› Keskustelut › Metsänhoito › Hirveä tilanne!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 5 … 12 13 14

  • Hirveä tilanne!

    Sent on: 2.3.2017, 11:01

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter Planter 12.3.2017, 09:55

    Havainnollistetaan vielä tilannetta omassa metsässäni:

    On neliömäinen metsäalue 3,2 km x 3,2 km. (1000 ha)

    Siitä ammutaan 6-7 hirveä, jäljelle jää enemmän, ainakin 10.
    Yritän kasvattaa siinä muutaman hehtaarin taimikkoa,
    parasta ruokamaata hirville.

    Riistaneuvoston puheenjohtaja sanoi lehtihaastattelussa näin:
    ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden
    koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Planter Planter 12.3.2017, 10:04

    http://www.nordgen.org/ngdoc/forest/Temadager/2011_Viiri.pdf

    http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110003/urn_nbn_fi_uef-20110003.pdf

    MÄNNYN TAIMIKOIDEN METSÄNHOIDOLLINEN TILA 10 VUOTTA HIRVIVAHINGON JÄLKEEN KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVONMETSÄKESKUSTEN ALUEILLA

    ”Arvio hirven puustolle aiheuttamasta vahingosta tehdään usein taimikon kehityksen ollessa vielä varhaisessa vaiheessa, koska korvauksen hakemiseen on metsänomistajalla aikaa kolme vuotta vahingon syntymisestä. Arvion suorittamisen jälkeen taimikon kehitystä  ei yleensä seurata, ellei metsänomistaja itse ole aktiivinen. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella hirven vahingoittamien taimikoiden kehityksen seuraaminen on erityisen tärkeää, koska hirven aiheuttamat vahingot voivat jatkua ja muuttua entistä vakavammaksi taimikon varttuessa.
    Tieto hirven aiheuttamien vahinkojen jatkuvuudesta ja vakavuudesta ovat erityisen tärkeitä metsän omistajalle, koska vahingoittumattomien taimien lukumäärän väheneminen ja erilaiset runkovauriot johtavat metsästä saatavan puutavaran laadun alenemiseen ja taloudellisiin menetyksiin.

    Korvausjärjestelmän avulla metsänomistajalle korvataan hirven aiheuttamasta vahingosta aiheutuneet taloudelliset menetykset kasvu-ja laatutappiokorvauksina sekä taimikon täydennys-tai uudelleenviljelystä aiheutuneet kustannukset. Korvausjärjestelmän ongelmaksi muodostuu kuitenkin hirven aiheuttamien vahinkojen jatkuvuus taimikoissa. Metsänomistajalla on mahdollisuus hakea toistuvasti korvauksia hirven aiheuttamiin vahinkoihin, jolloin vuodesta toiseen samoissa taimikoissa tehdään vahinkoarvioita ja voidaan hakea korvauksia hirven aiheuttamista vahingoista, vaikka alueelle muodostuisikin luontaisesti syntyneen puuston avulla kasvatuskelpoinen metsikkö.”

    (eipä onnistu enää)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2017, 11:13

    Heli Viiri NordGen-päivillä 2011 (Planterin linkki edellä):

    -Valtion korvaukset hirvituhoista pitäisi lopettaa.

    -Ekosysteemivaikutukset eivät ole vähäisiä. Monimuotoisuus vähenee monta kautta: metsänuudistamisen puulajivalikoima kapenee, hirven käyttämät ravintokasvit vähenevät, taimikonhoidossa ei voida jättää lehtipuita (houkuttelevat hirviä havutaimikoihin), kauriit laiduntavat mustikanvarvustoissa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2017, 11:33

    http://www.mhy.fi/uutinen/lisaa-tarkkuutta-hirvikannan-saatelyyn-nyt-paikallisen-vaikuttamisen-aika

    Tämä kuulostaa hyvältä, toivotaan että toteutuu myös käytännössä.

    Puuki 12.3.2017, 12:29

    Hirvilupavaroistahan ne vahingot tulisi korvata (/ estää ennakolta), jotka hirvet aiheuttaa, koska niitä ei muutenkaan korvata ja hyvän ja onnistuneen metsänkasvatuksen suurimpina edunsaajina on jatkojalostajat ja valtio, joka perii hirviluvista myös maksut.

    Liittyykö ehdotus korvausten kokonaan lopettamisesta siihen, että niillä ei ole kovin paljon merkitystä kokonaisvahinkojen ollessa suurempia ?

