Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • jees h-valta

    Kielii vain huonosta luonnon tuntemuksesta.

    suorittava porras suorittava porras

    Kun säätelyjärjestelmä on johtanut tavoitteeseen ,ei pannkkilupia ole tarpeen käyttää.

    Gla Gla

    Kerrotko suorittava, millaista tilastoa riistakamerakuvista pidetään, kun toistuvasti vetoat niihin havaintojen perusteena? Missä tuo tilasto on nähtävissä, vai onko se sittenkin samaa sarjaa, kun bemarikuski ohittaa ylinopeudella, niin heti on tiedossa, millaisia tyyppejä bemarikuskit ovat? Corollalla tehty ohitus ei saa aikaan samanlaista mainetta.

    Ajattelin vaan että kun täällä pelloilla tapaa iltahämärissä nähdä laumoittain peuroja, mutta nyt niitä ei enää näy kuin satunnaisia auton eteen loikkivia yksilöitä. Onko peurat siis ammuttu vähiin?

     

     

     

    jees h-valta

    Ehkä joku metsänomistaja voi olla eri mieltäkin tuosta nk. pankkilupien käytön tarpeesta. Kuten esim. minä. Aikamoinen vahdinta on mäntytaimikossa tämän kevättalven kun yrittää vielä ne syömättömät pelastaa kahden vakituisen tuholaisen vierailuista. Molemmat yksinäisiä nuoria mullikoita. Käsittääkseni pitäisi olla metsästyksessä haetuimpia mutta siihen vain jäi talvea pitelemään. Ja valitetaan ettei hirviä ole näkynyt. Tiellä ei mutta maastossa kyllä.

    Visakallo Visakallo

    Suorittavan porukkaa ei voi kuin onnitella olemattomilla kustannuksilla tehdystä, mutta täydellisesti onnistuneesta hybridivaikuttamisesta. Siinä olisi Pietarin trollitehtaan hepuillakin vielä oppimista. Ajatelkaa nyt: Muutaman riistakameran kuvista jalostui lopulta valtakunnan uutinen, että Suomessa on vasat ja isommatkin hirvet vähissä! Vastaavaa osaamista saa hakea kansainvälisten  ympäristöjärjestöjen suurella rahalla pelaavista ammattivaikuttajista asti.

    Gla Gla

    ”Kun säätelyjärjestelmä on johtanut tavoitteeseen ,ei pannkkilupia ole tarpeen käyttää.”

    Muistaakseni laskin, että Keski-Suomessakin kolmen alueen, josta jossain yhteydessä oli aiemmin puhetta, yhteenlaskettu kanta on yli haarukan ylärajan? Aika hilkulla siis ollaan, kun jo puhutaan tavoitteen saavuttamisesta. Ilmeisesti ei tule kuuloonkaan, että pyrittäisiiin haarukan keskelle.

     

    Planter Planter

    Jospa vielä verrataan Varsinais-Suomalaista ja Keski-Suomalaista ”hirvipolitiikkaa”.

    Varsinais-Suomessa hirvipomot ovat ”rehellisiä”, ei peitellä tavoitteita.

    Todetaan, että hirvitiheysTAVOITE on VS3:lla 4,2-4,7 / 1000 ha ja pulinat pois, on kohtuutonta tavoitella pienempää. Vaikka se aiheuttaa maa-ja metsästalousministeriön ohjeistuksen mukaan kestokyvyn ylittäviä taimikkotuhoja. Vaikka liian suuri tavoite johtaa niukkuuteen myönnetyissä pyyntiluvissa. Tilanne näyttää metsästyslain vastaiseta.

    ”Metsästyslaki 26 §:

    Hirvieläimen pyyntilupa
    Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”

    Ei haittaa vaikka, ei oteta huomioon sidosryhmien kanttaa.

    ”Metsästyslaki 26 §:

    Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Keski-Suomessa hirvipomot ovat viekkaita. Tavoite asetetaan kyllä jotenkin tolkulliseksi ja sidosryhmillekin lienee annettu vähän siimaa.
    Sitten tehdään kaikki metkut, ettei yhteisesti sovittuun tavoitteeseen päästäisi. Jos katsotaan viisi vuotta taaksepäin, niin kaikissa kolmessa K-Suomen hirvitalousalueessa on käyty yli 4/1000 ha tiheydessä. Nyt on päästy lähes tavoitehaarukan (2,5-3) ylärajalle ja on otettu kaikki konstit käyttöön, jotta käyrä kääntyisi ylöspäin.

