Keskustelut Luonto Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 80)
  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

  • wanhajätkä

    Pari vuotta…-69 aloin jahtimieheksi ja aina on menny parivuotta perinteisesti ennenkuin tämä uusi todella uljas systeemi alkaa toimimaan. Ensin oli tavoite kasvattaa kantaa…ei syyttä. Hirviä ei ollut. Levy on vaan jääny päälle. Samat jääräthän siellä vieläkin viisastelee.

    Tehokas tarkka talvilaskenta ja velvoiteleikkuri! Vaikka alkuun vähän maksaisikin. Loppuisi tämä soutaminen ja huopaaminen.

    Riistaneuvostot on vain viivytystaistelua. Neuvosto systeemi on perustettu vain ja ainoastaan suojelemaan hallinnon virkamiehiä. Ei tarvitse ottaa virkavastuuta kun voi mennä kolleegion selän taakse ja sieltä huudella….kyllähän minä mutta kun tämä on yksimielinen neuvoston päätös….Vai unohinko sen päätteen…”liitto”.

    Suorittava kun niin kiihkeästi puolustaa systeemiä vois meille kerätä kunkin alueen tavoitekannan. Toki ne jokainen löytää itsekkin mutta päästäs vähän vertailemaan tälläkin foorumilla. Esim puheenjohtajien lausuntoja. Puhuuko he neuvoston vai omalla suulla?

     

    Planter

    Alla linkki Wanhajätkälle, siinä näkyy tavoitekantoja ja hirvitiheyksiä. Melkoista vuoristorataa, välillä ammutaan enemmän hirviä kuin aluella on ja siitä huolimatta kanta vaan kasvaa. Tämä taas johtuu siitä mitä edellä kerroin, suuri osa säätelystä tapahtuu säätämällä tilastoja. Nykyisin se on todella helppoa, kun on tehty ”digiloikka” ja tilastot voi säätää ”kohdalleen” muutamalla tiekoneen näppäilyllä.

    Minkäänlainen säätelysysteemin viilaaminen ei auta, koska sitä ei kuitenkaan noudateta. Riistahallinnon johtoon on aikanaan valitettavasti valikoitunut porukkaa, jolle rehellisyys, vastuullisuus, moraali ovat aivan outoja käsitteitä.

    http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

    MJO

    Suorittava

    vuonna 2013,jolloin vedettiin henkeä yli 10 vuotta kestäneen tehopyynnin jäljiltä . Joissakin riistanhoitoyhdistyksissä hirvi jouduttiin jo rauhoittamaan kannan romahtamisen takia .

    Siis joudutiin rauhoittamaan? Ei jouduttu vaan rauhoitettiin, jotta päästäisiin takaisin täysiin pakastimiin. Jos lupia olisi myönnetty normaaliin malliin 40-45t vuosina 2013-2015 , niin kanta olisi pysynyt tasaisena. Mikä on tilanne nyt 3 vuotta rauhoituksen jälkeen? Ylisuuri hirvikanta.

    Aivan varmasti ensi syksynä taas pudotetaan lupia, jotta päästään ”normaaliin” yli 50-60t luvan tavoitteeseen.

    A.Jalkanen

    Kiitos Planter jälleen linkistä! Kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Joillakin alueilla on hirmuisen korkeat tavoitekannat, tällaisia löytyy Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Kuvioista voi kuitenkin päätellä myös sen, että kyllä tavoitteita kohti ollaan useimmilla alueilla menty ja joissakin paikoin ne on myös saavutettu. Tavoitteet vain pitäisi saada Etelä-Suomessa selvästi alemmiksi. Luonnon ja ihmisen kestokyky ja muut sorkkaeläimet (etelässä kauriit ja pohjoisessa porot) huomioiden, laittaisin itse tavoitteiksi etelään 1-2 hirveä ja Oulun pohjoispuolelle 0,5-1 per 1000 ha, tai kaksinkertainen määrä, jos lasketaan vain metsähehtaareita kohden. Toisin sanoen, joko alennetaan tavoitteita tai pidetään tavoitteet ennallaan ja muutetaan laskenta hirvitalousalueen metsähehtaareita kohden.

    Planter

    ”Kuvioista voi kuitenkin päätellä myös sen, että kyllä tavoitteita kohti ollaan useimmilla alueilla menty ja joissakin paikoin ne on myös saavutettu.”

