› Keskustelut › Harrastukset › Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 598)
1 2 3 4 … 58 59 60

  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Sent on: 14.10.2021, 18:31

    Merkitty: 

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2021, 13:47

    Varmasti Leppä on mies paikallaan. Esiintyi kyllä vakuuttavasti eduskunnan kyselytunnillakin. Mikkonen siinä vieressä kuunteli.

    Itse asiassa riittäisi pieni pilkun viilaus: sidosryhmien kanta velvoittavaksi eli tavoitehaarukan yläraja tulisi heiltä suoraan.

    Planter Planter 15.10.2021, 13:50

    Mies paikallaan?

    Ministeri Leppä: Ei muutosta hirvijärjestelmään

    suorittava porras suorittava porras 15.10.2021, 14:53

    Hikitappien asettaminen voi johtaa myös siihen ,että kentältä annetaan päättäjien tietoon vain ”sopivia” lukuja.  Kuka vastaa seurauksista siinä tapauksessa. Nykyisellä mallilla päästään kuitenkin lähemmäs totuutta ja metsästyspaine säilyy riittävänä. Jos yhdellä tai kahdella paikkakunnalla ei päästä ihan suositusten raameihin ,ei ole maailmanloppu. On olemassa vastaava määrä paikkakuntia ,joilla hirvitiheys on raamien alapuolella . Parhaassa tapauksessa välissä vain pitäjien raja.

    Nykyistä alemmat tavoitetasot aiheuttavat varmasti osaanottajakadon metsästäjien keskuudessa. Samalla havainnot vähenevät samassa suhteessa. Kun hirvet kuitenkin lisääntyvät nykyolosuhteissa ripeästi  tilanteen salliessa,voi oikaisutoimien aikaansaaminen olla liian hidasta tai jopa mahdotonta ,kun havainnot ja tekijät puuttuvat. On siis tyydyttävä jonkin sortin kauhun tasapainoon, jotta tekijöitä on riittävästi ,kun kanta alkaa kasvaa liikaa.

    Metsästykselle harrastuksena on tänä päivänä koko joukko mielenkiintoisempia vaihtoehtoja. Miten sitten suu pannaan ,jos ne perivät voiton?

    oksapuu 15.10.2021, 15:19

    Jaa…

    Olen antanut kertoa itselleni että etelän hirvimiehelle voi tulla nenä kipeäksi jos sattuu Lapissa kylänraitille yksinään…

    Jotkut porukat on vaan ihan liian tehokkaita, ampuvat kaikki lupansa ja lähtevät pois…

    Sehän tietysti käy joillekin luonnonpäälle…

    Metsuri motokuski 15.10.2021, 16:57

    Eli nytkö onkin niin että ollaan huolissaan että Lapissa ammutaan hirvet liian vähiin. Teet niin tai näin niin aina väärin.

    Planter Planter 15.10.2021, 17:41

    MM: ”Riistakeskus on julkisyhteisö ja pääosin kaikki metsästykseen liittyvät päätökset ovat julkista tietoa.”

    Niin voisi kuvitella, mutta ei. Perinne on ettei kerrota mitään ja tuskin sitäkään.

    esim:

    Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, pitää tärkeänä, että perusteluja riistaneuvoton tekemistä päätöksistä ei kerrota ulkopuolisille, ainoastaan päätös ilmoitetaan.

    Riistakonsernin ”Riistan vuoksi” verkkojulkaisu 15.05.2018.

    ”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”

    Kokouksesta ei pidetä pöytäkirjaa, johon tutustumalla sidosryhmät näkisivät päätösten perustelut. Maanomistajat koetaan ulkopuolisiksi, kun määritellään heidän maillaan laiduntavan hirvikannan suuruutta.

    Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto päättikin silloin, että hirvitalousalueelle, jossa puheenjohtajan metsästysmaat sijaitsevat tuli hirvitiheystavoitteeksi 4,25 / 1000 ha. Olisiko se perustelu, jota on vähän vaikea avoimesti kertoa?

    suorittava porras suorittava porras 15.10.2021, 17:56

    Jos on tehty investointeja , metsätys kaupallista ja halukkaita metsästäjiä paljon, tarvitaan vähän riistaakin. Kun väestö valuu Etelä-Suomeen ,tulee mukana metsästyshaluisiakin,jotka haluavat harrastaa uudella kotiseudullaan. Riistaneuvosto vastaa vain kasvavaan kysyntään.