    Pyydettiin lukemaan uudestaan hirvipomojen kirjoitus, otetaan se tähän.
    ”Lue se vetoomus vielä muutaman kerran….jos sen sisältö viimein aukeaisi”

    Avataan sisältöä:

    ”Tulevana lauantaina 9. lokakuuta alkavaan hirvenpyyntiin on myönnetty Keski-Suomeen 3418 hirvenpyyntilupaa.”

    Kirjoitus on julkaistu syksyllä ennen hirvenpyynnin alkua. Luke julkaisi edellisenä keväänä arvion kannasta. Se jälkeen ei ole tullut uutta tietoa muuta kuin niitä haukkuja ja riistakamerakuvia.

    ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat. Vastuu niiden käyttämisestä on jätetty metsästäjille.”

    Kuten keskusteluketjusta ”Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia” selviää, riistahallinto on kyllä myöntänyt Luken laskeman verotussuunnitelmahaarukan ylärajan verran lupia, mutta niistä on yleisesti siirretty pankkiluviksi 20-30%. Ne eivät ole ylimääräisiä Luken suosituksen ylittäviä lupia. Tämä kirjoitus selvästi ohjaa olla käyttämättä pankkilupia ja lisäksi niitä ”perusluviksi” kutsuttuja lupia. Vastuu yritetään siirtää rivimetsästäjille, mutta ei anneta riittävästi lupia.

    ”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia. Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.”

    Kaksi aluetta on 0,1 hirveä haarukan yläreunasta sisällä kolmas alue 0,2 hirveä ulkona. Keskimäärin Keski-Suomessa ei olla tavoitehaarukan sisällä.

    ”Kestävän riistatalouden periaatteen mukaisesti kahdella tavoitteen saavuttaneella hirvitalousalueella voidaan metsästää pelkkä tuotto, pääomaan ei ole järkeä kajota.”

    Mitä on riistatalous? Metsästysharrastus ei liene riistataloutta?

    Miten tavallinen metsästäjä ymmärtää tuoton metsästämisen. Tuotolla tarkoitetaan vasatuottoa. Kirjoituksessa vihjataan, että vasoja on niukalti. Uskaltaako siis painaa liipasinta, kun tuotto kirjoittajien mielestä ollut huono.

    ”Mahdolliset tihentymät on syytä purkaa alueista riippumatta.”

    Kyllä

    ”Keski-Suomen hirvikanta on pienentynyt vuodesta 2016 lähtien. Metsästäjien omat arviot, Luonnonvarakeskuksen laskelmat sekä metsä- ja liikennevahinkojen vähentyminen kertovat kiistatta kehityksen suunnan.”

    Kyllä kanta on Luken arvioiden mukaan vähentynyt.

    ”Esimerkiksi hirvien taimikkovahingoista maksetut korvaukset ovat puolittuneet joka vuosi vuodesta 2018 lähtien.
    Vuonna 2020 hirvien metsävahingoista korvattiin Keski-Suomessa 60 000 euroa.”

    Yhteys vahinkokorvausten ja vahinkojen välillä on kuitenkin hyvin ”löysä”.

    ”Maakunnan hirvenmetsästäjiltä kerättiin samana vuonna pyyntilupamaksuina 330 000 euroa. Metsästäjät mm. rahoittivat metsäkeskuksen viranomaistehtäviin kuuluvia vahinkojen arviointikuluja 11 000 eurolla.”

    Aikuisen hirven pyyntilupamaksu on 120€ ja vasan 50€. Eivät liene mitenkään kohtuuttomia?

    ”Jo tähän mennessä on eri puolilla Keski-Suomea järjestetty lukuisia hirvenhaukkukokeita. Kun hyvätkin koirat jäävät parhaissa maastoissa ilman hirvikontaktia, se kertoo hirvien vähyydestä.”

    Luken riistahavinnot.fi/hirviraportit kuitenkin kertoo, että kaikilta Keski-Suomen metsästäjiltä kerätyt havainnot seuruepäivää kohti ovat samalla tasolla kuin 2020.

    ”Erityisesti vasoista tuntuu olevan puutetta monin paikoin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun voi päätellä, mihin keväällä syntyneet vasat joutuvat. Petojen saaliiksi.”

    Tiettävästi Keski-Suomessa ei ole susireviirejä, eikä mitään poikkeuksellista petoryntäystä ole uutisoitu.

