› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 11 12 13 14 15

  • harvennukset

    Sent on: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2020, 15:04

    Jos hakee kuukkelista vaikka harvennusmallit Väli-Suomi, niin eteen putkahtaa kuva, jossa on pohjapinta-alan tavoite ilmaistu puuston valtapituuden funktiona.

    Kumikettu 17.2.2020, 15:10

    Eiköhän tuon sopivan harvuuden näe elävästä latvuksesta ja onkimalla.

    akkli 17.2.2020, 15:11

    Harvennuskäppyrät ovat selkeä ohje pohjautuu pp-alaan ja pituuteen,mutta tehköön jokainen silleen ,että hyvä tulloo ja on tyytyväinen.mites se olikaan toinen tykkäs äidistä ja toinen tyttärestä ja yksi molemmista.

    Gla Gla 17.2.2020, 15:35

    Kysymys Jätkälle: Antaako relaskooppi vastauksen puuston tasaiseen jakaumaan.

    Vastaus Glalle: Antaa – jos puusto on tasaisesti jakautunut.

    Hieno vastaus. Nythän oli kyse siitä, jääkö puusto ajourien välissä keskellä tiheäksi ja ajourien reunoissa harvemmaksi, jolloin tulos on huono, vaikka runkoluku olisikin oikea. Liian tiheä ja liian harva = keskimäärin hyvä.

    Itse olen kyllä relaskoopilla mittaillut koealoja lukemattoman määrän, jossa ympyrän toisella puolella tulee paljon osumia ja toisella vähemmän. Taas keskimäärin ollaan sopivissa luvuissa aivan kuten runkolukumittauksessakin. Jos tuollainen tulos tulee tasarakenteisessa metsässä harvennuksen jälkeen, syynä tuskin on puuston vaihteleva järeys, joka myös relaskoopin tuloksiin vaikuttaa. Johan silmäkin erottaa, jos puuston tiheys vaihtelee ja silloin on syytä tutkia, missä menee sopiva tiheys. Relaskooppialojen vaihtelukaan ei välttämättä kerro kaikkea, koska osa koealoista sattuu ajouralle ja ne jotka ei satu, ulottuu sopivasti ajourien väliselle alueelle, jossa siis voi tiheys vaihdella. Tällöin näiden koealojen tulokset ei välttämättä kovin paljon heittele.

    Mutta raivoa vaan jätkä jatkossakin kuin pikkulapsi, jos se helpottaa.

     

    suorittava porras suorittava porras 17.2.2020, 16:03

    Koealamittauksista vielä sen verran , että mitatut tulokset syötetään koneen tietojärjestelmään , jossa myös kunkin palstan maaperätiedot löytyvät . Puuston keskimääräinen pituus ja keskiläpimitta on helppo määrittää valmistettujen runkojen perusteella. Kappaleet lasketaan koneen puomia apuna käyttäen. Kun tiedot on syötetty , ohjelma antaa välittömän palautteen , onko tiheys oikea. Siihen on sivullisten turha huudella väliin.

    Itse käytän arvioinnissa koko ympyrää ja useita koepisteitä ja merkitsen ohjelmaan runkomäärät niiden perusteella . Relaskooppia ei todellakaan tarvita.

    Lähtökohtana harvennuksille on latvustenhoito. Elinvoimaisimmat ja parhaat puut jätetään kasvamaan ja vailla elinvoimaa olevat ja huonot yksilöt laitetaan pinoon. Silmää hivelevästä tasa-asentoisuudesta ei tarvitse välittää , kunhan riittävä määrä parhaita yksilöitä kasvaa hehtaarin alalla.

    Monesti palstat ovat puustoltaan kaksijakoisia ja epätasaisia. Valtapuita saattaa olla niukasti ja selvästi kehityksestä jälkeen jääneitä tiheässä kasvavia runkoja paljon. Monistakaan jälkimmäiseen ryhmään kuuluvista ei ole edes lisävaltapuiksi. Näiden kohteiden harventamisesta ei selviä puhtain paperein mitenkään , jos pelkkää tiheyttä tuijotetaan.

