› Keskustelut › Luonto › Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8

  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Lähetetty: 12.1.2018, 17:35

    Merkitty: 

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Luonto Luonto
  • JacktheRibber 12.1.2018, 17:56

    Hirvet pois puuntuotantoalueelta. Muuta säätelyä ei tarvita.

    Hirvenmetsästyksenharrastajia on satatuhatta (100000), alle 2 prosenttia väestöstä. Siitä huolimatta tuo marginaalinen vähemmistö terrorisoi maamme tärkeintä uusiutuvaa luonnonvaraa (ilman hirviä tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan helposti puuta 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, joka toisi nykylaadulla 80 miljardia euroa lisää arvonlisää tähän yhteiskuntaan).

    On ällistyttävää miten tuo mitättömän kokoinen rosvojoukko on saanut eduskuntaan enemmistön. Ja miten typerän enemmistön.

    A.Jalkanen 12.1.2018, 18:08

    Minusta asiassa auttaisi, jos hirvitalouden pohjaksi otettaisiin kestävän käytön periaate, eli sen on oltava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kestävän tason määrittely tapahtuu nykyisin sidosryhmäkuulemisessa, jonka tuloksena saadun tavoitekannan tason olisi oltava riistakeskusta velvoittava, jos nykyisellä systeemillä halutaan jatkaa.

    JacktheRibber 12.1.2018, 18:21

    Venäjän taso on sopiva: neljäkymmentätuhatta (40000) sutta ja neljäsataatuhatta (400000) hirveä. Pohjoismaissa on 400 sutta ja saman verran hirviä kuin venäjällä. Huolimatta siitä, että maa-ala on vain seitsemästoistaosa venäjästä. Täysin kestämätön tilanne. Venäjän hirvikanta on ainakin ekologisesti kestävällä tasolla. Tuo tiheys tarkoittaa meillä rapiaa 7000 hirveä. Aivan siedettävä kanta.

    Kolmen ämmän ministeriöstä ei löydy yhtään täyspäistä henkilöä. Metsälehti on kolmen ämmän hampaaton käsikassara. Olevinaan asialehti.

    Planter 13.1.2018, 11:47

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä?

    Maa-ja metsätalousministeriön alainen riistahallinto

    https://riista.fi/riistahallinto/

    Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen?

    Maa on jaettu 60:een hirvitalousalueeseen, tarkoituksena ottaa paikalliset olosuhteet huomioon.

    http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Kartta_hirvitalousalueet.pdf

    Miten tavoite määritellään?

    Alueelliset riistaneuvostot määrittelevät tavoitekannan kullekin hirvitalousalueelle.

    https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/

    Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan osapuolet voineet vaikuttaa?

    Alueellisen riistaneuvoston kuuluu metsästyslain mukaan kuulla ja ottaa huomiooon ns sidosryhmiä (maanomistajat, liikkenne turvallisuudesta vastaavat jne.) Vaikuttaa sidosryhmät eivät voi, koska päätösvalta on pelkästään riistaorganisaation edustajilla.

    Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä?

    Käytännössä ei kukaan. Kymmenjäsenisessä alueellisessa riistaneuvostossa on yksi MTK:n edustaja. Hirviasioissa, on nähty ettei MTK valtakunnan tasolla edusta siinä asiassa metsänomistajia. Enemmistö ja päätösvalta riistaneuvostossa on riistaorganisaatiolla, joka myös käyttää sitä häikäilemättä, muista välittämättä.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

    Demokratiaa ei ole. Esimerkiksi metsänomistajilla ei ole vaikutusmahdollisuutta missään elimessä. Kuulemistilaisuus järjestetään, mutta käytännössä mielipidettä ei oteta huomioon. EU:lla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Maa-ja metsätalousminiteriö ohjaa hirvieläinten ”kannanhoitoa” , mutta ”metsä” sanan voisi korjata sanalla ”metsästys”, sillä päätökset tehdään hirvielänten hyvinvointi ja metsästyksen kannalta mukavan suuri määrä etusijalla.

    Riista-asioita koskeva lainvalmistelu tehdään maa- ja metsätalousministeriössä, eli käytännössä riistaorganisaatio valmistelee itseään koskevat lait itse. ”Pukki kaaalimaan vartijana”. Lait ajetaan läpi eduskunnassa perustelemalla asiaa tarkemmin ymmärtämättömille, esim, että on vaarallista metsästää 500 ha:n alueella hirviä, mutta ei yli 1000 ha:n alueella. Se unohdetaan kertoa, että todellinen vaara on lain muutoksista ehkä aiheutuva liian suuri hirvikanta, joka on se todellinen vaara liikenteelle.

    Taviokuurna 14.1.2018, 18:18

    Ei riitä työvoima sorkkaelikoiden kantojen hoitoon. Isot metsästäjien ikäluokat ovat jo tai tulossa mummo- , taatavuosiin, vähenevät kulku, näkö, lähenevä oma kuolema pehmentää  liipasinsormen eli halun tappaa.

    Olin isossa juhlassa perjantaina. Kaksi melkoista metsästysalan vaikuttajaa kertoi tekemisistään. Toisen jahtimaiden, todella lounaassa, porukat päättivät kurittaa vhp:n kantoja, 26 elikolta loppuikin juoksu,  nostan lakkia, sivusaalis 5 villisikaa, ei naurata.

    Toinen kertoi kaverinsa kanssa olleensa kaurista kyttäämässä kahtena iltana. Kaksi naarasta oli hollilla kumpanakin iltana, siksi ei laukauksia! Eli jos vaikkapa tekevät kumpikin kaksois-, jopa kolmoisvasat, niin satohan kasvaa.