    ”Maakunnan kasvavan karhu- ja susikannan saalistus näkyy esimerkiksi kaksoisvasojen puutteena. Kokonaan ilman vasoja liikkuvia tuottavassa iässä olevia naarashirviä näkyy vuosi vuodelta enemmän.”

    Kummoinen ennustaja sanoi vasojen olevan vähissä. Luken riistahavinnot.fi/hirviraportit kertoi kuitenkin vuodenvaihteen tilanteen verattuna edellisiin vuosiin näin:

    2015
    havaintoja
    18426
    niistä vasoja
    5484
    vasoja 30 %

    2016
    havaintoja
    17966
    niistä vasoja
    5864
    vasoja 32 %

    2017
    havaintoja
    18893
    niistä vasoja 5780
    vasoja 31 %

    2018
    havaintoja
    17636
    niistä vasoja 5612
    vasoja 32 %

    2019
    havaintoja
    15794
    niistä vasoja 4748
    vasoja 30%

    2020
    havaintoja
    14340
    niistä vasoja 4306
    vasoja 30 %

    2021
    havaintoja
    12599
    niistä vasoja 3868
    vasoja 31 %

    ”Susikannan kasvu johtaa siihen, että hirvikoirien käyttäminen metsästyksen apuna vaarantuu myös Keski-Suomessa. Tulevaisuudessa ongelma korostuu, ja johtaa hirvikannan hallintaongelmiin. Tuskin löytyy enää kävelijöitä ajoketjuihin.”

    Vaikuttiko susikanta viime syksyn metsästykseen.

    ”Ukkoutuneisiin hirviseurueiseen halutaan nuorempaa väkeä. Sitoutuvatko he jahtiin,”

    Jos nuorempaa väkeä halutaan, pitää olla rehellinen, avoin ja raikas ilmapiiri, että nuoret haluavat mukaan ja vanhemmat uskaltavat antaa lapsensa sinne koulutettavaksi.  Ummehtuneeseen, epärehelliseen, salailevaan porukkaan ei varmaan tunkua ole. Riistahallinnon pitää siivota organisaationsa. Epärehellisiltä metsästyskortti pois ja nurkkaan häpeemään, tilalle rehellisiä.

    .”jossa ei monina viikonloppuina saada tai edes nähdä hirviä?”

    Kyllä hirviä on nähty yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Se on selvinnyt metsästyskauden Keski-Suomen Riistahavainnot/ havaintoja/päivä tilastoista.

    Eikä suuri hirvimäärä ja saalis ole tärkeintä. Metsästäjälehden metsästäjäkyselyn perusteella hirvenmetsästyksen motivaattorina saalis ja liha on vasta sijoilla yli kymmenen. On paljon muuta tärkeämpää.

    Turvallista ja maltillista hirvenmetsästystä!

    Leo Houhala

    puheenjohtaja

    Reijo Vesterinen

    varapuheenjohtaja

    Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto

    Tämä ei ollut MTK:n metsäpäällikön mukaan riistaneuvoston kannanotto, vaikka kirjoituksesta sellaisen käsityksen saa. Hän suivaantuikin asiasta. Vedotaan koko riistaneuvoston nimissä, ettei noudatettaisi Luken suositusta, vaan omaa haukkukoe- ja riistakamerapohjaista kannanarviointia.

    Mitä sitten kirjoituksesta puuttui.

    Keski-Suomen suuri ongelma näkyy olevan vinoutunut hirvikanta. Naaras/uros suhde huitelee aivan liian suurissa lukemissa.

    Naaraiden runsas määrä johtaa siihen, että ylitiheyksiä voi syntyä. Tasaisen sukupuolijakauman myötä hirvien määrän kehitystä olisi helpompi ennakoida.
    Kun naaraita ei ole suhteessa niin paljon, hirvikannan (vasa)tuotto on pienempi ja kannan kokoa on helpompi säädellä. Kannanarvioinnissa mahdollisesti tapahtuvat virheet eivät myöskään kertaannu.

    Miksi ei koko maakuntaan levitetyssä vetoomuksessa vedottu sukupuolijakauman korjaamiseksi?

    Avautuiko kaikille?

    Puuki

    Ei  noin pitkää raporttia jaksa lukea kokonaan.  Mutta käppyrän mukaan mä-uudistusalat on vähentyneet n. 60 % -80-luvun määristä johon ne oli jo vähentyneet 70-luvun huippumääristä.

