› Keskustelut › Puukauppa › Harvennusohje

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 13 14 15 16 17

  • Harvennusohje

    Sent on: 24.9.2019, 09:59

    Kyseessä on toinen harvennus ja pitäisi antaa ohje harvennuksen toteuttamiseen. Miltäs kuulostaa, kun ohje kuuluu, että kasvamaan jätetään puut, joiden suhteellinen arvokasvu on suurin?  Meneeköhän jakeluun?

    Tästähän minun talouteni näkökulmasta on kysymys.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Puuki 27.9.2019, 08:52

    https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwikkdDhpvDkAhU16KYKHXBLD58QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.vastavalo.net%2Fkorpi-kuusi-kuusikko-korpilampi-636915.html&psig=AOvVaw3oR6ZXRrLRckpPQiG1E52q&ust=1569649622404411

    Tuolla on korpikuusen mallia Remielle.

    pikkutukki 27.9.2019, 19:51

    Koko ikä menee ennen kuin oppii kunnolla puuta tuottamaan ja sitten kun on kokemustietoa kukaan ei usko ! Vai mitä Timppa ?

    Remie 27.9.2019, 20:15

    Pitää paikkansa, ja kun vaihtaa välillä paikkakuntaa niin taas on opeteltava asioita alusta.

    kim1 27.9.2019, 20:35

    Olisihan siintä apua jos eläisi 250 vuotiaaksi…..p.s.joku kyseli,että mitä vikana  Annelin harvennus opeissa,omaan korvaan särähti karun maan 2 harvennus yläharvennuksena…,se olisi ollut pienimuotoinen sammon ryöstö,jos olisin suostunut mhy:n hakkuu esitykseen,elikkä olisi harvennettu paras puusto,joka täyttää a luokan tyvi tukki asetukset…,kääk 50 €: n hintaa …,eikä jäävän puuston kasvu olisi kuitenkaan oleellisesti noussut..,joillekin mhy: n insseille on vain pakonomainen tarve tehdä mahdollisimman paljon kauppoja,metsänomistajan etua kaihtamatta…p.s.taitaa moni MTI tehdä tiliä   ,etä,ja kaupunkilais omistajien piikkin…p.s.2 en ole juonut vasta kuin litran saarenmaata….

    Jätkä 27.9.2019, 20:44

    Kakkosharvennus karuhkolla pohjalla siinä tapauksessa, että se todella tehdään, olisi ajankohtainen vasta silloin, kun kl on jo kolmonen ja päävaltapuut ovat selkeästi kahden tukin puita.

    Totuus on kuitenkin se, että lisävaltapuiden kasvuvauhti ei nouse niin paljon, että puu lisääntyisi samaa vauhtia kuin päävaltapuiden ollessa kasvamassa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.9.2019, 21:55

    Ei mitään menetelmää kannata soveltaa kaavamaisesti vaan tilanteen mukaan, paras puusto säästäen. Tarkennan vielä sen verran, että jos männikkö on tarkoitus uudistaa siemenpuuhakkuulla, ne kannattaa valita vallitsevasta latvuskerroksesta (valtapuut) ja säästää vaikka muuten tehtäisiin yläharvennus. Näin varmistetaan hyvät geenit seuraavaan sukupolveen. Siemenpuut voi myös jättää kasvamaan taimikon päälle; niihin tulee sitä arvokasta tyvitukkia. Tämä on jatkuvapeitteistä kasvatusta männyllä.

    pihkatappi pihkatappi 28.9.2019, 05:20

    Kiitos kim1, aina löytyy joku perustelu ja tuo harvennustukin hintahan pitäisi olla suurempi, kun karun pohjan männikössä hakkuu on helppoa kuin heinän teko. En minäkään näe järkeä myydä parhaita puita 15 euron alennuksella.

    Ja kiitos reima, onneksi urakka melko pieni, mutta aina mukavampi hyvässä säässä.

    Puuki 28.9.2019, 05:35

    Tilanteet vaihtelee ja sen mukaan pitäisi toimia.  Avohakkuun ja ylispuuhakkuun korjuun hintaero oli viimeksi tehdyssä kaupassa ~ 2 € /kuutio.   Tappiotahan siinä tulee yksikköhinnassa n. 500 € /ha ja muutama kymppi lisää hakkuupoistuman pienentyessä vähän. Mutta plussanpuolelle jää alikasvoskuusikko jota voi täydentää istuttamalla aukkokohtia.  Sen arvo on n. 1500-2000 €/ha.

     

     

     

     

     

    Remie 28.9.2019, 08:04

    A.J . Nyt tukee hyvin vahvasti kokemusta. Aikoinaan valtion metsiä yksityistäessä tehtiin se virhe että poistettiin siemenpuut ja tehtiin kuitua alla olevasta  puustosta juuri kun taimikko olisi alkanut järeytymään. Vastaus oli aina sama , ei ne enää miksikään tule tuomoisia ne on olleet jo vuosikausia. Ihmisellä in kovat odotukset kasvun suhteen eikä 12- 17 senttisestä puusta silmällä ole eroitetavissa 10mm paksuuden lisäystä. Jopa ikänsä sahaneelle se on ylivoimaimen tehtävä. Mitattavat puut pitäsikin merkitä ja kohteita pitää olla runsaasti ei muutamasta puusta saatu tulos kerro mitään. Vaikka metsä on suuri mutta sen hoito on satiasien silitystä tarkempaa työtä. Mitä isommaksi puu tulee sitä vaikeampi on paksuuden lisäystä havaita , yli 20sentin puut tarvitsee cirkometrin, elin mitatataan ympärys josta mitta antaa suoraan halkaisian. Sahatessa näkee paljon puita, vaikka pituuskasvu onkin loppunut niin paksuutta on kertynyt samaan malliin kuin jo viimeiset 10 sentiäkin ja kun puu on 28m pitkä hujoppi niin pääomaa kertyy rutosti ja on komean näköistä.

    Timppa 28.9.2019, 09:42

    Katselin juuri kuivahkon kankaan 100-vuotiasta metsää, jossa puuta 221 m3/ha, mistä tukkia 159 m3/ha. (tukki % 67)  Runkoluku 537 kpl/ha ja kasvu 4,5 m3/ha/v.  Tälläkin kuviolla oli nähtävissä sama tilanne kuin yleensäkin  tuon ikäisissä ja noin tiheissä mäntymetsissä.  Puut ovat liki samanmittaisia, mutta paksuus vaihtelee huimasti.  Ohuemmat ovat tupsulatvaisia ”lipputankoja” ja sitten loput eri paksuisia.  Verrokkina samanlaisella pohjalla oleva samanikäinen n. 7 vuotta sitten harvennettu männikkö, jossa puuta 172 m3/ha, mistä tukkia 131 m3/ha.  (tukki% 76).  Runkoluku 378 kpl/ha.  Kasvu 3,9 m3/ha/v.

    Itsestään selvää, ettei tuohon esimerkkimetsään sovellu ainakaan puhdas yläharvennus.  Tietysti vaihtoehtona on uudistaminenkin.  Päädymme kuitenkin harvennukseen, jossa huo hujopit (joista ei koskaan tule kunnon tukkeja) pois ja sitten muita tarpeen mukaan.  Tavoitteena n 350 runkoa/ha hyvälatvaisia puita, jotka saavat kasvaa sitten ehkä 20 vuotta.  Kasvu pienenee vähän, mutta kohdistuu ensisijaisesti arvokkaisiin tukkirunkoihin.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 164)
1 2 3 … 13 14 15 16 17