    Mitäpä tuumitte motokuskin housuissa tilanteesta  , kun usean hehtaarin alueen hakkuukertymä on n.30 m3/ha , tukkia kertyy 10% arvioidusta , kaupan puut kutistuvat lähes puoleen ja hakkuun voimakkuus on lähes lakirajalla?Kakkosharvennuksen poistettettujen puiden keskitilavuus oli 75 litraa. Oltiinko oikeaan aikaan oikeassa paikassa?

    Kumikettu 17.2.2020, 16:23

    Ei oltu. Mutta neuvoistasi päätellen teen hankintaharvennustani oikein, vaikkakin myöhässä. Tavaraa tulee reilut sata mottia hehtaarille ja tukkiakin se 10 %. Palstan muoto (ajourien aukaisu) ja näreitten laatuviat pakottavat tekemään epätasaista jälkeä, mutta jäljelle jäävät saavat valoa ja on minimissään parin tukin puita saadessaan kasvaa loppuun asti. Vihreä latva jäävissä n. 40 %, jopa puolet.

    Tavan mies 17.2.2020, 16:35

    Syyskesällä oli pitkästä aikaa harvennusleimikko hakkuussa pystykaupassa.

    Oli kerrankin aikaa seurata hommaa niin voi jotain sanoakin. Keli oli syyskesällä viimeisten kuivien kelien aikaan. Kuskit oli ammattilaisia ja koneet liian suuria. Tai ei koko vaan paino.

    Ponssen Skorpio ei ole ulkomitoilleen liian iso mutta se paino on. Ja varsinkin kun perässä on motolle sovelias ajokone. Muut kertokoot mitä nuo yhdistelmät painaa, veikkaus on että 30 tonnia ylittyy.

    Ojien ylityksissä kuitumittaiset täyttöpuut oli katkeilleet pätkiksi. Epäilys on että vaikka oli hyvin laitettu hakkuutähteet uriin niin ei nekään estä juurien katkeilua koska nekin oli katkeilleet telojen alla pätkiksi.

    Jos jotain positiivista etsii niin polttopuut oli helppo heitellä kasaan kun ne oli valmiiksi pätkitty.

    Kumikettu 17.2.2020, 16:43

    Kyllähän kuusikot konehakkuussa vaurioituvat aina, kun pakkasia ei ole. Ainoa tapa säästää juuret on tehdä hankintana sahalla tai motolla, tehdä reilut ajourat, havuttaa ylihuolellisesti ja ajella pienillä kuormilla ja mielellään tuhtikärrin renkailla tai vastaavilla, jos mahdollista. Sittenkin tulee vaurioita. Tosielämä on sellaista.

    kim1 17.2.2020, 17:19

    Kumikettu: jos teet moottorisahahalla hankintaa…,kannattaako poista  kerralla yli 100 kiintokuutiota ainespuuta/ha. ?,varsinkin jos se on kuitua…

    Jätkä 17.2.2020, 17:32

    suoriva:”Puuston keskimääräinen pituus ja keskiläpimitta on helppo määrittää valmistettujen runkojen perusteella.  Silmää hivelevästä tasa-asentoisuudesta ei tarvitse välittää , kunhan riittävä määrä parhaita yksilöitä kasvaa hetaarin alalla.”

    -Niin maar: -” Kone mittaa paksuutta ja pituutta, on helppo jättää oikea määrä runkoja.”

    Herää kysymys: Miksi ei jätetä, jos se kerran on niin helppoa? Mitä tekemistä tässä on poistettujen puiden paksuudella ja pituudella, kun arvioidaan jätettyjen puiden paksuutta ja pituutta. Miksi hakkuun jälkeen kuitenkin on pohjapinta-ala pahasti alle suositusten, mun kaiken tuon jälkeen sen pitäisi olla yläkantissa?

    Jos hakkuun jälkeen mittaillaan, onko hehtaarilla oikea määrä puuta, kun tuhat runkoa on kymmenen aarin alueella ja 90 aaria on paljaana!

    -Hakkuun jälki on luonnollisesti mitä sattuu, kun mitataan hakkuun aikana mitä sattuu, eikä jäävää puustoa muuten kuin pelkän runkoluvun perusteella.

    – Lisävaltapuutkin ovat oivallisia jatkokasvatuspuita varsinkin männikössä.

    – Relaskoopilla otetaan koealat sattumanvaraisesti, ei valkkaamalla.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 11 12 13 14 15