    Sen pitäis aiheuttaa jotain värinää mietintämyssyn alla, kun nyt olisi parasta lisätä männyn ja koivun kasvatusta jotta tulevaisuudessa selvittäisiin ilmastonmuutoksen tuomista uhista.  Eli aitaamista lisäämään, ja taim.vahinkokorvaussysteemiäkin saisi kehittää parempaan suuntaan  jos/kun hirvieläinmäärät ei juuri vaikuta kummenevan entisistä.  Uusilla sahoilla ei makseta enää tulev. piilovioittuneista tukeista, ne jää raakeiksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Planterin viimeiseen lauseeseen on todettava , että sukupuolijakauman korjaamisesta on saarnattu viimeiset kymmenen vuotta. Tuloksetta. Jokaiselle rhy:lle on laadittu aluekohtaiset verotussuunnitelmat , joihin on mekitty pyydettävien hirvien sukupuoleen  ja vasaosuuteen kohdistuvat suhdeluvut. Tässä tapauksessa puhutaan lupaehdoista.

    Kerrataan vielä , että oman rhy:n toimipiirissä uroksia tuli kaataa 40% aikuisista ja vasoja 62% kaikista hirvistä. Toteutuma 43% uroksia ja vain 50% vasoja. Enimmillään joiltakin seuroilta jäi jopa 5/8 suunnitteen edellyttämää vasaa kaatamatta ja keskimäärin kaksi. Vain kaksi seuraa kaatoi kaikki suunnitelman/pyyntiehtojen edellyttämät vasat. Kun katsotaan uros-/naarassuhteen toteutumista koko hirvitalousalueella , ollaan kaukana tavoitteesta ja mitä pienemmäksi kanta on metsästetty , sitä enemmän naaraita näyttää jäävän talvehtimaan suhteessa uroksiin. Innokkaimmat ovat korvanneet puuttuvaa vasaosuutta ampumalla uroksia. Kaikille naaraille ei ole löytynytkään sulhasta. Tämä voi olla jo yksi syy siihen , että vasoja ei ilmesty tähtäimiin. Vastaavassa tilanteessa oltiin kymmenen vuotta sitten , jolloin alettiin korjata 2000-luvun”reunasta nurin”- lupapolitiikan tuloksia. Jossakin jouduttiin hirvi rauhoittamaan kokonaan ja jossakin metsästeltiin puolivaloilla useita vuosia hirvikannan rakenteen vinoutuman oikaisemiseksi.

    Planter  on sujuvasti unohtanut sen , että vuodesta 2016 saakka on kehotettu hakemaan reilusti lupia ja käyttämään ne. Tulokset ja tietopohja mahdollisiin korjaustoimiin selviävät reaaliaikaisesta verotusennusteesta jahtikauden puolessa välissä. Kehotankin lukijoita seuraamaan sitä tilastoa omalta hirvitalousalueeltaan. Sieltä näkyy , mitä luke on esittänyt, mitä arn on suositellut ja millaisen suunnitelman hirvitalousalueen metsästäjät ovat tavoitteekseen laatineet. Pallukoiden jonot eri vuosilta kertovat , onko tavoitteisiin päästy ja missä.

    Tänä vuonna tuli eteen tilannne , jossa pankkiluvat kävivät paikoin tarpeettomiksi. Pankkiluvathan on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa , joissa hirvien jäävä kanta on ylittämässä 3 yksilöä/1000ha . Jos seura toteaa omiin havaintoihinsa nojaten , että taso alittuu jossakin vaiheessa jahtikautta omalla ja mahdollisesti ympäröivilläkin alueilla , jahtia jatketaan vasta seuraavana  syksynä. Ei ole sen ihmeemmästä asiasta kysymys. Muutama nimimerkki haluaa valitettavasti vääntää tämänkin tosiasian ja käytännön seikan umpisolmuun omaa ymmärtämättömyyttään.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikille naaraille ei ole löytynytkään sulhasta.

    Ilmeisesti juuri tuo on vaarana jos saalis on kovin urosvoittoinen. Erityisen haitallista on ”mahtisonnien” eli varttuneimpien sonnien ampuminen, koska ne kelpaavat lehmille parhaiten. Jos niitä ei ole lainkaan, tiinehtyminen voi jäädä kokonaan väliin siltä syksyltä. Lähde: hirven biologiasta kertova opas (Wikström).

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 114)