    Sellaista viestiä vaan kantautuu metsistä, että hirvimäärä olisi kuitenkin nousussa.

    Luken takaisinlaskennassa on saatu 2013 kannaksi noin 85 000. Tavoitehaarukka on 65 000–89 000. ”Maalitaulun” keskikohta oli 77 000.

    Oliko hirvien ”rauhoittaminen” vuonna 2013 perusteltua, vai annettiinko tilastoja viilaamalla ja ”tiedotuksella” ymmärtää, että nyt ne loppuvat kun silloin uutisoitiin, että kanta on 71 000?

    Sen seurauksena säätö lähti väärään suuntaan (71 000 –> 74 000), alettiin kasvattaa kantaa entisestään. Lupia olisi pitänyt lisätä, koska hirviä olikin todellisuudessa 85 000.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hirviel%C3%A4inten-pyyntilupien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-ei-merkitt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-muutosta-1.68145

    uudehko metsänomistaja

    Kiitos Planterille myös minulta luken raporteista hirvikantojen muutoksista eri alueilla. Esitettyjen käyrien totuudenmukaisuudesta näyttää olevan erilaisia käsityksiä. Käyrät lienevät kuitenkin parasta saatavilla olevaa materiaalia, jota mutu-tuntumalla on vaikeaa sanoa virheelliseksi. Ainakaan ilman uusia tutkimuksia ei voitane väiyttää käyrien olevan virheellisiä.

    Minuakin ihmetyttää tavoitekantojen suuret erilaisuudet eri alueilla. Tietääkö joku perusteluja noihin heittoihin? Hoitosuunnitelman mukaan hirvitiheydessä tulee pyrkiä kohtuullisuuteen. Onko kohtuus erilainen eri osissa maata?

    Asiaan mahdollisesti vaikuttava kysymys. Miten lasketaan 1000 ha?Kuuluuko siihen

    1) metsänomistajain metsästykseen luovuttama metsä?

    2) Alueen kaikki metsät?

    3) Alueen metsät suot ja järvet?

    4) Alue kokonaisuudessaan sisältäen asutuksen ja pellot

    5}Joku muulla tavoin laskennaliisesti saatu alue?

    A.Jalkanen

    Veikkaan 5: kokonaispinta-ala – järvet = maapinta-ala.

    Planter

    ”Käyrät lienevät kuitenkin parasta saatavilla olevaa materiaalia, jota mutu-tuntumalla on vaikeaa sanoa virheelliseksi”

    En sanoisi, että virheellisyys on mutu-tuntumaa. Linkissä olleissa kuvissa punainen käyrä kertoo montako hirveä on kaadettu tuhatta hehtaaria kohti. Se käyrä pitää hyvin paikkansa. On helppo laskea kaadettuja hirviä, kun niitä lastaa peräkärryyn.

    Musta käyrä kertoo hirvien talvikannan (arvion), eli paljonko metsiin jää hirviä syksyn metsästyksen jälkeen. Kun saalikäyrä on korkeammalla kuin hirvimääräkäyrä , eikä se tilanne aiheuta merkittävää muutosta hirvimäärään, niin uskaltaisin väittää, ettei ole mutu-tuntumaa, että mustassa käyrässä on virhettä.

    Metsään jäävän hirvimäärän arviointi on kieltämättä äärimmäisen vaikeaa, jonkilainen virheellisyys on ymmärrettävää . Luke laskee ja arvioi hirvimäärän Bayes-tilastotieteen periaateella. Malli antaisi hyvinkin tarkan tiedon, mutta kun laskentaan käytetään parametreja, jotka ovat epätarkkoja, menee tulos helposti ”metsään.” Laskennassa on mukana metsästäjiltä kerrättyä tietoa, kuten esimerkiksi hirvihavainnot metsästyspäivää kohti ja naaras/uros suhde. Kanta kasvaa aivan eri vauhtia, jos sukukypsiä naaraita on kaksinkertainen määrä uroksiin nähden, verrattuna tilanteeseen, että uroksia ja naaraita on sama määrä.

    Pinta-alasta:
    Ainakin niillä alueilla, mitkä itseäni kiinnostavat, on käytetty maapinta-alaa. Pois on laskettu ainoastaan vesistöt. Mukana pinta-alassa ovat kaupunki- ja kuntataajamat, pellot jne.

