Keskustelut Metsänhoito Havupuiden raivaus kesäaikaan?

  • Tämä aihe sisältää 98 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten AvatarMaraKet toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 98)
  • Havupuiden raivaus kesäaikaan?

    Olen tässä jo muutaman päivän raivannut 11 vuotta sitten istutettua kuusentaimikkoa. Alueella on jonkinverran luont. syntynyttä mäntyä ja lehtipuita, jotka eivät vielä ole haitanneet kuusten kasvua. Taimikon pituus on jo 4-6 metriä, joten kasvu on suorastaan huippu hyvä. Taimikon tiheys on sitä luokkaa että seassa olevia ”räkämäntyjä” ja epäkurantteja kuusiakin saa poistella huoletta. Sekä tietenkin lähes kaikki lehtipuut poistan.
    Mutta kun rupesi nupissa pyörimään ajatus että olisiko pitänyt tämä savotta jättää syksyyn? Mahdollisen juurikääpä-, tai muun lahottajasienivaaran takia?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsänmies, elämässä joutuu ottamaan riskejäkin. Käytännössä siis tehdään taimikonhoitoa riskiaikana – omassa metsässänikin on tehty.

    Jätkä

    Kyllä siinä nyt lässytetään, vaikka uhka havumetsien tuhoutumiseen on todellinen. Jos typerät metsänomistajat eivät suostu torjumaan juurikääpää, se pitää hoitaa vaikka sitten pistämällä kyseiset metsät käsittelykieltoon.

    Siihenkin varmaan sekaantuu perustuslakiin kaikin voimin tukeutuvat , lähinnä viherpiipertäjät, mutta perustuslakia pitää muuttaa, että saadaan varsinkin etelä-Suomen havumetsät suojeltua edes tuolta maannousemalta.

    kmo

    Miten muuten energiapuuhakkuissa kantoja käsitellään, jos/kun kannot ovat alle kymmensenttisiä?

    isaskar keturi

    Haluaako Jätkä omistaa minun metsät? Sopivalla tukulla riihikuivaa tämä järjestyy.

    Jokainen hoitaa oman omaisuutensa ja mitä se Jätkälle kuuluu, jos minun omaisuus lahoaa, jos kerran huolehtii omasta juurikäävän torjunnastaan noin tunnollisesti?

    Tämä on sitä sääntö-Suomea, jota taas on vaikea käsittää, kun ei minun metsän juurikäävät välittömästi uhkaa muiden metsiä. Juurikäävän itiöitä on itiöintiaikaan Suomen metsissä luonnostaankin varsin runsaasti, koska sitä on aina eiintynyt kattavasti koko Etelä-Suomessa (ei ehkä näin paljoa) – ilmastomuutoksen seurauksena kohta pohjoisessakin. Jos joku oikeasti kuvittelee, että juurikääpä voidaan hävittää Suomesta on saanut latvalahon.

    Olin aikanaan Tukholmassa pohjoismaisessa seminaarissa, jossa auditoriollinen pohjoismaiden terävimpiä aivoja oli kokoontunut pohtimaan, miten joku kääpä saataisiin hävitettyä. Ei ole tapahtunut edistystä, vaikka siitä on jo 30 vuotta. Tosin jo silloin tilaisuus tuntui lähinnä tragikoomiselta.

    Metsäni

    >ei minun metsän juurikäävät välittömästi uhkaa muiden metsiä.

    Toki jokainen hoitaa metsiään kuin haluaa. Suuren osan metsiä hoitaa yhdistys tai firma ja omistaja on näistä asioista kuutamolla. Sen verran tuosta yllä olevasta olen eri mieltä, että jos jollain palstalla juurikääpä riehuu kunnolla, naapurin havumetsä on välittömässä vaarassa myös. Juurikääpä leviää itiöiden lisäksi myös juuristoyhteyksien avulla – eikä se huomaa kiinteistörajan reilun metrin levyistä kaistaa.

    Juurikääpää ei varmastikaan kokonaan hävitettyä koskaan saa, mutta sen kasvun rajoittaminen saattaa tulevaisuudessa onnistua esimerkiksi jonkin sopivasti käyttäytyvän viruksen avulla (Sienivirusten potentiaali, Hantula & Vainio).

    Puuki

    Uudella soluviljelymenetelmällä kasvatetuista kuusen viljelmistä on tod. näk. saatavissa vähän paremmin juurikääpää kestävä kuusia.     Lehtipuiden kasvatus esim. 5 m säteellä juurikääpäkannosta vähentää jo tartuntariskiä. Sen voi tehdä luont. uudistamista käyttämällä tai kylvämälläkin , jos istutus ei ole mahdollista eläintuhojen  takia.

    Kun juurikääpä leviää kuusen tyvellä n. 20 cm /vuosi, niin juuristossakin sen leviäminen etenee luultavasti melko  hitaasti . Eikä se näy heti taimissakaan.

    Gla Gla

    kmo: ”Miten muuten energiapuuhakkuissa kantoja käsitellään, jos/kun kannot ovat alle kymmensenttisiä?”

    Ei mitenkään, joissain käsittelymuodoissa tuskin paksumpiakaan. Ainakaan käytännössä, vaikka teoriassa jotain yritettäisiinkin.

    Nyt tullaankin asian ytimeen. Hyväksyykö omistaja hoitomenetelmäksi tällaisen siksi, että siinä torjunta ei onnistu. Vai suunnitteleeko omistaja hoitomenetelmät siten, että torjunta onnistuu. Esim. tekemällä tietyt asiat talvella tai niin, ettei ainakaan puskien koneellisia kunnostuksia tarvita.

    Se, että nostaa kädet pystyyn, koska ala ei ole tottunut välittämään juurikäävän torjunnasta ja urakoitsijoiden mielipidettä ohjaa enemmän työn sujuvuus kuin omistajan päätehakkuussa kärsimät tappiot, on melko amatöörimäistä.

    Gla Gla

    Ik: ”Tämä on sitä sääntö-Suomea, jota taas on vaikea käsittää”

    Metsänhoitomenetelmien vapautumiseen liittyy myös vastuu. Sitä ei pidä unohtaa. Jos jokainen hoitaa metsiään itsekkäästi ja lyhytnäköisesti, muutaman vuosikymmenen kuluttua täältä hakataan paljon lahoa ja vähän tervettä puuta. Sinä olet silloin jo haudassa, vahingot maksaa jälkipolvet. Ei niin tyhmä kukaan voi oikeasti olla, että kokee tuon oikeudekseen.

    Jo nyt laki velvoittaa torjuntaan, Jätkän kommentissa on kyse vain hienosäädöstä.

    derHorst

    Taimikot jäävät jo nyt osin hoitamatta. Mitenköhän sitten, jos muutaman viikon aikaikkunaan pitäisi osua?

    Mutta ei tuo taimikonraivaus suurin juurikäävän lähde ole. Kyllä se on kaikenlainen kesäaikana tehty hakkuu. Kantokäsittelyä joo, mutta kuinka kattavasti se kantoon sattuu osumaan on toinen juttu. Lisäksi jokainen kolhaistu kannonreuna tai juurenniska jää käsittelemättä. Eli pieni murhe tuo vesakon kanto isommassa kuvassa.

    Gla Gla

    Taimikoiden hoitamattomuudessa kyse on ihan jostain muusta kuin juurikäävän torjunnan vaikeudesta. Ei siis kannata kytkeä tuota tähän asiaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 98)