Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • Tomperi

    onko kaikissa samanlainen mittaustapa ja onko toisissa kuorineen vai kuoretta ja mikä lie tuo ns laatutekijät?

     

    Timppa

    No joo, käytännössä jiikoossa voi joskus mennä noinkin, että kuidun osuus kasvaa, mutta pyrkimys olisi tietenkin myydä enemmän tukkia. Jos tuokaan jiikoon lupaus ei toteudu, heidän talouslaskelmat heittävät pahasti häränpyllyä.

    Eihän mikään jiikoon lupaus pidä paikkaansa.  Katsopa muuten Arvometsän kotisivun mainosta, niin siellä kauniisti kasvaa koivuja vaikkei ainakaan aidossa jiikoossa niin  tapahdu.

    Nimetön

    TTL. Lasse, voisin kysyä: Mikä on aamu ja mikä on lehti!

    Tämänpäivän aamu, ja sanomalehti Keskipohjanmaa.

    Puuki

    <p><p>Ei ole ihme , että esim. haapa pikkutukkina (+16cm ) kustantaa 78 € varastolla, kun haapalankku on hyvin arvokasta myytäessä .  Se on kummallista että vastaava pyöreä puu voi mennä täällä n.  8 €;n pystyhinnalla jatkojalostukseen.    Korkeintaan ko-kuidun hinnan siitä saa.    Tuo 87 € koivukuidusta vapailla markkinoilla on  se oikea jalostusarvon mukainen varastohinta koivukuidulle nykyään.  Oikeaan kantohintaan päästään vähentämällä siitä ~ 27 € = 60 €.  </p><p>  (  Lassen lehden tilasto on kk aikasemmalta ajalta kuin uudempi TTL:n postaama tilasto naapurimaasta. )</p></p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kåre Pihlström kirjoitti Metsämakasiinissa että Metsä Groupin päätös lopettaa ns. sivupuulajien osto oli huonosti harkittu ja häiritsee erikoispuumarkkinan kehitystä. Kannattaisiko sivupuulajeja siis päin vastoin suosia, mikäli niitä saa metsiinsä kehittymään niin ettei ne mene hirvien muonaksi jo taimina?

    Jovain

    Voihan se koivukuidun kantohinta olla myös alempi 20 tai 18. Usein onkin ja sillä ei kuitenkaan ”jalostusarvon” mukaiseen varastohintaan ole vaikutusta. Marginaalia on ja niistä voisi myös tinkiä. Kauppamuotona pystykaupassa on se huono puoli ei jousta, virossa ei käydä pystykauppaa. Toimituskaupassa on nämä samat marginaalit puolustettavana.

    Timppa

    Kannattaisiko sivupuulajeja siis päin vastoin suosia, mikäli niitä saa metsiinsä kehittymään niin ettei ne mene hirvien muonaksi jo taimina?

    Ei kannata.  Meillä oli kerran yhden tien varella haapametsä, jota piti harventaa.  Oltaisiin myyty haapatukit tien varteen pinottuina.  Löysin kaksi ostajaa.  Haapatuotteita valmistava sanoi, että ovat kasvaneet liian hyvin.  Eivät kelpaa.   Hirsitalojen tekijä, ei ole asiakkaita.  Ei kelpaa.

    Kai ne sitten menivät energiaksi.  Äänekoskelle on kerran mennyt haapaa koivun seassa ja saatu siitä koivukuidun hinta.  Yleensä haavalla ja lahokuusella on sama hinta.

    Puuki

    Sivupuulajit jää usein säästöpuiksi. Niiden arvo siihen tarkotukseen on hyvä.  Lehtipuita varsinkin koivuja kannattaa muutenkin kasvattaa havupuiden seassa. Mutta sivupuulajejahan koivut ei olekaan.  Luontaiset koivut ehtii kasvaa esim. ojanpenkoilla 100 l:ksi, kun vieressä kasvavat havupuut on kooltaan vasta korkeintaan  1/2-osan siitä.

    Kaupassa saattaa suurten saunan lauteiksi tarkoitettujen haapalankkujen kuutiohinta olla 4000 € .   Melko hyvä kate niillä , jos on kantohinta ollut esim.  8 € tai 16 € kiinto vaikka puun korjuu, kuljetus ja muu käpistely vähän tulosta verottaakin.

    Jätkä

    Jos hyväkaatuista haapatukkia on kunnon erä, ja varsinkin, jos niitä ei ole vielä katkottu, hirsirakentaja saattaa kiinnostua, vaikka hänellä ei vielä ostajaa olisikaan.

    Periaatteessa hirsipuumetsään pitää mennä vasta silloin, kun on rakennuksen mitat tiedossa. kehikontekijällä voi olla aavistusta siitä, millainen pitää tukin olla, että siitä sa asiallisia esim kuuden tuuman pelkkahirsiä.

    Olen ollut omalla panoksellani mukana, kun Tammisaareen tehtiin haapahirsistä talo, johon sitten asennettiin lahtikuusilattia, joka sahattiin säteittäin leikatusta – järeästä lehtikuusesta.

    Puukin haapalankkujen sahaamiseen tarvitään jopa tukkivannesaha, mutta sellaisten lankkujen tekeminen olii todella mielekästä. Me pystyttiin sahaamaan lähes metrisiä tukkeja läpisahauksella vakioterillä, mutta hitaasti.

    Talo tehtiin pelkkahirsistä, jotka sahattiin, salvettiin käsityönä, piiluttiin seinässä kirveellä. Käsitykseni mukaan aikomus oli anntaa ulkopinnan harmaantua haavalle ominaisesti, sisäpuoli lähes valkoisena, ellei sitten omistaja sävyttänyt, mutta tuskin.

    Ainakin lattialle tuli hintaa, kun me laskutettiin yli 700 €/ kuutio laskettuna sahatuottoisena.

    Toinen vaihtoehto on lämpökäsitellyn puutavaran tekijät, jotka mielellään paistavat saunanlaudepuuksi haapalautaa. Mielellään oksatonta, mutta hinta valmiille tuotteelle on kova, Kertoivat tuovansa Virosta silloin, kun itse asioin heidän kanssaan.Kuutiosta sahatavaraa 28 millistä haapalaudetta tulee n. 300 metriä.

     

     

     

     

    jees h-valta

    Haapa erikoispuuna on aivan hyvää kauppaa mutta kun siitä ei kuitenkaan haluta maksaa kasvattajalle yhtään enempää kuin selluteollisuus on sen arvon halventanut. Rupea nyt jotain pienerää irrottamaan kasvatuserästä saadaksesi tukista vaikeasti 35,00/kuutio. Hommaat kovalla työllä senkin erän vielä tienvarteen että ostaja pääsee kuorma-autollaan ne siitä noutamaan. Jos on huonolaatuisia ei mikään takaa saatko niistä mitään hintaa. Selluksi kun saa parikymppiä likimain motilta ei väliä onko laatu sitä vaiko tätä ja tulee kuin manulle illallinen noin kolmen viikon päästä hakkuusta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 117)