› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

  • Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten PlanterPlanter toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 27 28 29 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Sent on: 23.1.2018, 21:47

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 9.3.2020, 11:08

    Jotkut kertoo nykyisin (olisiko Arvometsäfirman henk.k.) jk:een kuuluvan myös esim. tavallinen sp-hakkuulla aikaan saadun mä-taimikon.  Samoin varmaan suojuspuumenetelmällä luontaisesti uudistetun kuusikon. Osin ne menetelmät voi mennäkin ”limittäin” mutta erona on jatkokasvatus.  Jk:ssa ei ( kuulemma ) tarvi tehdä taimikonhoitoa eikä uudistuskuluja ole.  Kuusikoiden suojuspuumenetelmää on kokeiltu ainakin 2 eri aikaan vähän isommissa määrin eikä sen lopputulokset ole olleet yleensä kovin hyviä.  Aika työläs/hidas menetelmä väljennyshakkuineen.  Nyt jk:n kerrotaan toimivan sitä paremmin uudistumisen osalta koska hakataan tarpeeksi harvaksi. Unohtuu ehkä se, että harvaksi hakkuu ei toimi kunnolla luonnossa kuten paperilla voi näyttää , varsinkaan kuusikoissa, nykyisissä usein kosteissa kesäkeliolosuhteissa.   Tuulituhot & juurikääpä suurimmat riskitekijät. Lisäksi kokonaiskasvu kärsii väkisin, jos hakataan reilusti alle norm. harvennusrajojen.  Ihan turha esittää mitään hyviä kiertoajan kasvulukuja , jos hakataan PPA säännöllisesti 8-10 kieppeille. Ne on mainosmiesten höpöpuhetta tai toiveajattelua.

    Parempi malli on yhdistetty menetelmä ; luont. uudistus sopivilla kohteilla, yläharvennukset samoin vain niille sopivissa tilanteissa, kaistalehakkuuta , täyd. istutusta tarvittaessa.  Eikä pidä unohtaa taimikonhoitoja vaikka ne ”mukavasti” lisääkin jk- mallin kannattavuutta laskelmissa, kun ei muka tarvi tehdä.   Pienaukot ja jk sopii sitten niille sopiville valmiiksi erirakenteisille kohteille, turvemaille joissa uudistumista tapahtuu luont. (rahkaturvemaat) . Maisemametsiin myös (Jos ei ole tarvis avata maisemaa ; silloin avohakkuukin on maisemanhoitoa ).

    Perko 9.3.2020, 11:38

    Sekoilen termeissä,  on vaikeuksia keretä perässä. Olen kutsunut omaani  ”Jatkuvamyynti ”.  Omat havainnot ovat rinnatusten ja niistä aukkojen taimikoista elikot ovat syöneet 80 -95 % männyntaimista se on mitattu.  Aloitetussa eri-ikä jutussa ei hirvet edes käy. Ovat varmaan oppineet menemään aukkoihin. Siirtymässä vapaan tyylin kasvatukseen on samaa kuin neukkulan romahduksessa. Oltu pakotettuna 70 vuotta  systeemissä  ja käydään vaihtamaan niin tahtoo ajatus palata siihen entiseen monasti.

    3 – 4 mm säteiskasvu on säilynyt arvokasvun puissa niin ei tämä ihan tappiolla toimi. Taimia  on ilmaantunut  viisinkertainen määrä tarpeesta mutta puuttuu ne alusraivauksissa hävitetyt välikerrokset!

    Puuki 9.3.2020, 12:11

    Millä korkeudella puita  sädekasvu on ollut 3-4 mm ?  Täällä ei mä-taimikoiden perustaminen ole yleensä niin vaikeaa kuin etelämpänä paitsi hirvien talvilaidun alueilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.3.2020, 12:28

    Karuimmilla kasvupaikoilla (kuiva kangas) voi jk olla hyvä vaihtoehto männyn siemenpuuhakkuulle tai kaistalehakkuulle, aivan hirvikannasta riippumatta, koska uudistamisvelvoite ei silloin laukea. Karukkokangas taitaa usein jäädä jo metsätalouskäytöstä kokonaan pois.

    Perko 9.3.2020, 12:34

    N: 6824  Euroopan suurimmat järvet  ovat tässä kahtapuolta silläkin on vaikutusta.