    Mitä tulee Keski-Suomen olosuhteisiin, riistaneuvosto esitti oman tilannekatsauksensa. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja valitettavasti laajensi kommentin muuhun Suomeen ,vaikka täällä asiat ovat pääosin kunnossa ja korjaavia toimia esitettiin vain yhdelle alueelle. Jokainen riistakeskusalue vastaa omista tekemisistään ja Keski-Suomi on esimerkki onnistuneesta toiminnasta metsävaltuuskunnan puheenjohtajankin mielestä tavoitteisiin pääsemisen osalta.

    Gla Gla 15.10.2021, 20:45

    Suorittava: ”Näin on jossakin menetelty esimerkiksi ampumalla vasojen asemasta pieni sonni. Näin sukupuolisuhde vääristyy ja vastuotto laskee sonnien puuttuessa.”

    Eli kun tihentymäalueilla on tavoite leikata kantaa, halutaan pitää kannan tuottavuus ylhäällä, jotta kanta ei laske ja metsästettävää riittää.

    Meillä on talven jäljiltä 125000 peuraa ja vasat kesällä kasvattaa määrän 1,5-kertaiseksi. Nyt olet huolissasi siitä, että vasatuotto laskee eli kannan leikkaus voisi nykyisillä kaatomäärillä jopa onnistua.

    ”Vasatuoton aleneminen puolestaan on johtanut jo useampaan kertaan siihen ,että metsästystä vähennetään omaehtoisesti. Tästä on joka kerta seurannut kannan reipas ja aiemmin hallitsematon kasvu ,kun riittävästi nuoria uroksia on kehittynyt sukukypsiksi saattamaan vahva naaraskanta tiineeksi. ”

    Eikö porukan päähän saa taottua ajatusta siitä, että tavoite on leikata kantoja ja silloin metsästystä ei vähennetä, kun homma alkaa edistyä? Entä mikä on kohtuullinen peuramäärä? 10 vuotta sitten peuroja oli alle puolet nykyisestä, mutta silloin ei oltu huolissaan peurojen vähäisyydestä. Olihan takana pitkä jakso, jolloin kanta tasaisesti, mutta selvästi oli kasvanut.  Entä 80-luvulla, jolloin metsästys oli elinvoimainen harrastus, talkooväkeä riitti ja radoilla harjoittelijoita. Vain peura oli suhteellisen harvinainen. Mikä siis on muuttunut? Huoli metsästyksen ukkoutumisestako tällaista saa aikaan.

    suorittava porras suorittava porras 15.10.2021, 21:53

    Ei sotketa valkohäntiä tähä tarinaan. Juttu lähti liikkeelle riistaneuvoston johtohenkilöiden laatimasta hirviä koskevasta tilannekatsauksesta Keski-Suomessa. Ei ole allekirjoittaneen vika ,jos faktat eivät miellytä. Jos ollaan tavoitteessa ,pääomaan ei ole viisasta kajota varsinkaan ,kun pedot ovat lisäämässä poistumaa. On syytä ottaa sekin huomioon ,että tavoitetta on koko ajan hilattu tiukemmaksi . Tästä huolimatta se on saavutettu metsästäjien, sidosryhmien ja riistaviranomaisten  yhteistyön tuloksena. Tätä voi vapaaasti yrittää sielläkin ,missä homma kiikastaa.

    Gla Gla 16.10.2021, 06:23

    Otsikossa puhutaan hirvieläinkannasta eli myös peuroista ja niiden säätelyjärjestelmän sorkkimisesta. Voit siis ottaa kantaa 15.10.21 20:45 kommenttiini.

    Peurojen osalta homma vesitetään pukkisäännöillä, jotka tuodaan kaatolupien rinnalle. Näin varmistetaan se, että julkisuudessa voidaan taputtaa itseään olalle, kun kerrotaan mahtavista kaatomääristä ja halusta leikata kantaa. Samalla kuitenkin pidetään huoli siitä, että tuottavuus on tapissa eli kanta ei alene ja saalisvarmuus pysyy hulppealla tasolla.

    Eikö tämä ole sairas tilanne?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 598)
1 2 3 4 … 58 59 60