Niin. Puinnin uraväli voisi olla n. 10 metriä ja aouraväli 20. Joku 7 – 8 metrin puomi esim Sampossa tekisi mahdolliseksi täydellisen käsittelyn koko pinta-alalle, eikä ”Haamu-uraa” löytyisi enää muutaman vuioden kuluttua, vaikka siutä vinku-intiaanit etsisivät.

Ajokoneeksi en kuitenkaan kasvatushakkuulle valkkaisi kaikkein leveintä ja kankeinta konetta, vaikka sellainenkin varmaan alueurakoitsijan arsenaalista löytyisi.

EDIT

”Tasamittaisen taimikon käsittelyssä 16 m:n mittaan kasvanet puut  telan kulmaraudat rouhii  juuristoa ajourilla.”

Ja tuskin uskallamme kuvitella mitä jälkeä ne telat tekevät jatkuvasti kasvatetuissa kuusikoissa joissa 10-15 vuoden välein,nykytalvina,kuskataan hirmuisia määriä valtavia tukkeja.

Kaikissa teloissa ei ole kulmarautoja, niitä sanotaan kantaviksi teloiksi. Niissä vain on se puute, että vetopito on huono, samoin sivupito., eli ne ovat lähinnä kuin reen jalakset. Aikoinaan lanseerattiin Eko-telat, joissa telalaput olivat muovia, eivät tainneet olla menestystarina. Valmet esitteli Kurikassa kumitelat, joita Metsäradion Ahnnenkin kävi ihailemassa. Eipä ole niitäkään näkynyt.

Keinuvat telat – jos Puukin oikein ymmärsin, ovat keinutelin päälle viritellyt – ja nehän ovat tätä päivää kyllä.

Jokaisen pitäisi ymmärtää, että Teli, jonka pyörien napaväli on jopa pari metriä, runtaa kunttaa kevyesti kasalle käännöksissä ja jyrkissä käännöksissä enemmän. Kyllä siellä juuret vaurioituu.

Nykykalustolla pitäisi ajouraverkosto suunnitella siten, että ajokertoja keruu-uralle tulisi MAX kaksi.

Jos vaikka metsurit olisivatkin liian kallispalkkaisia henkilöitä, niin hakkuilla ei heitä juuri enää käytetä, vaan hommat tekevät tosi matalapalkkaiset Mopokuskit halvoilla ja tehokkailla koneilla. Ihmetellä vaan täytyy, kuinka ennen puunjalostus kannatti niin pirun hyvin, vaikka puun saanti sahoille ja tehtaille maksoi käytännössä moninkertaisesti nykyhintoihin verrattuna ja kantohintaakin maksettiin. Patruunat voivat silloinkin paksusti.

Juuristovaurioita ja lahovikoja voi parhaiten välttää menemättä kesäaikaan harvennuksille. Jos talviaikaankaan ei tule talvea, se tietysti lykkää vähän hankalaksi… Sitten huolellinen havutus ja suunnittelu, ym.  Itse suosin 4 —pyöräistä harvennuksilla, se on totta että säästää juuristoa enemmän kuin pitkät telit ja piikkitelat. Kokoa ja ulottuvuutta koneella saa olla kunhan on renkaat alla eikä lankarullia;).  Tämmösiä mietteitä asian tiimoilta…

Kyllähän ajourien reunat on helpointa harventaa. Jos valvonta ei toimi, ne keskivälit jäävät helposti harventamatta. Työn laatu on aina parantunut, kun olen lähettänyt tekstarin ostoasiamiehelle, konefirmalle ja kuskille.

Sekin kyllä pitää paikkansa, että väljässä puut kasvavat nopeammin. Aikoinaan kaksi metsuria harvensi minulle kuusikkoa. Toinen harvensi reilummin ja toinen säästäväisemmin. 10 vuotta myöhemmin kävin arvioimassa puumääriä. Yllätyksekseni kuutiomäärät olivat samat. Voimakkaammin harvennetussa rungot vaan olivat isompia.