Keskustelut Luonto Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 80)
  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

  • jees h-valta

    Vieläkin varmasti hirviporukan määrä riittää mainiosti mutta laatu ja tavat ei. Kun ei mitään irtoa niin ei irtoa. Ja tavat ovat sitä iänikuista koiran kanssa nuohoamista jossa ei hirven terveys liiemmin ole uhattuna. Nytkin oletin H-vallassakin päästyn edes jonkinlaiseen tulokseen mutta se olikin taas se tavanomainen. Hirvet saatiin ajettua kylän syrjään ja nyt siellä elelee ”herroiksi” melkoinen karjalauma. Talvehtii ja käy minun taimikossani muutaman päivän välein tuhoaan tekemässä.

    suorittava porras

    Avaajaa kehottaisin tutustumaan huolella hirvikannan hoitosuunnitelmaan

    http://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255

    Lähes kaikkiin esittämiisi ihmetyksen aiheisiin löytyy vastaus sieltä . Suunnitelma on lisäksi päivittynyt siten , että usieta vielä suunnitteilla olleita asioita on toteutunut suunnitelman valmistumisen jälkeen.

    Mitä tulee alueellisten riistaneuvostojen asettamiin tavoitteisiin(kausi 2017) , vain runsas 20 aluetta pystyi pääsemään metsästyksellään arn:n asettamaan tavoitetasoon . 33 aluetta jäi tavoitteista joko hirvien tiheyden tai jäävän kannan sukupuolijakauman suhteen. Pahimmillaan jäätiin jälkeen molemmissa eli hirviä jäi suositusta enemmän talvehtimaan ja naaraiden osuus niin ikään liian korkeaksi . Jälkimmäinen aiheuttaa epävakaan tilanteen , jonka kehityksen ennustaminen on mahdotonta . Pyyntilupien käyttöasteeksi muodostui hieman yli 80% koko valtakunnassa. Lupia oli siten riittävästi käytössä.

    Pari jo moneen kertaan todettua seikkaa vaikuttaa metsästyksen tehokkuuteen. Yhteistyö ja metsästäjien ikärakenne. Yhteistyön kehittäminen eri tahojen kesken vaatii vielä paljon ponnisteluja . Esim yhteislupamenettely on edelleenkin liian vähäisessä käytössä . Metsästäjäkannan nuorentuminenkin edistyy hyvin hitaasti ja näyttää jopa siltä , että poistuma metsästäjien keskuudessa on suurempi , kun mitä uusia jäseniä ilmoittautuu halukkaiksi tilalle .

    Kovasti on moitittu riistahallintoa ja metsästysasioista vastaavaa ministeriä.Menevätköhän moitteet ihan oikeaan osoitteeseen , kun  heidän siunaamiaan suosituksia ei pystytä noudattamaan . Alle puolet hirvitalousalueista on onnistunut pääsemään suositusten mukaisiin tavoitteisiin. Olisikohan syytä siirtyä haukkumaan  oikeaa puuta? Väärän puun juurella räkyttävä piski on melko viraton.

     

    Visakallo

    Jatkan vielä tuota edellä kirjottamaani maaseudun tyhjentymisestä. Kun puhutaan hirvihavainnoista, kuka niitä nykyisin tekee ja niistä ilmoittaa?  Tuon kertomani tien viimeiset asukkaat, eli hyvin iäkäs pariskunta? Muutaman vuoden välein paikan päällä käyvät metsänomistajat? Postinjakaja? Lumenauraaja? Satunnainen läpiajaja? Vastaus taitaa olla se 50 km päässä asuva hirvenmetsästäjä.

    suorittava porras

    Erittäin hyvä pointti ”Visakallolta”. Havaintojen teko rajoittuu nykyään lähes pelkästään  metsästyspäiviin. Muutama vuosikymmen sitten väki pysyi paremmin selvillä hirvien liikkeistä ja touhuista , kun maaseudulla oli enemmän aktiivisia silmäpareja seuraamassa tilannetta. Myös tekijöitä löytyi. Nyt huonosti kumpaakaan .

    wanhajätkä

    Jos nykyiset metsästysajat, ”kiimarauhoitus kuukausi” parhaaseen metsästysaikaan pidetään voimassa ei tavoitteisiin tulla enää pääsemään!  Pyyntiajat vapaammiksi ja riistapäälliköille vastuu tavoitteisiin pääsemmiseksi… monoa perseelle… hyvät suunnitelmat ja kauniit puheet ei riitä

    moto79

    Täällä ei ainakaan metsästysseurojen yhteistyö näytä toimivan oikein mitenkään.Parin kilometrin säteellä on neljän eri seuran alueita ja ainoastaan parilla on jonkinlaista yhteistyötä.  Pakko tilanteen on muuttua tai 10 vuoden päästä ei metsästäjiä ole kuin muutama seurassaan.

