Keskustelut Metsänhoito Hiilinielut

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 199 total)
  • Kurki

    Metsäkadosta lasketaan käsittääkseni kasvihuonekaasujen inventaariossa vuosittainen laskennallinen hiilidioksidipäästö,

    Metsäkadosta 19 000 ha/v lasketaan n. +3,5 milj.CO2-tn päästö.

     

    Kurki

    Entäs, jos otettaisiin huomioon myös metsäkato? Kannattaisiko silloin osa kehityskelvottomista soista kunnostaa, niin, että siirtyisivät metsämaaksi vähentäen näin metsäkatoa?

    Joutoalueiden metsitykseen valtio on varannut 1000 e/ha.

    Tässä Sukevan turvetuotantoalueen maapohja metsitettiin 250 e/h tuhkalannoituksella ja osittaisella istutuksella. Lannoituksen arvioitiin riittävän koko metsän eliniäksi.Tässä linkissä sitä ei sanota, mutta oli jossain MT:ssä viimeisen kuukauden aikana.

    Kuopion energia tuottaa tuhkaa 2500 hehtaarille.

    Varmasti kaikiltaSuomen energialitoksilta löytyy tuhkalannoitus 20 000 hehtaarille vuodessa, kunhan kaikki otettaisiin talteen ja jalostettaisiin lannoitteiksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-8399818

    A.Jalkanen

    Ihan hyvä ajatus, että tuhkaa saataisiin enemmän soille, mutta ainakaan paksuturpeisia soita en lähtisi elvyttämään metsiksi, koska niistä vapautuu turpeen hiiltä paljon ja pitkään.

    mehänpoika

    En lähtisi entisiä turvesoita taimettamaan tuhkalannituksen avulla. Jo lannoituskin tulee kalliiksi, mutta taimikon hoito puuntuotantokuntoon tulee maksamaan rutkasti enemmän. Sitten voipi tulla ”valtion karja” ja tärvelee suuren osan hoidettua taimikkoa.

    Eipä siitä hyvää puuntuotantoaluetta välttämättä tullutkaan. Tulipahan jonkinlainen huono hiilinielu. Nåin voi käydä myös turvemaiden peltoheittojen metsityksissä. Rahaa palaa ja paljon.

    Tärkeintä on kuitenkin, että turvemaan pelto tai ent. turvetuotantoalue saatiin muutettua metsämaaksi? Ilmasto kiittää?

    Apli

    Oishan se kivaa jos hiilinieluista saisi kunnon korvauksen, heinä suussa kävelisi taimikoita ja rahaa tulisi niin että ropina käy(:

    MaalaisSeppo

    Eihän kehityskelvottomia alueita tarvitse tuottaviksi tai hiiltä sitovaksi saada. EU:lle riittää, että saadaan metsämaaksi. Hoitamattakin saavat olla.

    A.Jalkanen

    Kunnostusojituskelvoton ojikko, joka ennallistuu itsekseen eikä aiheuta juurikaan kasvihuonekaasupäästöjä, voi siirtyä maankäyttöluokkaan kosteikko, ja metsämaan määrä ehkä näin vähenee jonkin verran. Kuten aiemminkin sanoin, nämä eivät välttämättä ole ehtineet tulla luokitelluiksi varsinaiseksi metsämaaksi, mahdollisesti kitumaaksi.

    Entä jos näiden muuttaminen metsänkasvatukseen lisäisi päästöjä enemmän kuin mitä metsäkadosta tulee? Nekin pitäisi sitten raportoida. Suo siellä, vetelä täällä!

    Puuki

    Muistaakseni myös kitumaat luetaan metsäalueiksi varsinaisten metsämaiden lisäksi, ainakin metsätalouden  puolella.  Joutomaat joissa kasvu on alle 0,1 m³/ha /v. ei kuulu.

    Jos heikko kasvu on suht. edullisesti parannettavissa, miksei olisi mahdollista käyttää metsitysvaroja myös niille alueille hiilitaseen parantamiseksi.   Hyvä puun kasvu kompensoi yleensä hyvin CO2-päästöt varsinkin , kun samalla vähenee metaanipäästöt jolloin  kasvihuonekaasupäästöt vähenee helpommin.

    MaalaisSeppo

    Jos suo tulee vaikka tuhkalannoituksella metsämaaksi, niin ehkä ei ala päästämään esim metaania. Jos alkaa, niin ei kai jokaista muuntumaa aleta mittaamaan.

    A.Jalkanen

    Metaania tulee vain silloin kun suon pinta on märkä. Metsänkasvatuksessa olevalta suolta, jossa on ojat kunnossa, tulee turpeen hajotessa hiilidioksidipäästöä ja typpioksiduulipäästöä. Jos tuota toimintaa tehtäisiin, olisi siinä kyettävä tunnistamaan ja valitsemaan ne turvemaat, jotka kunnostusojituksen ja tuhkalannoituksen jälkeen voisivat kasvaa riittävän hyvin. Suometsätiede kyennee vastaamaan tähän. Vesistöpäästöjen kasvu kunnostusojitusten vuoksi pitäisi myös estää.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 199 total)