Keskustelut Luonto Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

  • Planter

    Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus myöntää luvat hirven  metsästykseen.

    Edellytykset ja ehdot

    Yksi pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan liittää tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2017/02/Hirviel%C3%A4imen-pyyntilupahakemus_26-%C2%A7_muokattu_2017.pdf

    Jos haluaa opiskella, miten ”tarkoituksenmukaista hoitoa” tehdään hirvikannan lihantuotannon maksimoimiseksi, voi alkupaloiksi lukaista vaikka linkin dokumentin:

    http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-314-8/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdf

    uudehko metsänomistaja

    Kiitokset. olin väärässä. luen dokumentin.

    A.Jalkanen

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.222700

    Esko Eelan mielipidekirjoitukseen sisältyy mielenkiintoinen yksityiskohta, eli tieto että riistanhoitoyhdistyksiä oltaisiin lopettamassa. Siis jonkinlaista ”riistakonsernin” uudelleenjärjestelyä tekeillä.

    Metsuri motokuski

    Kyllä. Hanke on jo aika pitkään suunniteltu. Sen vuoksi mm metsästyskorttimaksua nostettiin että tarkoituksena on palkata palkatut toiminnanjohtajat yhdistyksiin. Samalla pienempiä rhy:ä yhdistetään suuremmiksi yksiköiksi. Mutta kuten kaikessa uudistuksessa vastustusta on tässäkin.

    suorittava porras

    Riistanhoitoyhdistyksiä ei oltane kokonaan lopettamassa , vaan yhdistämässä isommiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Tämä siksi , että vapaaehtoisia talkoolaisia organisaation pyörittämiseen ei joka paikassa löydy . Ilmiö on yleinen kaikessa yhdistystoiminnassa. Sama koskee metsästysseurojakin .

    Sen verran päivitystä ”Planterin ” linkkiin , että rhy ei anna enää lausuntoa koskien pyyntilupahakemuksia .

    jees h-valta

    Jälleen uutisiin oli metsästäjiltä ladattu tiedote jossa kehuttiin taas kuinka paljon enemmän hirviä ammuttiin kuin viime vuonna. Mutta eipä TAASKAAN mainittu että lupia jäi runsaasti käyttämättä.

    suorittava porras

    Lupien käyttöaste 83% toki mainittiin

    jees h-valta

    Ai, ei me sitten aivan samoja uutisia varmaan katseltukkaan.

    rööri roope

    Ilomantsin hirvikanta laskennan (helikopteri)mukaan 1,6/tuhannella ha.Metsästys laillisesti 2018 rauhoitettu.

    Suurpetovahingot 2017 p-karjala n 100000€,hirvivahingot (liikenne)  YKSI IHMINEN kuoli,useat loukkaantu.Aineelliset vahingot mittaamattomat.Et sillee.

    Anton Chigurh

    Ällistyttävää kyllä tuo juttu oli maaseudun tulevaisuudessa (05.02.2018):

    ”Hirvenmetsästys oli kaksi vuotta jäissä Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen alueella, mutta kannan elpymisestä ei näy edelleenkään merkkejä. Luonnonvarakeskus teki hirvien lentolaskennan, ja sen perusteella hirvitiheyden arvoksi saatiin 1,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Se vastaa 446 hirveä, josta vasoja oli vain 6 prosenttia kannasta. Vasojen määrä tulee vielä vähenemään. Vaikka petokanta olisi puolittunut, se poistaisi silti 300 hirveä tänä vuonna. Tämä on enemmän kuin arvioitu hirvikannan tuotto.

    Ilomantsin, Tuupovaaran, Juuan, Kontiolahden ja Liperin sekä Polvijärven yhteenlasketut petovahingot ovaat liki 30000 euroa.”

    Luontainen ekologisesti kestävä hirvikannan taso on 5/10000 hehtaaria. Ilomantsissa ollaan nopeasti tuolla tasolla kunhan sudet vaan saavat rauhassa hoitaa tehtävänsä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)