› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 16 17 18 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sent on: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2023, 12:40

    Uutta tietoa hirven ruokavaliosta.

    Norjalaiset tutkijat esittelivät uunituoreita tuloksia hirvillä tehdystä pantakameratutkimuksesta Jyväskylässä tammikuussa järjestetyillä riistapäivillä. Pantakamerat välittivät yksityiskohtaista videota hirvien ravinnonvalinnasta matkapuhelinverkkoa myöten suoraan tutkijan tietokoneelle. Katsottavaa ja analysoitavaa aineistoa oli kertynyt hirvittäviä määriä.

    Mustikka osoittautui talviaikaan erityisen halutuksi ravintokasviksi hirvelle. Rouske ja maiske oli melkoinen, kun hirvet mussuttivat mustikan varpuja. Tätä kesti vain niin kauan, kun mustikan varpuja oli helposti saatavilla.

    Kun lumi peitti mustikat ja niiden kaivaminen lumen alta kävi työlääksi, hirvet vaihtoivat pajuihin ja lehtipuiden oksiin. Kun nekin oli syöty, lopputalvi vietettiin taimikoissa mäntyjen oksia napostellen. Mänty vaikuttaisi siis olevan hirvien viimeinen ravintovaihtoehto talvella.<

    https://www.ksml.fi/teemat/5761945?

    Lukijan kommentteja:

    -Lohduttaisiko metsänomistajaa tieto tästä? Viimeisenä vaihtoehtona vasta hirvi turmelee männyntaimikon?

    -Kyllähän toi on tiedetty jo kauan. Ja samalla ihmetelty miksi kaikki lehtipuut raivataan taimikoista ja sitten valitetaan hirvituhoista.

    Päätelmä 1

    Suo siellä vetelä täällä! Jos ei raivaa taimikkoaan lehtipuista vapaaksi, hirvet eivät syö männyntaimia, mutta taimikko riukuuntuu ylitiheyteen. Jos raivaa, hirvet syövät muun ravinnon puutteessa männyntaimia? Näinkö se menee?

    Päätelmä 2

    Lounais-Suomessa eri sorkkaeläinten yhteismäärä on pidettävä kohtuuden rajoissa, koska mustikka on sekä vhp:lle että hirvelle haluttu ravintokasvi. Jotain pitäisi jäädä muillekin metsän eläimille.

    Päätelmä3

    Monimuotoisuuden tila on Ruotsissa meitä heikompi ja Keski-Euroopassa vielä edellisiäkin heikompi? Olemme selviytyneet paremmin kuin ne tässä asiassa.

    suorittava porras suorittava porras 19.3.2023, 17:08

    Päätelmään 1:

    Lehtipuuvesakon kohdalla koolla on väliä. Se ei saa kasvaa liian pitkäksi eikä kasvaa liian tiheässä. Tähän on lääkkeenä oikea-aikainen varhaisperkaus.  Tämän seurauksena havupuun taimet kehittyvät ripeästi vapauduttuaan kriittisellä hetkellä haitallisesta kilpailusta. Lehtipuuvesakkoa on taimikossa puolestaan jo seuraavana kesänä eikä se haittaa muutamaan vuoteen pääpuilajin kehitystä . Th:n yhteydessä sitten liiat pois.

    Monissa tapauksissa raivaamatta jäänyt lehtipuuvesakko on nopeasti riukuuntunut ja latvus hirven ulottumattomissa. Vitelikössä mustikan varvutkaan eivät menesty ,joten hirvieläinten syötäväksi jää vain lehtipuiden varjossa jurova männyn taimi.

    Raivaus ei siis ole pahasta. On huolehdittava vain siitä ,että pääpuilajin taimilla on tilaa kasvaa ilman varjostusta ja että valo pääsee maan pintaan asti parantamaan mustikan elinolosuhteita. Vähän vesakkoakin voi olla ,kunhan se ei kasva silmien korkeutta pidemmäksi eikä varjosta havupuun taimia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2023, 17:53

    Hyvät taimikonhoidon ohjeet suorittavalta. Kiitos!

