Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • jees h-valta

    Ymmärrysvaiva-ko? Puhdas mäntymetsän alku ilman yhtäkään lehtipuuvesaa. Jos lähistöllä on muiden puulajien metsiä on kait aika kaukaa haettuja sellaiset vaivat. Varsinkin kun hirvet ovat suoraan tulleet männikköön suunnasta jossa ei edes lehtipuustoa ole. Kuusimetsistä ne tulivat.

    Jovain

    Huomattavan määrän taimistoja hirvillle syöttäneenä pännii, kun ei ole omasta toiminnasta, vaan on hirvihallinnon ohjelmoimasta toiminnasta.

    Kysymys on asenteellinen ja on tietenkin vapaaehtoista antaa maitaan metsästykseen. On hurskastelua, sillä hyväkään kannanhoito ei riitä takaamaan tuloksia. Vähänkö hirvet hallitsevat metsänhoitoa. Mäntyala on supistunut kolmannekseen, koivua ei uskalleta istuttaa, metsät kuusettuvat…

    Vastapainoksi pitäisi olla oikeuksia myös metsänomistajalla. Esimerkiksi saada lupa poistaa vahinkoeläin tai vahoinkoeläimet. Sillä haitta voi olla muuallakin, ei vaan puutarhassa. Se voi olla viljelyksillä, se voi olla metsässä.

    Tai vaatia asenteellista muutosta metsästäjiltä. Turvata metsänomistajalle alttiit kohteet. Viedä esim. nuolukivet vähemmän vahinkoa aiheuttaville alueille. Jos niitä yleensäkään saa laittaa lupaa kysymättä. Suojata kemikaaleilla tai aidata, käyttää hajustelankoja tmv.

    Tämä jälkimmäinen ei kuitenkaan houkuttele, kutsua metsästäjät omille mailleen isännäksi. Ei senkään puolesta, kun vastuut yleensä jäävät metsänomistajan kontolle. Toivottavasti metsänomistajia ei kuitenkaan nähdä vapaana riistana tai haitan aiheuttajina.

    mehtäukko

    ”Metsästäjien”= toisten maanomistajien velvollisuus ei ole suojata toisten taimikoita millään muotoa. Ei ole oikeutta mihinkään liian lihan lihottamiseenkaan.

    Kentällä tekemiset säännösten ja lakien rajoittamina ovat ja eivät ole politiikan ja virkamiesten aikaan saannoksia. Syy on sylttytehtailla.

    Jovain

    Vastikkeettomilla metsästyksen vuokrasopimuksilla menetetään hirvien ongelmakohteille aiheuttama haitta. Toisaalta sitä oikeutta ei ole myöskään metsänomistajalla, vahinkoeläimiä ei saa poistaa vahingonteosta, hirvieläimillä on lain suojaama turva. Pitäisikö yhteiskunnan olla turvaamassa hirvien metsänhoidolle aiheuttamaa haittaa. Jees on tehnyt sen esimerkillisesti omalla kustannuksellaan.

    On syytä suhtautua hieman keptisesti ns. nautinta ja jokamiehen oikeuksiin. Metsän omistaminen on myös yritystoimintaa, metsän tuotoilla on hintansa ja metsänomistajalla myös pitäisi olla oikeus sen tuottoihin. Metsästys-seurat alkavat olla aika kaukaa metsänomistajista.

    Gla

    ”Vastikkeettomilla metsästyksen vuokrasopimuksilla menetetään hirvien ongelmakohteille aiheuttama haitta.”

    Och samma på svenska? Jag förstår inte finska.

     

    jees h-valta

    Jovainin kysymykseen pitäisikö haittaa korvata. Tietenkin pitäisi mutta ei tällä tapaa että tehdään mo naurettavaksi ihan pelleilevällä vahinkotarkastuksella. Olen itse sen kerran erehtynyt toimintani alkuvuosina tekemään ja totesin omakohtaisesti mistä on kyse. Mukana herra-tarkastajalla oli paikallinen metsästäjä ilmeisesti kaksoisroolissa joista toinen oli silloisen Riistanhoitokeskuksen aktiivi ja toinen aktiivimetsästäjänä. Ei ollut vaikea tajuta millaisia kommentteja sieltä tuli. Ja minä nuorena metsänomistajana olin lähinnä säälivän hymyn kohde. Mitään tästä ei senjälkeen kuulunutkaan joten en tiedä edes hoitiko herra tarkastaja edes leiviskänsä loppuun. Epäilen ettei.

    Jovain

    Jees olet toiminut mallikkaasti. Jos vaikka sieltä hallinnon vahinkotarkastajan taholta ymmärrystä ei ole tullutkaan. Olet toiminut tavallasi, ei sitten ja aidannut ongelmakohteet. Onnittelut siitä.

    jees h-valta

    Tänään kävin ripottelemassa tuhkaa niiden vielä ehjien männyntaimien tykyn päälle joten uskon että aika hampaissa narskuvaa on jos haukkaa. Mutta kun ei kokemusta niin pitää kokeilla auttaako mitään. Onhan sekin kait hiukan oudon oloista maustetta kuitenkin.

    Anton Chigurh

    Tämä ralli on jatkunut jo 40 vuotta. Ja tulee jatkumaan ellei sitä lopeteta.

    ”…VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000 hehtaaria, hirvikanta oli noin 10000 hirveä…”

    Tuo määrä on ennenkaikkea koko yhteiskunnan kannalta suurin mahdollinen, puuntuottajan kannalta sietämätön.

    Metsästystalousministeri leppä 2018: ”…metsänomistajien viesti hirvijärjestelmän ongelmista on otettava vakavasti. Tämä edellyttää hirvien määrän alentamista…”

    Metsälehti 25.5.2021: Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) ei lupaa muutoksia hirvikannan säätelyjärjestelmään. Alueellisten riistaneuvostojen päättäjistä kuusi jäsentä kymmenestä on riistahoitoyhdistysten eli metsästäjien edustajia. ”Näinhän se asianlaita on. Jäsenenä on metsätahoja, mutta totta on se, että ne ovat vähemmistönä”, Leppä sanoo. Onko tilanne oikeudenmukainen maanomistajia kohtaan? ”Ei ole. Viestini on, että asiat pitää ottaa vakavasti. Niiden, joiden mailla hirvet laiduntavat ja tekevät tuhoja, ääni pitää kuulua.”

    Puuki

    Puuntuhka on varmaan hyvä mauste taimien päälle ripoteltuna. Kun hirvet tarvii ravinteita ja hivenaineita, niin tuhkastahan niitä talvella löytyy.  Mutta kaikkea kannattaa kokeilla – paitsi s-rutsaa ja kansantanhuja, sano.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 114)