    Hirvikantojen kasvu vuosikymmenten aikana on johtunut monesta eri asiasta. Esim. 2000-luvun alussa taisi olla paljon hirviä ja paljon taimikkovahinkoja. Ei  osattu ennakoida hirvimäärien kasvua tarpeeksi hyvin. Ruokaa oli runsaasti metsissä, koska 90-luvun alussa tehtiin paljon päätehakkuita (joista muuten tavallista suurempi osa näyttää olleen luontaisen uudistamisen aloja = paljon männyn siemenpuuhakkuita).  Taimikonhoitomäärät väheni 90-luvun puolivälissä aika paljon, joten silläkin on ollut oma vaikutuksensa. (Toisaalta väliaikainen väheneminen saattoi  johtua juuri luontaisen uudistamisen lisääntymisestäkin–> th -tarve siirtyi myöhemmäksi).

    Pyrkimys yhteistyöhön metsästäjien ja mo:en kesken on varmasti parempi vaihtoehto, kuin vastakkainasettelu tässäkin hirvituhoasiassa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2017, 12:41

    Esitelmäkalvoista ei ilmene korvauksista luopumisen perustelut, mutta sellainen voisi olla se, että korvauksilla ikään kuin ostetaan oikeus ylläpitää korkeaa hirvikantaa. Jos poistaisi korvaukset mutta säilyttäisi lupamaksut, riistahallinto saisi tarvitsemansa rahoituksen pienemmästäkin hirvikannasta ja lupamäärästä.

    Tolopainen 12.3.2017, 12:46

    Kaatolupamaksut pitäisi periä maanomistajilta eikä metsästäjiltä. Metsästäjille on aivan sama vaikka kaikki hirvet jää kaatamatta, eivät he siinä menetä yhtään mitään. Kaupasta saa edullisesti paljon parempaa lihaa, kuin jänteikästä sitkeää hirvenlihaa.

    suorittava porras suorittava porras 12.3.2017, 16:54

    Plantter :

    ”Havainnollistetaan vielä tilannetta omassa metsässäni:

    On neliömäinen metsäalue 3,2 km x 3,2 km. (1000 ha)

    Siitä ammutaan 6-7 hirveä, jäljelle jää enemmän, ainakin 10.”

     

    Minäkin havainnollistan .

    Vuonna 2014 alueeltamme (4000 ha) löytyi metsästyksen jälkeen lumijälkien ja kahden viikon seurannan perusteella kaikkiaan kolme hirviyksiöä . Vuonna 2015 samassa tilanteessa lumijälkien päästä tavoitettiin 7 hirveä.

    Vuonna 2016 oli ilmassa lievää  yllätyksen makua . Huomattavasti pienemmältä alueelta , kun Planterin esimerkki on , kaadettiin 6 vasaa ja yksi aikuinen hirvi(eivätkä olleet ainoita) . Samaisella tienoolla majaili  vuonna 2014 alueemme ainoat 3 hirveä . Tuohon aikaan ympäristömme seurueet valittelivat myös hirvien alhaista määrää ja sitä , että on tuhansien hehtaarien alueita , joilta ei ole ainuttakan hirvihavaintoa  . Tämän seurauksena lupamääriä pudotettiin vuodelle 2015 .

    Näillä eväillä pitäisi ennusteita laatia . Mahtaakohan onnistua Planteriltakaan .

     

     

     

    Planter Planter 12.3.2017, 18:50

    Kyllä ennusteiden teko onnistuisi, suhtautuisin asiaan pragmaattisesti, organisaation ulkopuolisena.  Aika erikoista, jos oli tuhansien hehtaarien alueita ilman hirviä. Koko maan keskiarvossa oli kuitenkin ylitetty ylärajaksi määritelty 4 / 1000. Jokin tyhjiö ei anna syytä nostaa tavoitteita entisestään koko maasssa. Sovituissa tavoitteissa on pysyttävä ja tyhjiöt täyttyvät aikanaan.

    Visakallo Visakallo 12.3.2017, 20:47

    Miksi ei voitaisi poistaa hirvilupamaksut kokonaan, mutta metsänomistajat voisivat laskuttaa hirvivahingoistaan suoraan hirviseurueita. Se kannustaisi pitämään hirvimäärät kohtuullisina, ja jos taas jollain seurueella on halu käyttää paljon rahaa korvauksiin, niin sekin olisi mahdollista.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 5 … 12 13 14