    Timppa 19.3.2023, 19:11

    Ei sentään uutta tietoa, että hirvet söisivät mustikan varpuja.  Taitaa aika moni hirvenmetsästäjä nähnyt jälkiä huurteisessa mustikanvarvikossa.  Tai avannut syksyllä hirven vatsalaukun.

    Samaa mieltä, että yleensä ensiksi syödään lehtipuu.   Aikainen varhaisperkaus on avainasemassa kuten suorittava kirjoitti.  Joskus meillä hirvet huolehtivat siitä ihan oma-aloitteisesti.  Lehtipuun taimia syntyy 3- tai 4-kehitysluokan männiköihin jonkun verran ja näyttää maistuvan hyvin hirville ja pitävän hirvet poissa mäntytaimikoista.

    Mutta on sitten sitten tapauksia, että toisen kuusentaimikon sekaan kasvaneet männyt syödään ja toisen samanlaisen ei.   Maassa täytyy olla jotain tai puuttua jotain, minkä seurauksena samanlaisista kuvioista on eroja hirvien syönnissä.

    Visakallo Visakallo 19.3.2023, 19:21

    – Ja kun kaikki taimikot on tarkkaan raivattu, hirvet kalttaavatkin parhaassa kasvussa olevia tukkikuusia. Eipä ole hirvet meilläpäin mihinkään vähentyneet, vaan lisääntyneet.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 19.3.2023, 19:31

    Metso syö talvella pelkästään männynneulasia ja lihoo koko talven.

    Jo 2007 tiesi Metsätieteen aikakauskirja (2/2007) kertoa: ”…lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden…”

    jees h-valta 20.3.2023, 07:11

    Antonin lainaus varmasti pitää paikkansa. On minullakin erinäiset kerrat vain se männyn taimi syöty ja koivu vieressä jatkaa kasvuaan. Nimenomaan sydäntalvella varsin tavanomainen tilanne. Siksihän nuo mäntyparat välistä vain katoavat ja taas syytetään metsänomistajaa hoidon laiminlyönnistä. Kun mäntytaimikko koivuttuu syy on aivan tavanomainen hirvien talvilaidunnus. Usein männyn taimesta jää vain lyhyt tappi koivun juureen kun oikein kunnolla rykäistään parempiin suihin. Olen nyt seurannut yhden männyn kohtaloa ihan uteliaisuudesta. Oli myös aika juuresta katkennut jäisessä maassa. Mutta kuorta ja hiukan runkoa oli vielä jäänyt kiinni. Latvus näytti toipumiskykyiseltä. Nostin pystyyn ja tuin parilla oksan karahkalla mahdollisimman hyvin. Se viritys kesti viime kesän tuulet ja mänty kasvoi reippaasti. Nyt kevään mittaan se on väriltään hiukan hailumpi vihreä kuin viereiset mutta ans kattoo virkoaako kun maa sulaa. Tällaisia ”tieteellisiä tutkimuksia” on hieno aina silloin tällöin tehdä kun on sitten iltalenkillä seurattavia ”luontokohteita”. Siinäkin on varalla kuitenkin pari pientä koivua vieressä jos päälajin yksilön käy kehnosti.

    suorittava porras suorittava porras 20.3.2023, 07:52

    Jesselle totean ,että männyn taimesta jää vain tappi jäljelle ilman hirviäkin, kun koivun vesat valtaavat tilan. Kts. lukijoiden kuvat s.2 ” Piti tulla männyntaimikko”

    Tolopainen 20.3.2023, 08:52

    Kyllä tuossa Jessen touhussa tappiot syntyy ihan muusta kuin hirven katkomasta yhdestä männyn taimesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2023, 09:02

    Onhan kaikki nyt varmasti sisäistäneet tämän?

    Vähän vesakkoakin voi olla, kunhan se ei kasva silmien korkeutta pidemmäksi eikä varjosta havupuun taimia.

    Hirvien tosiaan on ajateltu suosivan talvella mäntyä, mutta onko aina näin jos niillä on valinnan varaa? Jos lunta ei olisi lainkaan, söisikö se talvellakin mieluiten mustikkaa? Entä syökö se havaintojenne mukaan talvella myös lehtipuuta, jos sitä on hyvin tarjolla?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 16 17 18 … 37 38 39