    Itse olen yrittänyt tuoda asiaa esille metsänomistajana mutta eipä tunnu paljon vaikuttavan. Helppo tietenkin metsästää pienelläkin porukalla kun hirviä reippaasti yli tavoitteen ainakin näin talvisin. Vaikuttaa siltä että lupien jaossa muulla ei ole merkitystä kuin hehtaareilla.

    Planter

    ”Kovasti on moitittu riistahallintoa ja metsästysasioista vastaavaa ministeriä.Menevätköhän moitteet ihan oikeaan osoitteeseen , kun heidän siunaamiaan suosituksia ei pystytä noudattamaan . Alle puolet hirvitalousalueista on onnistunut pääsemään suositusten mukaisiin tavoitteisiin. Olisikohan syytä siirtyä haukkumaan oikeaa puuta?”

    Ei ole haukuttu, mutta esitetty aiheellista kritiikkiä. Oikea osoite on nimenomaan riistahallinto ja sitä johtava ministeri, jonka pitäisi olla ”metsätalousministeri”. Hirvivahinkoihin pitäisi suhtautua yhtä suurella vakavuudella, kuin suurpetovahinkoihin, eli korvattava täysimääräisesti:

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_391+2012.pdf

    Jos ikääntynyt metsästäjäkunta ei pysty täyttämään ministeriön suosituksia, niin pitäisikö heidät haukkua ja kieltää vanhentuminen?

    Maa- ja metsätalousministeriön johtaman riistahallinto on lain mukaan vastuussa siitä, ettei hirvieläinkanta paisu kohtuuttomia vahinkoja aiheuttavaksi.

    Ensimmäinen maalaisjärkinen ajatus tilanteen korjamiseksi olisi metsästyksen pikainen helpottaminen, jotta tavoitteisiin päästäisiin.  Mitä tekee ministeriö, keksii kiima-ajan rauhoituksen ja metsästysajan lyhentämisen, jotta tilanne pahenisi edelleen. Niin myös tapahtuu.

    A.Jalkanen

    Eikös kiima-ajan rauhoitus ollut pituudeltaan kaksi viikkoa? Ei jahti voi tuohon kaatua, paitsi ehkä viime syksynä, kun aikainen ja runsas lumentulo vaikeutti sitä. Toisin paikoin kuten lounaisessa Suomessa oli toisin päin: kun lunta ei ollut, kauriita oli vaikea saada tähtäimeen, kun ne eivät kokoonnu ruokintapaikoille ja on pimeää.

    Vaikealta tuntuu metsästyksen hoitaminen. Jos mikään muu ei auta, niin metsästysvuokrasopimuksiin pitää lisätä pykälä, että hirvitalousalueen jäävä kanta pitää pysyä sovitun alapuolella, muuten sopimus raukeaa. Tästä nousee ensin kauhea kalabaliikki, kun osa seuroista pääsee riman alle ja osa ei, mutta muutoksia alkaa tapahtua.

    Gla

    Jos kyse olisi seurojen ukkoutumisesta yms. ongelmista, pitäisi näiden pyytää apua. Mutta ei ole tällaista pyyntöä kuulunut eli tulkitsen tilanteen metsästäjien (riistahallinnon yms. tahojen) haluksi ylläpitää hirvieläinkanta kestämättömän suurella tasolla.

     

    kmo

    suorittava porras: ”Pahimmillaan jäätiin jälkeen molemmissa eli hirviä jäi suositusta enemmän talvehtimaan ja naaraiden osuus niin ikään liian korkeaksi . Jälkimmäinen aiheuttaa epävakaan tilanteen , jonka kehityksen ennustaminen on mahdotonta . Pyyntilupien käyttöasteeksi muodostui hieman yli 80% koko valtakunnassa. Lupia oli siten riittävästi käytössä.”

    Ei naarasosuuden suuruus mikään epävakaa tilanne ole; hirvikanta  kasvaa nopeammin mitä pyyntilupien säännöstelijä hyväuskoisesti kuvitteli tapahtuvan lupia myöntäessään. Ei tuo kovin kummoista laskennallista mallinnusta edes vaatisi, senkun lisää lupia kunnes tarpeeksi naaraita on kaadettu.

    Ainakin tuolla lounaisen Suomen pitäjissä lupien käyttöaste oli lähellä 100%, ei ainakaan metsänomistajana voi sanoa että riittävästi lupia olisi ollut käytössä.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 80)