› Keskustelut › Metsänhoito › HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 206)
1 2 3 4 … 19 20 21

  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Sent on: 28.2.2021, 16:19

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 1.3.2021, 16:36

    Tanelin ehdotuksessa lupavapaasta metsästyksestä on hyviä puolia: metsästäjien todellinen tahtotila tosiaankin paljastuisi! Nyt keväällä päivitetään hirvikannan tavoitteet alueellisissa riistaneuvostoissa. Sidosryhmien tahtotila pitäisi ottaa velvoittavana. Ellei tämä auta, sitten voisi kokeilla tuota mehänpojan ajatusta, että ARN:ssa olisi päättämässä vain maanomistajia. Metsästäjät eli rhy:iden edustajat voisivat silti antaa lausunnot tavoitteista ennen kokouksia.

    arto arto 1.3.2021, 17:13

    Meillä ei sorkka eläimistä haittaa tänään 62km auto lenkillä ei näkynyt jälkiä 3 sutta oli liikkunut, 2 ilvestä. Näköhavaintoja 2 oravaa ja paljon havulintuja.

    Metsuri motokuski 1.3.2021, 17:30

    Pyyntilupien hintoja poistoa ei varmaan vastusta kukaan. Niillä niitä vahinkoja maksetaan ja elätetään riistahallinnon palkollisia.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 1.3.2021, 17:36

    Naapurin kotivävy on sieltä arton seudulta kotoisin ja omistaa siellä metsää ja todistaa, että sudet ovat hoitaneet siellä kiitettävällä tavalla sorkkaeläinongelman pois päiväjärjestyksestä (hirvistä ei näy jälkeäkään).

    arto: (…ja paljon havulintuja…) Kiinnostaa tietää, kuinka paljon on arton paljon: kuinka monta metsoa näkyi tuolla 62 kilometrin autolenkillä?

    jees h-valta 1.3.2021, 18:53

    Artohan kerkiää laskemaan ne kotonakin. kaikki kai se ampuu mitä näkee.

    arto arto 1.3.2021, 19:19

    Antonille  4 metsoa uros. Vimme viikonlopulla näin kotitilalla 5 metson tokan olivat mäntyjen latvassa. Harmi kun ei enää lupaa ampua.  teriä näkyi tänään jotain 30-40 pari parvea pikkuisia, Tammikuun metsästys reissuilla niitä näky suurimmissa parvissa yli 80kpl.  Eli jeesille ei ampumalla lopu. Pikkupedot kurissa linnut lisii.

    mehänpoika 1.3.2021, 19:55

    On sitä aikoihin eletty, kun metsänomistajilta metsästysharrastustaan varten vuokranneet hirvenmetsästysriippuvaiset ovat laatimansa hirvikannanhoitosuunnitelman tukemina ryhtyneet kasvattamaan hirvikarjaa niin voimakkaasti, että metsästysoikeutensa vuokranneet metsänomistajat joutuvat jatkuvasti valittamaan hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista ja turhasta työstään taimikoiden hoidossa.

    Onpa osa metsänomistajista ollut pakotettuja aitaamaan hirviltä koivun-, haavan-, männyn- tai lehtikuusen taimikkonsa useksi vuosiksi metsityksen turvaamiseksi. Taimikoiden suojaamiseksi kehitetty syönninestoaine olisi levitettävä monena syksynä peräjälkeen, kunnes hirvi ei pysty katkaisemaan päärankaa. Esim männyn osalta tyvien kuoren jälttäminen voi jatkua sen jälkeen niin pitkään, kunnes kaarnaa alkaa muodiostua 2-3 metrin korkeudelle.

    Kuusikaan ei ole enää turvallinen puulaji taimiasteella eikä myöhemminkään. Lähellä tukkikokoa alkaa paksulumisina talvina kuusen tyviosien jälttäminen, joten tuottoisan metsän kasvatus tuleville sukupolville on hirvikarjan vuoksi hyvinkin kyseenalaista. Hirvien jälttämät tyviosat eivät myöhemmin kelpaa edes sellutehtaalle, tai hinta on mitätön.

    Hirvikannan hoitosuunnitelman laatineet ovat jo lähellä eläkeikää tai hyvällä eläkkeellä, joten heille ei ylisukupolvisuuden ajattelu metsien kasvatuksessa merkitse mitään. Tärkeintä on, että hirvenmetsästysohjeet säilyvät ennallaan ainakin aina yhden vuoden kerrallaan. Keksitään sitten taas tiukassa paikassa jotain selitettävää, että saadaan uusi jahtikausi käyntiin. Eläkkeellä oleville kenraaleille tai vastaaville syksyinen hirvijahti on lähes ainut jaksamisen ja odotuksen kohde, jonka vuoksi kannattaa elää.

    arto arto 1.3.2021, 21:27

    Eikö mehänpoijanki kannatasi mennä jahtiin mukaan. Huomasit kuin lystiä siellä on. Jos olet töissä. Viikoloput sitten istut tornissa ootelen sitä sarvipää. Sitä sitten hujautat lavoilta läpi. Se tunne on sanoi kuvaamaton.

    Timppa 1.3.2021, 21:53

    Eettistä metsästystä on, että pyritään saamaan saalis hengiltä nopeasti ilman turhaa kärsimystä kuten Gla kirjoitti..  Metsästysseuroissa kuri on hyvä, jolloin ongelmatapauksia saattuu vähän.  Lisäksi koirat auttavat silloin.  Samoinm kuin vähän kauemmas kaatuneen saaliin löytymisessä.  Jos metsästys olisi villiä, niin haavakkoja tulisi varmasti enemmän ja niitä jäisi metsiin kitumaan.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 1.3.2021, 21:55

    Nyt tuli artolta äärimmäisen arvokasta tietoa. SUURKIITOS SIITÄ!

    Tänä talvena vuodenvaihteessa toteutetussa helsingin yliopiston talvilintulaskennassa koko maassa viidelläsadallayhdeksälläkymmenelläkahdeksalla (598) laskentareitillä on nähty 24 metsoa, 0,04 metsoa reittiä kohti. Laskentahistorian parhaana vuotena (1960) metsoja on nähty 310 kappaletta ja reittejä on silloin laskettu 429. Metsoja oli silloin 0,722 reittiä kohti. Rapia 18 kertaa enemmän kuin nyt.

    Värriön nyt jo eläkkeellä oleva kenttämestari teuvo hietajärvi on tarkistanut tutkimusaseman ympäristön metsokannan sunnuntaina 17 tammikuuta vuonna 2016: ”…Kaikkiaan metsoja oli 39 urosta ja 5 naarasta…” Tuo kenttämestari hietajärven kuvaama reitti on luokkaa viidestoistaosa arton 62 kilometrin reitistä. Jos arton reitin metsotiheys olisi samaa luokkaa kuin värriössä, niin niitä olisi näkynyt 600 kappaletta. Mutta värriössä kaikki on toisin: maan tihein kettukanta, maan tihein näätäkanta, maan tihein kotkakanta, lisäksi vähintään riittävästi kanahaukkoja, huuhkajia ja tunturihaukkoja. Tuossa vaiheessa (2016) pienpedot olivat saaneet rauhassa hoitaa metsokantaa 21 vuotta. Tulos on vakuuttava.

    Mitäs aiheesta kirjoittikaan jahti- lehteen professori heikki henttonen (sama professori joka saa runsaasti palstatilaa metsälehdessä) : ”…Kettukannan kasvuun ylipäätään liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 206)
1 2 3 4 … 19 20 21