Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Metsuri motokuski

    Kolmosessa on jotain perää. 1 ja 2 ei ainakaan täällä ole noin. Valtakunnallista tilannetta en tietenkään voi sanoa. Niin kuin ei moni muukaan.

    1. Kohta vesittyy jo sillä että oma riistaan kirjataan kaikki nähdyt hirvet sen päivän aikana sukupuolittain.  Jahdin jälkeinen kanta-arvio on marginaalinen tekijä hirvikannan arvioinnissa.

    suorittava porras

    Planterin on syytä keskittyä vain oman alueensa tilanteeseen. Täällä ja suurimmassa osassa maata järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja hirvien määrä on saatu kohdalleen .

    Olen varma ,että vetoomuksen allekirjoittajat tietävät tarkkaan ,mistä kirjoittavat. Kannattaa lukea koko teksti ilman suodatinlaseja ja edes yrittää ymmärtää, mitä siinä oikeasti kerrotaan. Toimiva järjestelmä ei todellakaan tarvitse asiaa tuntemattomia fanaatikkoja sorkkimaan. Alkaa olla vähän samaa hypetystä ,kun vihreillä ilmastoasioissa. Kukaan ei lopulta kuuntele ,kun suhteellisuudentaju pettää.

    jees h-valta

    Todella, kaksi erittäin nopeasti korjattavaa asiaa valtakunnassa. Toinen on siis hirvipolitiikka ja sen toteutus ja toisen sekoiluahan tässä päivittäin saammekin julkisuudessa seurata.

    Timppa

    Omat havainnot kertovat, että hirvikanta on pienentynyt.  Mikä se täsmällisesti sitten on, en tiedä.   Meillä on kaatotavoite 3,5 eläintä/1000 ha.  Siis kyllä vieläkin paljon yli keskitavoitteen.

    Laskennassa saattaa olla jatkuvasti muuttuviä systeemivirheitä.  Esimerkiksi hyvät koirat saattavat ajaa vaikkapa päivän yhtä hirveä, jolloin havainnot jäävät pieniksi.  Tai sitten kaato onnistuu niin hyvin, että tehdäänkin vain puolta päivää.

    Meidän porukka ampui viime viikonvaihteessa kaikki nähdyt 3 hirveä, mistä seuraa sitten tilastoon tosi huono hirvitiheys.  Meillä on 8 passimiestä, joten hirvet kulkivat tarkasti suunnitelman mukaan.  Nimittäin kaikki ammuttiin vielä passitornista.  Tietysti tulee toisenlaisiakin päiviä, jotka tasoittavat tilannetta.

    Jos jäävä kanta arvioitaisiin vuodesta toiseen samalla tavalla väärin, niin ei sen pitäisi vaikuttaa kanta-arvioihin.

    Meillä ei jätetty pankkilupia.

    Tolopainen

    Miksi Riistakeskuksen toiminta ei ole julkista. Käytännössä hirvenpyyntiin on annettu sellaiset ohjeet, jotta pyynti pitää lopettaa. Koska pitää olla varma tasapuolisesta uros-ja naaras verotuksesta. Metsästyksen jatkaminen näillä ohjeilla on mahdotonta.

    Metsuri motokuski

    Nyt kyllä toloppa yön tunteina on kirjoitellut puutaheinää.  Jos uros ja naarassuhde ei ole oikea. Ei se velvoita mihinkään metsästyksen keskeytykseen.  Uro ja naarassuhde on suositus johon pitäisi pyrkiä ja järkevää onkin. Riistakeskus on julkisyhteisö ja pääosin kaikki metsästykseen liittyvät päätökset ovat julkista tietoa.

    suorittava porras

    K-S2:lle annettiin tiukkasävyiset pyyntisuositukset hirvien iän ja sukupuolen suhteen siitä syystä ,että jollakin kulmakunnalla on vuodesta toiseen ammuttu vain uroksia. Vasoja on ammuttava suhteessa 6/10 ja naaraita 3/4 aikuisista hirvistä. Jos nämä suhteet eivät toteudu,ensi metsästyslaudella määrätään ,mitä ammutaan. Tilanne on haastava ,jos ei ole laajoja yhteislupia ja yksittäiset pikkuseurat joutuvat soveltamaan ohjetta vain oman seuransa alueella. Pyyntilupia jää väkisin käyttämättä ,jos jotain lajia ei löydy. Tavallisin tilanne on ,että osa vasoista jää kaatamatta.

