ha hirville, niin jättävät pystypuut rauhaan. Kyllä vaakasuorassa puussa on moninkertainen määrä syötävää kuin pystypuussa.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 17 18 19 … 37 38 39