Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • Metsuri motokuski

    Meidän alueella on ainakin puolittunut jos enemmänkin. Naapurialueella oli arvio kanta jo reilu 1 / 1000 ha. Voi vain arvata mikä on suuntaus jatkossa.

    Kanta jakautuu näköjään hyvin epätasaisesti eri puolilla Suomea.

    jees h-valta

    Voihan, olisihan se hienoa, todella reilua metsänomistajia kohtaan jos jossain todellisuudessa menisikin vahingossa 1/1000ha-kannaksi. Mutta oletan kyllä ettei noin ole sielläkään mistä Mm arvuuttelee, siis muidenkin arvailujen mukaan. Tai jos todella ammuttaisiin jossain alueella aina kaikki kuten susilauma. Saataisiin metsäluonnolle levähdysaikaa ettei syönti olisi jatkuvaa raskasta kuormitusta.

    suorittava porras

    Planter ei ota huomioon sitä ,että arviointijärjestelmä on muuttunut huomattavasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Mihin suuntaan ja millaisin seurauksin, näkyy havaintomäärien  keehityksestä ajalta ,jonka hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut käytössä.

    Mitä tuohon paniikkinappulaan tulee , on ajatus tuulesta temmattu. Tällä hetkellä on huomattavan paljon enemmän työkaluja arvioida hirvikannan tilannetta jo ennen jahtikauden alkua verrattuna esim. vuoteen 2011. Riistakamerat ja metsästyskoirien tuottama seurantadata ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa huomattavasti. Se tieto, mitä niistä saadaan, peilaa varsin hyvin tulevaa. Tästä esimerkkinä oletus vasojen puuttumisesta tietyillä alueilla.

    Katselin juuri paikkakunnan metsästäjien laatimaa kastosuunnitelmaa kuluvalle kaudelle ja vertasin sitä toteutuneeseen. Uros-/naarassuhde on osunut onnekkaasti lähelle tavoitetta muutaman seuran urakoitua orteen omalla kohdallaan huomattavasti suunnitetta suuremman määrän naaraita. Vasojen puuttuminen näkyy keskimäärin kahden vasan puuttumisena jokaiselta seuralta kaatosuunnitteen määrästä. Enimmillään puuttuu viisi vasaa kaatokiintiöstä . Vain kaksi paikkakunnan seuraa on saanut vasansa nurin eikä mikään seura ole ylittänyt suunniteltua määrää.

    Varsinais-Suomesta käsin tehdyt epäilyt ja arvostelut ovat siis osoittautuneet vain vilkkaan mielikuvituksen tuotteksi eivätkä paranna esittäjän uskottavuutta omallakaan alueellaan ,jossa tilanne poikkeaa melkoisesti muun duomen tilanteesta.

    PS.Jututin eilen paikallista metsävahinkoihin erikoistunutta mhy:n metsäasiantuntijaa. Hän kertoi ,että kymmenvuotiskaudella hirvivahinkoja on ilmoitettu vuosittain 1-2 , mutta viime vuonna ei yhtään.

     

    Visakallo

    Oikeaan aikaan tässä kyllä eläköityi, kun Suomen metsiä ei enää tarvita puuntuotantoon, vaan ne tarvitaan sakemannien hiilinieluiksi ja tuulipuistoiksi, viherhörhöjen toukkakasvattamoiksi sekä hirvien ja pienempien sorkallisten ruokamaiksi. Hieman tietysti harmittaa oman elämäntyön tällä tavalla nollaantuminen ja se, ettei nuoremmalle polvelle voi enää rehellisesti suositella metsätilayrittäjyyttä.

    Puuki

    On se vaikiaa E-Suomessa varsinkin , kun taimikkotuhot on lisääntyneet, uusia lajeja on myös tulossa muuallekin jo. Saksanhirvi ja vhp puuttuu toistaiseksi vielä täältä päin, ei ainakaan haitolle asti ole niitä vielä.  Muutenkin on helpompaa hirvien kanssa , jos ei lasketa talvilaidun alueita joilla on enemmän hankaluuksia odotettavissa . Ra-koivu kasvatus ei toisin onnistu kuin harvoissa paikossa muuallakaan.

    Jokunen vuosi sitten oli tutkimuksia esillä kait palstallakin joiden mukaan 1 hirvi/ 1000 ha tiheys vasta laski männyntaimikoiden tuhoja selkeästi.   1970-luvun alkupuolella  kanta oli sillä tasolla vimeksi.        Nyt on tulollaan melkonen ongelma erit. etelän kuusikoissa , kun pitäisi ilmaston tod, näk. lämpenemisen takia alkaa suosia jo kiireellä mäntyä ja koivuja uudistamisessa.  Jos ja kun hirvielänkantaa ei saada metsästämällä riittävän alas, niin jäljelle jää vain  toimivat taimikoiden suojaustoimet.