    Sika-kauris kannat kasvavat hillitöntä kyytiä, metsäluonto muuttuu siivekkäistä sorkkaisiksi. Vhalitettavasti.

     

    mehtäukko 14.1.2018, 19:00

    Ja vielä vaan lisää halutaan elukoita mo riesaksi, vaikka entisistä on tungosta.Biisonit ja villihevoset.

    A.Jalkanen 14.1.2018, 21:27

    Laitapas mehtäukko linkki mistä nuo biisonit löytyy.

    arto 14.1.2018, 22:00

    Hakutulokset
    Uusi luontojärjestö haluaa biisonit Suomen luontoon …
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.219629

    5.1.2018 – Uusi luontojärjestö haluaa biisonit Suomen luontoon – ”elinkeinomahdollisuus maaseudulle”. Ympäristö … Biisoneiden voisi ainakin aluksi antaa elää ja lisääntyä laajoissa aitauksissa, visioi uusi Rewilding Finland -järjestö. … Niitä ovat esimerkiksi visentit eli euroopanbiisonit ja villihevoset.

    uudehko metsänomistaja 15.1.2018, 00:40

    Kiitokset Planterille kattavasta selostuksesta Suomen hirvien tavoitekannan määrittämisestä. Oli selkeä selostus siitä, mistä löytyy perusteltu vastaus mihinkin kysymykseen. Takana oli varmasti suuri asiantuntemus.

    Planterin kertoma aineisto selitti yksikäsitteisesti, miksi hirvien puustolle aiheuttamat tuhot eivät aiheuta merkittäviä muutoksia suunniteltuihin hirvitiehyksiin. Selailin läpi Riistahallin organisaatiot ja toimintamallit. Samoin selailin läpi vuoden 2016 Riistahallinnon vuosikertomuksen. Kyse on viimeisestä ilmestyneestä vuosikertomuksesta.

    Riistahallinnon organisaatio ja toimintamalli vahvistavat todella sen, että kyse on lähinnä metsästäjien ajamien tavoitteiden toteuttamisohjeet ja periaatteet. Metsänomistajilla tai muilla metsästyksestä kärsivillä osapuolilla ei ole sanan sijaa koko hallinnossa. Sen sijaan metsästyksen edun valvonta on  varmistettu kaikilla tavoin ja kaikissa portaissa. Kyse ei siis suinkaan ole jonkinlainen metsästäjien tilapäinen omavaltainen toiminnan laajennus vaan hallintoon halutusti sen luomisvaiheessa synnytetty tilanne.

    Sama käsitys tulee väkisinkin esiin vuoden 2016 vuosikertomuksesta. Siellä varsinainen asia on piilotettu kertomuksen laajuuteen. Ehkäpä joku löytää esityksestä myös selkeyttä, minä en löytänyt oikein mitään faktoja. Sen sijaan toimintaa kuvattiin usein sanoilla hyvin, suunnitelmien mukaisesti ja niin edelleen.

    Toimitakertomuksessa puhutaan paljon suden, karhun ja muiden riistaeläinten kantojen kehittymisestä ja tavoitteista. Sen sijaan hirvien kannan hallinta todetaan lyhyesti kehittyneen suunnitelmien mukaisesti. Jotain seurantoja ennusteiden toteutumisista suunnitellaan myös hirvien osalta , mutta kaikki on tältä osin kovin epämääräistä.

    Oikeastaan kyseinen  Planterin kertoma organisatio antoi selvän kuvan siitä, miksi hirvikannan säätely vaikuttaa metsänomistajan kannalta sekavalta. Metsänomistajien mielipiteellä ei ilmeisesti ole suunnittelussa mitään merkitystä. Tuo metsästämisen tueksi rakennettu organuisatio ajaa selkeästi ja suunnitelmien mukaisesti metsästäjien tavoitteita.

    Riistahllinnossa ei siis ole metsänomistajien edustusta. Siellä on kuitenkin MMH:n edustus. Uskoisi, että MMH:n edustja toisi Riistahallintoon esiin myös metsänomistajien näkökantoja. Ehkä tuokin, mutta kovin heikosti.

    Metsänomistajien ainoa mahdollisuus päästä järkeviin hirvikantoihin näyttää olevan ministerin informoiminen tai painostaminen. Asian päällä istuvan ministerin nimi pitää tuodea selkeästi ja usein julkisuuteen. Vajaan kahden vuoden kuluttua on eduskuntavaalit, jolloin saattaa löytyä mahdollisuus vauhtaa nykyinen välinpitämätön ministeri paremmin metsänomistajien etuja huomioivaan ministeriinS

     

     

    Visakallo 15.1.2018, 06:53

    Ajoin viikonloppuna kotipuolen suunnalla olevan n. viiden kilometrin pituisen yksitystien läpi. Muistui elävästi mieleen menneet ajat. Vielä 80-luvulla tienvarren kaikki  yhdeksän taloa olivat vakituisesti asuttuina. Asukkaita oli yhteensä 30-40. Heistä hirvimetsälle lähtijöitä oli useampia. Muulle metsälle lähteviä vielä enemmän. Nyt vain yhdessä talossa asuu hyvin iäkäs pariskunta. Tällä hetkellä tienvarren maanomistajista yksi käy hirvimetsällä. Hänkin asuu kaupungissa 50 km päässä. Vastaavia teitä on koko Suomi täynnä. Sitten vielä joku ihmettelee, miksi hirvikanta on kasvanut liian suureksi. Vanhoilla käytännöillä tilanne vain pahenee. Tarvitaan kokonaan uudet käytännöt ja keinot.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8