Osmo Soininvaara kirjoittaa, että kasvi- ja eläintuotannon pitäisi sijaita samoilla alueilla, jotta lannankäsittely olisi helpompaa ja lantaa ei tarvitsisi levittää turvepelloille, joiden viljelystä pitäisi luopua jos mahdollista. Lisäksi maataloustukea pitäisi suunnata enemmän kasvintuotantoon. Eläintuotanto saisi tuesta edelleen osansa rehujen kautta.

https://www.verdelehti.fi/2021/08/19/maatalous-ilmasto-ja-turvepeltojen-kohtalo/?utm_source=mailpoet&utm_medium=email&utm_campaign=verde-uutiskirje-32021_44

Metsän hiilinielu eroaa pellon sadon hiilinielusta yhdellä ratkaisevalla tavalla: puun kasvu jää puuston hiilivarastoon mutta pellon sato pääosin ei jää. Poikkeuksena ehkä nurmi joka kerryttää maanalaista juuristoaan ja viljan puinnin jälkeisestä tähteestäkin osa jäänee hajoamatta.

Maatalouden suurin ongelma ovat turvepeltojen päästöt. Niiden muokkaukselle pitää kehittää vaihtoehtoisia käyttötapoja, esimerkiksi nurmi tai laidun.

On totta että kaikki pellon antimet syödään ja eläimet ja ilmiset tuottavat hiilidioksia uloshegityksessä ja hiiltä kuluu elintoimintojen ylläpitämisessa, eikä niistä ilmoiteta päästöjäkään, mutta kaikki hiili ei näihin toimintoihin kulu, vaan tulee ulosteina hiilipäästöksi, jotka nyt kyllä otetaan laskelmiin mukaan päästöiksi ainakin eläinten osalta, mutta niille on olemassa peltokavien ottama hiidioksidinielu. Kannattaisi tutkia kuinka paljon hiiltä menee ruansulatuksen läpi, sillä minkään moottorin hyötysyhde tuskin on 100%.

Lisäksi ilmisjätöksistä Suomessa menee 80% vedenpuhdistamoille, joista voisi valmistaa biokaasua. Eläinten lannastahan jo nyt valmistetaan ja voidaan valmistaa vielä moninkertaisesti nykyiseen nähden.

Aivan niin. Merkittävä osa jää syömisen ulkopuolelle. Juuristoon ja olkiin ja sänkeen. Eihän energiassa päästöksi lasketa käsittäkseni sen louhimista. Vasta sen polttaminen lasketaan. Eihän se ruuan tuottaminen(=nurmen tai viljan kasvattaminen) päästöjä aiheuta. Se sitoo.

Juurikarikkeen hiilestä osa jää pysyvästi (turvemailla varsinkin) hiilivarastoksi . Vajoaa syvemmälle maaperään kuten turvemaametsissäkin.  Kasvien juurien määrästä ja siitä miten usein peltoa muokataan riippuu hiilivaraston määrä.