    Planter

    ”Planter ei ota huomioon sitä ,että arviointijärjestelmä on muuttunut huomattavasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Mihin suuntaan ja millaisin seurauksin, näkyy havaintomäärien keehityksestä ajalta ,jonka hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut käytössä.”

    Se on totta, että itseäni kiinnostaa enemmän tämän hetken tilanne. Luke on kuitenkin se virallinen taho, joka on ottanut ja ottaa käyttöön kaiken käyttökelpoisen uuden datan, jonka perusteella se tekee kanta-arviot. Ei se käy, että virallinen arvio työnnetään sivuun ja otetaan oman paikkakunnan  ”kannansäätösysteemi” korvaamaan virallinen. Jos tästä tulee ”maantapa” voidaan nykyinen systeemi haudata ja kukin ampukoon miten parhaaksi näkee.

    ”Mitä tuohon paniikkinappulaan tulee , on ajatus tuulesta temmattu. Tällä hetkellä on huomattavan paljon enemmän työkaluja arvioida hirvikannan tilannetta jo ennen jahtikauden alkua verrattuna esim. vuoteen 2011. Riistakamerat ja metsästyskoirien tuottama seurantadata ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa huomattavasti. Se tieto, mitä niistä saadaan, peilaa varsin hyvin tulevaa.”

    Riistakameran tuottamaa tietoa on yritetty ottaa käyttöön valkohäntäpeurojen kanta-arvioinnissa, mutta ei ole vielä tiettävästi luotettavaa tietoa saatavissa. Valkohäntien metsästys tapahtuu 90%:sti ruokintapaikoilta kyttäyksenä, joten systemaattista seuruemetsästyksen tuottamaan tietoa ei ole käytettävissä, kuten hirvellä.

    Toisaalta varsin suuri osa valkohäntäpeuroista käy ruokintapaikoilla. Periaatteessa valkohäntäkannan arvioinnin kameroilla pitäisi olla huomattavasti helpompaa, kuin hajallaan metsässä olevien hirvien arviointi.

    On aika aika huikea  väite, että riistakameroilla hirvistä kerätty tieto olisi luotettavampaa kuin Luken systemaattisesti koostama kaikkien metsästäjien havainnoista. Vielä huikempaa on, että sillä tiedolla yritetään manipuloida metsästäjiä olla noudattamatta Luken tuottamaa verotussuunnitelua, jolla pyritään riistaneuvostojen asettamiin tavoittesiin.

    Tästä esimerkkinä oletus vasojen puuttumisesta tietyillä alueilla.

    Keski-Suomen riistapomot kohdistivat vetoomuksensa koko maakuntaan. Tietty alue oli heillä Keski-Suomi. Kyseessä oli todella oletus ja se osoittautui vääräksi tai oli tahallinen vedätys. Vasojen osuus havainnoista on pysynyt parin prosentin haarukassa seitsemän vuoden ajan.

    Tilanne eri vuosina vuoden vaihteessa. Lähde Luken riistahavainnot.fi/raportit:

    2015
    havaintoja
    18426
    niistä vasoja
    5484
    vasoja 30 %

    2016
    havaintoja
    17966
    niistä vasoja
    5864
    vasoja 32 %

    2017
    havaintoja
    18893
    niistä vasoja 5780
    vasoja 31 %

    2018
    havaintoja
    17636
    niistä vasoja 5612
    vasoja 32 %

    2019
    havaintoja
    15794
    niistä vasoja 4748
    vasoja 30%

    2020
    havaintoja
    14340
    niistä vasoja 4306
    vasoja 30 %

    2021
    havaintoja
    12599
    niistä vasoja 3868
    vasoja 31 %

    Tämä ei ole fiksua ja lisää luottamusta, että hirviherrat siellä ja täällä syöttävät pajunköyttä!

    ”Katselin juuri paikkakunnan metsästäjien laatimaa kastosuunnitelmaa kuluvalle kaudelle ja vertasin sitä toteutuneeseen.”

    Laittaa kuvakaappausta, että paikkakuntasosta kiinnostuneet voivat ihmetellä.

    ”Uros-/naarassuhde on osunut onnekkaasti lähelle tavoitetta muutaman seuran urakoitua orteen omalla kohdallaan huomattavasti suunnitetta suuremman määrän naaraita. Vasojen puuttuminen näkyy keskimäärin kahden vasan puuttumisena jokaiselta seuralta kaatosuunnitteen määrästä. Enimmillään puuttuu viisi vasaa kaatokiintiöstä . Vain kaksi paikkakunnan seuraa on saanut vasansa nurin eikä mikään seura ole ylittänyt suunniteltua määrää.”

