En käsitä mitä järkeä on vedättää hevosilla tuollaista määrää rautaa. Muutenkin puita vedättää pyörillä. Ei järkeä. Kyllä entivanhaset hevosmiehet nauraisivat tuolle hommalle.

Mikäpä siinä. Kun lie kantohinnassa ”löysiä” kustantaa, siitä vain. Mikä mahtaa olla keskimääräinen korjuutaksa menetelmällä?

Kuinka järjestetään keikkojen yöpymiset polleille viikolla ja vkl.?

Näkee kyllä jutuista, että asiasta on hyvin vähän tietoa. Meillä on ollut Tuo televisiosta tuttu hevosmies hevosineen. Parihevosten vetämät metsävankkurit kulkevat maastossa hyvin kevyesti ja vaikka ne jonkin verran painavatkin, niin kuormaimelle hydrayliikan antava moottori (Honda) antaa ajovaiheessa takimmaisen akselin pyöriin niin paljon voimaa, että todellisuudessa vaunu kulkisi kuormallakin tuon pelkän bensakoneen tekemän paineen avulla.

Kun meillä oli tuo hevos-savotta, oli Miika Åfelt pistänyt takapyöriin  ketjut ja hyvin tuli pitkän kuidun kuorma metsästä.

Hevoisilla ei ollut minkäänlaista ongelmaa yöpymisensä kanssa, kun tilava ja suojaisa talli oli ajoneuvoyhdistelmän päällä, samalla autolla kulkeutui kaikki muutkin keikan tavarat.  Meillä ollessaan Mestari itse yöpyi asuintalossa ja valvoi hevosten oloa näyttöruudusta.

Hänellä ei ole mikään ongelma savotoida missä tahansa, kunhan autolla pääsee johonkin lähelle.

Juurilaho ei leviä, jos kuorivaurioihin syntyy suojaava pihkakerros, kuten kevät-talvella syntyy heti, kun lämpötila nousee yli nollan päivittäin. Se on nähty silloin, kun poistettavia puita leimattiin kirvesleimoin. sopivalla kelillä ei mitään värivikoja, mutta syyskesällä leimattujen puiden tyvissä näkyi ”leimalaho” jo kolmen vuoden kuluttua pilkan iskemisestä.

Metsäkupsa. Juuri noin. Hevosten kanssa saadaan myös hiukan kirkastettua kilpiämme, kun niillä toimitaan esim puistometsissä. Jos sinne ilmestyy Ponsse, on äkkiä älämölö käynnissä, hevos-savotta kerää vain ihastuksen huokauksia.