› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 148 total)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15

  • harvennukset

    Sent on: 15.2.2020 at 07:32

    Tagged: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Creator
    metsänkasvattaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.2.2020 at 18:34

    Ei tainna sars- virus…?

    nuori isäntä 15.2.2020 at 19:17

    viime vuonna jouduttiin huomauttamaan 2. Harvennuksen hakkuujäljestä. Liian harvaksi meni. Nyt koneet metsässä ja sama homma huomauttaa piti. Harvaa lähti tulemaan ja huomattavan epätasaista.

    Kyllä, kaikki kohteet ennakkoraivattu ja raivuut vielä maahan poljettu. Raivuut vuotta ennen korjuuta.

    Kohteet eivät todellakan mitään suorittavan kuvien kaltaisia.

    Itse, jos olisin tekijä en olisi kehdannut tekemäkseni sanoa. Tässäkö nykyään osaamisen taso?

    mehtäukko 15.2.2020 at 19:40

    No ei hitossa. Onhan ohjetiheydet niin runkoluvulla kuin ppa:lla mitaten. Eikö tekijät mittaile, vai mikä on? Vai urakkataksallako mellastetaan?

    Metsänmies 15.2.2020 at 19:48

    Kun tekijöille ei tule huomauttamista suurempaa sanktiota työnjäljestä, eivät  siitä kaikki välitä. On erilaisia motokuskeja, niin kuin on muissakin ammateissa monenlaista tekijää. Toisille merkitsee vain se, paljonko motteja on työvuoron jälkeen. Onneksi suurin osa motomiehistä osaa ammattinsa ja jättää harvennuksille jäljen, johon myös maanomistaja on tyytyväinen. Yksi huono kuski pilaa helposti kymmenen hyvän maineen.

    Gla 15.2.2020 at 21:35

    Eli AJ:n linkin mukaan 10% on raivaamattomia kohteita, jossa olisi ollut raivaustarvetta. 90% oli tuolta osin kunnossa. Nyt on vain kiinnostavaa, mikä oli raivaamattomien ja raivattujen/ei raivaustarvetta-kohteiden virheiden määrät. Kasaantuiko virheet tuohon 10% leimikoista.

     

     

    purutpois 15.2.2020 at 22:05

    Harvassa on kohteet mitkä hoidettu niin että pystyy jättämään tasaisesti tasakokoista valtapuuta jokakohtaan tapion mukaisen määrän. turha sinne on jättää riukuja jotka lumi taittaa harvennuksen jälkeen nurin tai susipuita mitkä tuhoaa latvat viereisiltä hyviltä puilta ennen seuraavaa harvennusta ja syö ravinteita ympäröivistä ns laatupuista. ja ajouraleveys on taas paljon haukuttu liia. leveäksi no jätäppä nyt kapea ura niin seuraavassa harvennuksessa saat ottaa rivin pois niin sitten onkin 6m ajoura ja leimikon järeämmät puut joutuu poistamaan mitä itse oon noita 2 harvennuksia tehny niin paras jälki on tullut kohteilla missä eh ssa tehty semmoset urat  mitä ei liion tarvii leventää seuraavalla kerralla. toki vähentää jonkun verran hakkuukertymää 2 harvennuksessa mut sitten hyvä tukkimetsä turpoamassa päätehakkuulle.

    suorittava porras 15.2.2020 at 22:11

    Ennakkoraivaus ei poista vähäpuustoisuudesta aiheutuvaa ongelmaa. Ajouratkin levenevät tarpeettomasti ,kun ahtaasta kohtaa kohtaa on pakko poistaa puu ja seuraava onkin vasta pari metriä urasta. Ennakkoraivaus juuri ennen hakkuuta saattaa hankaloittaa maaston arviointia vasta kaadetun risukon peittäessä näkyvistä kivet ,kannot ja pehmeiköt. Täyden hyödyn raivaus antaa tehtynä vuosi tai pari ennen hakkuuta. Paras tapa on tietysti huolehtia taimikosta aikanaan . Tällöin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja työläältä ennakkoraivaukselta. Metsäkin kasvaa täystihenä ,jossa on puita harvennettavaksi asti .

    PS. Eipä jäänyt kollegan kommenttiin paljon lisättävää. Yhtenevät kokemukset tälläkin suunnalla. Leveää uraa pukkaa ,kun lähdetään tekemään pienellä himmelillä hakattuun kohteeseen toista harvennusta 3,5 metriä leveällä motolla ,joka on varustettu leveillä teloilla pehmeitä olosuhteita silmällä pitäen. Telat pysyvät päällä kesät ja talvet. Talvella on olemassa vaara sivuluisteluun ja urat on tehtävä avariksi siitäkin syystä. Ajokone luonnollisesti on varustettu yhtä leveillä teloilla ja joskus jopa lisäpyöräparilla. Kyseessä on aika kankea värkki kääntymään ,joten ura on oltava suora ja aavistuksen leveämpi.

    Perko 16.2.2020 at 00:55

    Hei, A Jalkanen olet jälleen oikeassa.

    Minulla väliin sekoaa professorit ja tohtorit, pahoittelen! En vaan ollut tarkkana ystäväni tutkinnoista. Asiahan on aivan selvä.   Erkki Lähde; Torpasta tuplaprofessoriksi.

    Se onko pitkäaikaista  tietoa metsän käsittelystä  on suhteellista.  Paljaaksihakkuusta saatvaa tietoa on 70 v. Sen opin perustarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon sellupuuta välittämättä siitä milaisella riskillä, kustannuksilla ja työn määrällä  saadaan propsia pinoon.  Sen suunnittelivat  tohtorit 1948 ja jopa metsänhoitoyhdistykset tuomarikin  avusti  kuin lain saaneena. Määrättiin hakkuukielto jos  teki yläharvennusta.  Varmennukseksi metsän omistaja  vietiin mielisairaalaan. Vieläkin jahdataan valvonnalla kantamaan riukupuuta pinoon,  joka ei korvaa edes taimen hintaa. Joka kolmannen rekallisen  vie valtio.  Miksi sinne on ostettu ylimääräisiä taimia?

    Oli talletukset joita ei saanut irti ennenkuin kaikki heinäseipään kokoiset taimetkin oli siloiteltu aukosta maahan.  Muutamasta sellaisesta oli vahingossa kasvanut vahva tukkipuu jotka poistettiin ensiharvennuksessa.

    Suomessa on nytkin tietoa eri-ikäiskasvatuksesta. E. Lähde  tietää  ne koealatkin.  Metsän  arvostuksen tulisi ohjata käsittelyä. Taloudellinen optimointi  tai  massantuotanto välittämättä kuluista ovat kaukana toisistaan.  Helpommin onnistuu yhdistää positiivinen tuottavuus ja virkistys ominaisuudet, sienet, marjat ja linnut. Sellainen oli metsien käsittely ennen massiivista selluteollisuutta ja siinä oli kohtalainen hiilenkierrätys lahopuineen.

    pihkatappi 16.2.2020 at 07:11

    Kyllä, näin se on. Ihmettelin miten isällä oli 40-luvulla otetussa kuvassa paljaat jalat savipellolla. Sanoi että ei niitä ainoita kenkiä kannattanut kuokkahommissa sotkea. Ja muisteli että ei tainut olla kesällä kenkiä muutenkaan. Kaikki käärmeet tietysti tapettiin siksi, kun hevoset oli kulkupelejä, lapsillahan oli aina joku työkalu kädessä millä käärmeen sai hengiltä.

    Rane 16.2.2020 at 08:00

    Löytyisikö suorittavalta tähän selitystä?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.221749

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 148 total)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15