    Laittaa kuvakaappausta, että paikkakuntasosta kiinnostuneet voivat ihmetellä, puuttuko kaksi vai viisi vasaa tai ovatko ne nurin vai pystyssä.

    Jonkin paikkakunnan muutamalla yksilöllä suuntaan tai toiseen ei saa  hämmentää koko maakuntaa, että vasat loppuvat, koska niiden osuus kattavan tiedonkeruun mukaan ei ole pudonnut.

    ”Varsinais-Suomesta käsin tehdyt epäilyt ja arvostelut ovat siis osoittautuneet vain vilkkaan mielikuvituksen tuotteksi eivätkä paranna esittäjän uskottavuutta omallakaan alueellaan ,jossa tilanne poikkeaa melkoisesti muun duomen tilanteesta.”

    Eivät ne ole käsin tehtyjä, vaan poimittu Luken avoimesta datasta ja riistakeskuksen julkisuuteen vahingossa lipsahtamista tiedoista.

    PS.Jututin eilen paikallista metsävahinkoihin erikoistunutta mhy:n metsäasiantuntijaa. Hän kertoi ,että kymmenvuotiskaudella hirvivahinkoja on ilmoitettu vuosittain 1-2 , mutta viime vuonna ei yhtään.

    Olisiko tämä vahvaa dataa, jolla kampittaa Luken kattavat tilastot?Ketä jujutit?

    suorittava porras

    Jokaisen rhy:n alueelle laaditaan luken kanta-arvioihin ja arn:n suosituksiin perustuva hirvieläimiä koskeva verotussuunnitelma. Lupahakuprosessin edetessä selviävät lupaehdot ,joiden perusteella seurueille jaetaan pyntiluvat ja suositukset lupien kohdistamiseksi.

    Omalla paikkakunnallani lupaehdoista selviää ,että uroksia olisi ammuttava 40%aikuisista (toteutuma 44%) ja vasoja 60%( toteutuma 50%) kokonaissaaliista. Kaadettavaksi tarkoitettu vasamäärä on suunnitteen mukaan 73 yksilöä ,joista kuitenkin saatiin nurin vain 46. Tämä on sitä dataa ,jota minä uskon ja tiedän sen pitävän pilkulleen paikkansa. Se on todettavissa parilla klikkauksella omariistasta……ja 20 luvan lupapankista on otettu käyttöön vain yksi pyyntilupa eli 100:n luvan kokonaismäärästä on jaettu 81. Lupien käyttöaste tällä hetkellä 68%.

    No ketä jututin hirvivahinkoasioissa?Kyseessä oli kymmenkunta vuotta paikkakunnalla hirvivahinkoja tarkastanut mhy:n vastuutoimihenkilö. Tuttavapiiriin kuuluu myös hänen ”aisaparinsa”vastaavassa tehtävässä. Tämä”aisapari” käy virkansa puolesta myös toteamassa hirvikolarit. Näihin tietolähteisiin luotan kuin vuoreen. Sama koskee paikkakunnan hirvitilastoja oma riistassa. Tämä paikkakuntakohtainen aineisto on sitä,minkä perusteella päätökset ruohonjuuritasolla tehdään.

    Niukkuus vasoista on siis aivan aito ilmiö,josta syksyllä varoiteltiin. Johtuneeko jo liian naarasvoittoiseksi vinoutuneesta hirvikannasta ja uroksien oletettua alhaisemmasta määrästä vai pedoista. Sen aika näyttää. Valtakunnan tasollakin vasoja on kaatunut ennätyksellisen vähän .(kts. vasoja koskeva saaliskäyrästö viime vuosilta.)

    Planter

    On teillä kummallinen oma paikkakunta, kaikki muukin on vinoutunut kuin hirvikanta. Teillä hirvivahinkotarkastajakin on mhy:n palkkalistoilla, muualla metsäkeskuksen.

    jees h-valta

    Suorittavan selittely vain vahvistaa sen tosiasian että meillä on todella hirviystävällinen maa-ja metsätalousministeri kun tuhoaa kokonaisia susilaumoja ettei hirvien vasat vähene enää. Toivottavasti EU saa yhden suomalaisen metsästyskieroilijan hallintaan ja mieluusti kieltää vielä nämäkin lahtajaiset jotka nyt on alkamassa helmikuun alussa.

    suorittava porras

    Kun katselee reaaliaikaisen verotusennusteen kehitystä eri hirvitalousalueilla , emme ole ainoita ,joilla hirvikanta on vinossa. Siinä suhteessa kuitenkin harvojen joukossa ,jotka ovat vuodesta toiseen yrittäneet pitää suhteet kohdillaan ja saavuttaneet tavoitteet monia muita aikaisemmin. Vasojen määrä on suorastaan romahtanut , joka kielii arvioitua huonommasta vasatuotosta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 114)