    Perko 9.3.2020, 12:43

    ”Sorvi”on pysähtynyt, kuullaan.

    Metsuri motokuski 10.3.2020, 15:38

    https://riista.fi/blogi/

    Käykääpä ottamassa kantaa. Blogissa on kirjoitus hirvikannanhoidosta tulevaisuudessa. Nyt voi olla paikka vaikuttaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2020, 18:09

    Käyty.

    Tulevaisuuden toivomusvisio! Hirvieläimistä metsäpeuran kanta on noussut reilusti, hirven kanta on oikeassa suhteessa pienten männyntaimikoiden määrään eli nykyistä pienempi, metsäkauriita on jonkin verran enemmän, mutta vieraslaji valkohäntäpeura on hävitetty kokonaan luonnosta. Sitä kasvatetaan vain isoissa aitauksissa lihan myyntiä varten. Tähän toivevisioon pääsy vaatisi hirven osalta lähivuosina esimerkiksi naaraiden osuuden alentamista kannan tuottavuuden alentamiseksi. Tämä helpottaa metsästysponnistelujakin, kun vasoja syntyy vähemmän. Syyt toivomusvisiooni ovat toisaalta metsien monimuotoisuuden kohentaminen, ja toisaalta biotalouden puuntuotantopohjan, eli runsaan kuitupuun ja laadukkaan tukkipuun tuotannon varmistaminen. Lisätietoja blogissa: metsanomistaja.blogspot.com.

    Planter Planter 10.3.2020, 19:10

    ”Nyt voi olla paikka vaikuttaa.”

    Ei taida olla paljoa vaikutusta, jos yksittäisen riistasuunnittelijan blogiin kirjoittaa kommentin.

    Blogin aihe on kyllä tärkeä ja pitäisi käsitellä jollain foorumilla, jossa olisivat läsnä päättäjät, jotka oikeasti voivat vaikuttaa asiaan. Pitäisi päättää mihin pyritään. Heille esitettäisiin puolueettomasti ja ymmärrettävästi käytettävissä oleva tieto mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi. Pitäisi laittaa toiseen vaakakuppiin metsätalous ja toiseen riistatalous ja tehdä päätökset miten niitä tulevaisuudessa keskenään painotetaan.

    Painotetaanko jossain alueilla riistataloutta ja mennään sen ehdoilla vai pitäisikö ehkä joillain alueilla olla metsätalous tärkeämpi ja mennä sen ehdoilla.

    Nythän ministeriössä on meneillään kaikenlaisia hankkeita, joissa vaan oletetaan maanomistajilta kysymättä, että he luovuttavat metsänsä riistatalouden käyttöön. Tosin paikoin on jo niin käynyt, metsän uudistamien ei enää onnistu. Joku saattaisi kuitenkin haluta jatkaa puuntuotannossa.

    Esimerkkinä ”Hyvinvointia riistasta” hanke. Lieneekö mieluisa visio edes kaikille metsästysseuroille?

    ”Suuret peuramäärät saattavat johtaa myös siihen, että pienissä seuroissa ja seurueissa, jotkut seurojen tai seurueiden jäsenet kokevat peuranmetsästyksen rasitteena.”

    ”Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen seurojen ja seurueiden ulkopuolisten metsästäjille tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemmin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.”

    Visakallo Visakallo 25.3.2020, 06:54

    Olen nyt ollut raivaamassa kahta vierekkäistä kuviota. Toinen on kylvetty männylle 1966, ja toinen 1986. Maapohjat, olosuhteet ja hoito ovat olleet kummallakin kuviolla täsmälleen  samat. 1966 kylvetty alue on nyt kymmenen vuoden sisällä päätehakkuuseen tuleva hyvälaatuinen männikkö. 1986 kylvetty alue on nyt 2-harvennukseen tuleva hyvin huonolaatuinen hieskoivikko. Ainoa muuttuja alueella on ollut hirvien määrä. Aika mielenkiintoinen vertailukohde, jos joku haluaa ne nähdä. Valtionkarjan kasvattajan osa ei ole erityinen, mutta mitäpä sitä ei ihminen tekisi luonnon monimuotoisuuden eteen!

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 346)
1 2 3 … 27 28 29 … 33 34 35