Keskustelut Metsänhoito HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

Esillä 6 vastausta, 201 - 206 (kaikkiaan 206)
  • HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA TARPEEN PÄIVITTÄÄ HETI

    Merkitty: 

    Ns. ”metsien monipuolinen käyttö”, erikoisesti pelkän hirviharrastuksen vuoksi liian korkealla pidetty hirvikanta moninaisinen vaikutuksineen, on aiheuttanut runsaasti hiilidioksiidi- päästöjä. Jos hirvieläinkantoja ei nyt leikata, on tulevaisuudessa odotettavissa metsien  jatkuvasta kuusettumisesta johtuvan monimuotoisuuden heikkenemisen seurauksena lajikatoa ja moninaisia seuraustuhoja, jotka lisäävät kasvihuonepäästöjä. Myös metsissä päästöt täytyy saada minimiin.

    Suomen ilmastopaneeli on juuri  päivittänyt Suomen päästötavoitteet. Sen pohjalta ilmastolakia on tarkoitus päivittää niin, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan avuksi myös metsien lisäkasvun mahdollistama hiilinielu.

    Metsät ovat sekä päästölähde että puiden lisäkasvun yhteydessä tapahtuva hiilinielu. Molempiin elementteihin on hirvikannan hoitosuunnitelma pyyntilupamitoituksineen ollut vaikuttamassa negatiivisesti. Syöhän hirvi hyvin usein jalostetut männyn ja koivun taimet, jos joku niitä on uskaltanut viimeisten vuosikymmenten aikana vielä istuttaa. Harrastus on hirviasiassa ollut ohjaamassa metsien käyttöä sekä päästöjä lisäävästi että hiilinieluja heikentävästi.

    Myös kansallisen metsästrategian uusin päivitys olisi tarpeen päivittää samoilla perusteilla kuin hirvikannan hoitosuunnitelmakin.

    Pitää ottaa huomioon, että viimeisessä hirvitarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto (2005) piti hirveä yhteiskunnan kannalta vahingollisena eläimenä. Ko. virasto esitti yhdeksi vaihtoehdoksi hirviongelmaan pyyntiluvista luopumista. Se olisi viisasta myös metsänomistajien ja liikenteen kannalta.

  • Planter

    L5

    Puuki

    Harrastukset maksaa melkein aina. Kun joudutaan esim.  uudistamaan kuivahkoja kankaita kuuselle , sekin maksaa kasvutappioina ja samalla  hiilitaseen kannaltakin miljoonia euroja/vuosi.  Aitaaminen olisi lähes ainut toimiva keino koska muut keinot ei toimi riittävän hyvin ”ruuhka-alueilla” (kannan vähentäminen sopivalle tasolle ei onnistu) .

    Täällä missä hirvet on talvisin talvilaidun alueilla, onnistuu vielä männyn kasvatus hyvin. Metsitys ra-koivuilla on jo hankalampaa.     Yksi mahdollinen suojauskeino olisi minkkiverkosta tehdyt ”suppilot” yksittäisille taimille joista on tarkoitus kasvattaa tukkipuuta.  Ne suojaisi koivun taimet rusakoiltakin.

    jees h-valta

    MTK:kin sitten taas ”ärähti” turvallisesti jahtikauden jälkeen. Jahtiin mentäessä tuollaiset onkin taas unohtunut ja siunattu hiljaisuudella pitkälle jahtikauteen. Mutta asia kyllä olisi oikeaa tasoa eli metsänomistaja pitäisi olla se jota kuullaan sidosryhmien palavereissa ja hirvikanta säätää sen mukaan. Paikallisongelmiinkin terävämmin kiinni. Tähän mennessä kesken jahtikaudenkin aivan sama oletko ilmoittanut paikallisesta tuholaistihentymästä tahi et.

    jees h-valta

    Puukin idea minkkiverkkosuppiloista voi toimia taimen pienenä ollessa. Mutta kun se alkaa nousta senverran että joudut nostamaan sen suppilon maasta ylöspäin alkaa olla ongelmaa. Olen nimittäin konstia jonkun verran hybridihaavan pienien ryhmien suojauksessa koittanut. Kun aina pienialaisiin viitsi aitaakaan vetää. Hirvi on nälkäisenä aika hurja elukka. Se repii verkkosuojan väkisin irti ja puu saa siipeensä aivan yhtä lailla. En tiedä järjestystä kun en ole päässyt näkemään. Saattaa nimittäin olla että se raiskaa sen taitteeseen jalkjensa välissä ja vasa repii loput verkot irti samalla kun tuhoaa suojatun puun.  Aikamoinen työtanner siitä yleensä jälkeen jää. Välistä verkko on kadonnutkin joka saattaa kieliä siitä että joku hirvi painaa ainakin jonkin matkaa suppiloverkko päässä.

    A.Jalkanen

    Riistaneuvostojen työn korjaaminen toteutuisi esimerkiksi niin, että sidosryhmät ml. maanomistajat päättäisivät (metsästäjärjestöjen alueelle ehdottamista) hirvieläinten kantatavoitteista.

    mehänpoika

    Hirvieläinten kannoista pitäisi saada rajoitteet uudistettavana olevaan ilmastolakiin. Porojen osalla kysymys on Pohjois-.Suomessa valtaosin elinkeinosta, mutta muiden hirvieläinten kohdalla on kysymys harrastuksesta, kuten riistapäällikkö ministeri Lepälle ilmoitti. Nämä tietysti pitää huomioida.

    Kaikilla hirvieläimillä on – ilmastovaikutusten lisäksi – runsaasti muita kielteisiä vaikutuksia metsien puulajivalintaan ja uudistamisen onnistumiseen sekä liikenteeseen. Myös hirvien aiheuttamasta metsien kuusettumisesta, sekä siitä aiheutuvista metsätuhoriskeistä, aiheutuu pitemmällä tähtäimellä runsaastikkin päästöjä. Samalla hiilinielu jää pienemmäksi.

    Metsästäjäjärjestöjen hirviharrastus kuitenkin säilynee pienemmällä hirvikannalla, jonka mitoituksessa olisivat metsänomistajien lisäksi mm. ympäristöministeriö.

Esillä 6 vastausta, 201 - 206 (kaikkiaan 206)