    Luken hirvitalousalueiden verostussuositustaulukoista voi selvittää mille pinta-alalle tiheydet on laskettu. Sieltä löytyy myös riistanhoitoyhdistyksille käytetyt pinta-alat. Riistahoitoyhdistykset noudattavat kuntarajoja, kuntien kokonais- vesi- ja maapinta-alat löytyvät netistä, vaikkapa wikipediasta.

    Tästä linkistä löytyy verotussuositus excel-taulukoita, joissa on laskentaan käytetyt pinta-alat.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista

    uudehko metsänomistaja

    Kirjoitin tähän ketjuun kuuluvan kommentin toiseen ketjuun. Oletin saavani selvään kysymykseen vastauksen. En saanut, Siispä uusin lievästi muutettuna kommentin tähän ketjuun siinä toivossa, että asiaa selvitetään yhdessä-.

    Tuolla toisessa ketjussa oli luettavissa seuraava viesti:”

    “Siis 30 +  3 = 48 ?”

    Onko jollekkin tällä palstalla vielä jollakin tavalla epäselvää että yksi lupa on yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Eli Jätkälle tiedoksi että 30+3=33 lupaa merkitsee 48 elukkaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli”

    Ihmettelen.

    Kun lukee ”Hirvikannan hpoitosuunnitelmaa”, koko säätelyn perusohjeistoa, niin suuri osa suunnitelmasta käsittelee urosten, lehmien ja vasojan keskinäisiä suhteita. Opuksesta saa käsityksen, että suhteiden pitää olla oikeita, muuten ei hirvikanta lisäänny halutulla tavalla.Missään ei läydy sanaakaan siitä, että yhden aikuisen luvalla saisi kaataa kaksi vasaa.

    Tällä palstalla on käsitelty sitä, miksei hirvikanta seuraa ennustettuja linjoja. Asiantuntijat kesällä  kesällä ja syksyllä lupia harkitessaan selkeästi ennakoineet kaadettavien urosten, lehmien ja vasojen määrät, jotta päästäisiin ennakoituun talvikantaan. Tällä palstalla on ihmetelty, miksei se onnistu. Syy taisi ainakin osittain löytyä Korpituvan Tanelin viestistä. On selvää, ettei lupien tavoitteena olevat hirvien kantaennusteet voi onnistua, jos ei lupien määrittämiä kaatoja ole aiomustakaan toteuttaa.

    Ihmettelen, kuka, ja millä valtuudella on antanut luvan soveltaa moista valinnan mahdollisuutta. Metsästäjän kannalta lienee hyvä, että pakastearkkuun saadaan vasanlihaa, jos ei aikuista hirveä. Hirvien talvikannan osalta se kuitenkin saattaa tuhota koko säännöstelyn idean. Säätelyn tarkoituksena lienee hirvikannan säätely siten, että hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Säätelyn periaate ei ole eikä voi olla metsästäjien pakastearkkujen sisällön maksimointi, ei myöskään vakiointi.

    Kiinnostaisi tietää, kuinka yleistä on moinen ”valinnan vara” kaatojen kohteissa. Vaihtoehtoisesti se, kuinka monella alueella moinen ”valinnan vara” katsotaan ohjeiden vastaiseksi. Onko missäään olemassa allekirjoitettua ohjetta ”valinnan varan” toteuttamisesta?  Kuka, missä ja milloin on antanut kyseisen ohjeen? Koska mielestäni ”valinnan vara” on selkeästi hoitosuunnitelman vastainen, tärkeätä olisi löytää taho, joka pitää metsästäjien pakastearkkujen täyttämistä tärkeäpänä kuin metsiin kohdistuvien hirvikantojen säärelyä. Epäilen kyseessä olevan entisen riistahallinnon aikainen perimätieto, jota metsästäjien nykyisin ohjaama hirvien hoitosuunnitelma ole koskaan virallisesti hyväksynyt mutta ei myöskään jäsenistönsä reaktiota peläten ole halunnut kitkeä pois.

     

     

     

    A.Jalkanen

    En osaa ottaa kantaa pitäisikö ampua vasoja vai aikuisia, mutta noin maalaisjärjellä sitä ajattelisi, että mitä suurempi on naaraiden osuus, sitä enemmän kanta lisääntyy.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 80)