    Taas jolkotteli susi läheisen kylän riistakamerassa ,joten jahti saattaa pitkittyä lumia odotellessa. Tästäkin tilanteesta riistaneuvoston terävä pää on ollut ajan tasalla.

    Tolopainen

    Jos viranomainen suosittelee jotakin, se myös edellyttää että suosituksia noudatetaan. Mitäs noita muuten tehtäisiin korkealla kuukausipalkka. Tietenkin nuo suositukset rajoittaa lupien käyttöä. Vasoja ei ilman suosituksia ammuttaisi nykyisiä määriä ja naaraat jäisi ampumatta.Metsästäjien näkökulma ei ole sama kuin puuntuottajalla.

     

    suorittava porras

    Samaa mieltä Tolpan kanssa. Nämä riistaviranomaisten havaintotietojen perusteella laatimat kaatosuositukset unohtuvat monilta järjestelmää arvostelevilta. Jos metsästäjät eivät niitä noudata syntyy ongelmia. Uros/ naarassuhdetta ei tahdota mitenkään saada oikeisiin uomiin joidenkin seurojen sooloilun takia. Toisaalta seuran sisälläkin näkyy  nyrpeitä naamoja ,kun kiintiösonnit on ammuttu ja pitäisi kohdistaa jahtia vasoihin ja naaraisiin. Tuossa tilanteessa pyrkivät myös rivit harvenemaan samaisten henkilöiden keksiessä parempaa tekemistä viikonlopuilleen. Parempaa tekemistä joutuvat nyt miettimään paikkakunnan koiranohjaajatkin ,kun jahtikaveria ei voi laskea sudensyötiksi.

    Planter

    Timppa: ”Jos jäävä kanta arvioitaisiin vuodesta toiseen samalla tavalla väärin, niin ei sen pitäisi vaikuttaa kanta-arvioihin.”

    Nähtävissä oleva systemaattinen virhe voitaisiin kyllä korjata kanta-arvioissa, mutta hirviarvioissa sitä ei jostain syystä ole haluttu tehdä.

    Valkohäntäpeurojen kanta-arvioissa siihen on lopulta herätty.
    Sielläkään metsästäjien arviot eivät riitä tuottamaan toteutunutta saalista ja petojen sekä liikenteen aiheuttamaa poistumaa, eli ovat aliarvioita.

    Kanta-arvioihin mallinnetaan  riittävyyskerroin, joka kuvaa metsästysseurueiden kanta-arvioiden ja arvioidun todellisen kannan välistä suhdetta. Kertoimen annetaan vaihdella ennakolta vapaasti luvun yksi ympäristössä: jos muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi todennäköisemmältä, että metsästäjien arviot ovatkin ylimitoitettuja, eikä aliarvioita, on tämä laskennassa yhtä lailla mahdollista.

    Valkohäntäpeurojen kannansäätelyssä on vastassa uusi ongelma. Hirvieläinkantojen säätely perustuu siihen ajatukseen, että lupamäärää säätelemällä kontrolloidaan kantaa. Se toimiikin alapäässä. Jos näyttää, että eläinmäärä putoaa liian alas, leikataan lupamäärää. Kenelläkään ei ole kuitenkaan tullut mieleen, että joskus voi tulla tilanne, että eläinmäärä paisuu niin suureksi, ettei kaikkia lupia pystytä käyttämään, vaikka haluttaisiin. Sitten ollaankin kädet pystyssä, ei ole mitään työkalua, jolla kannan paisuminen saadaan hallittua.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 598)