Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • Planter

    Kun metsätalousministerin jakkaralle astui uusi ministeri, haastatteli Metsälehti häntä numerossa 12/2017. Hän totesi, että hirvestys kaipaa hiomista ja hirviä ei saa olla liikaa. Aika monet silmälasinsangat ja taimet on pureskeltu sen jälkeen, hiomakivi on edelleen kadoksissa, mutta nuolukivet eivät.

    leppä

    Ola_Pallonivel

    Jotta ongelma saadaan lopullisesti korjattua, Leppä tarvitsee prilleihin uudet sangat.

    suorittava porras

    Turha syyttää Leppää. Valkohäntienkin kohdalla totesivat ,että asiat ratkeavat paikallistasolla keskustelemalla. Toimivat työkalut ovat kaikkien käytössä.  VS 2:lla näyttää olevan vaikeuksia täyttää nykyisetkin tavoitteet. Niiden toteutuminen on täysin metsästäjien käsissä.

    Planter

    Kehuin Leppää 2017, kun otti heti jämäkän otteen, kun tuli ministeriksi. Aivan oikein, laittoikin välittömästi valvomansa organisaation ruotuun?? Kiitos siitä!

    Gla

    Lepän tehtävänä on puuttua sidosryhmän näkemyksen ja hirvitaloussuunnitelman vastaisesti asetettuun tavoitekantaan. Mutta ei puutu. Paikallistason keskustelut on käyty tuloksettomina, eikä muuta valtaapitävien sanelupolitiikan edessä voi tehdä. Vai onko suorittavalla järjestelmä hyvin tuntien antaa konkreettisia ehdotuksia?

    A.Jalkanen

    Mikä vika näissä?

    Määritellään hirvitalousalueittain ravinnon määrä eli taimikot T1 + T2. Sovitetaan hirvieläinten yhteenlaskettu kanta niihin (Lapissa huomioiden lisäksi porojen kanta). Painetaan vahinkoilmoitukset nollaan. Ellei edelliset asiat toteudu, sitten otetaan käyttöön varasuunnitelma, jossa sidosryhmät päättävät hirvieläinkannat.

    Planter

    ”Mikä vika näissä?”

    Ei mitään vikaa. Ne vaan sattuneesta syystä eivät tule koskaan toteutumaan, ”sovittamiseen” ei suostuta, se on kohtuuton vaatimus.

    A.Jalkanen

    Kiitos, luulisin!

    Planter

    Nyt pistän aika pahan, anteeksi Jari.

    Minusta tärkein avu, kun neuvotellaan EU-pöydissä on hyvä kielitaito. Esimerkiksi Petri Sarvamaa ei ymmärrä ruohonjuuritason metsäasioista höykäsenpölähtävää. Metsäteollisuus on kuitenkin prepannut hänelle oleelliset tärkeät asiat ja hän on ehkä parhaiten ajanut Suomalaisen metsäteollisuuden ja sitä kautta metsätalouden etua. Toinen samanlainen tapaus on Nils Torvalds.

    Leppää edellisenä ministerinä oli Kimmon Tiilikainen. Metsänhoitaja ja kohtuullinen kieltaito, jolla kommunikoida suoraan ilman avustajia muunmaalaisten avainhenkilöiden kanssa. Tekikin ymmärtääkseni ympäripyöreitä päiviä ja hyvää työtä vaikeissa Lulucf neuvotteluissa.

    Välillä hiipii alitajuntaan epäilys, että ei vaan olisi lobattu seuraajaa niin, että tärkeimpänä CV:ssä olisi ollut metsästysharrastus? Tuntuu, että EU-metsäasioissa on nyt junnattu jälkijoukoissa ja kaikki karkaa käsistä. Onhan metsätalousministeri ymmärtääkseni neuvotteluissa varsin tärkeässä roolissa.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de9b1338-3cfe-4f8c-a8e5-6047c0092299

    A.Jalkanen

    Suomen sorkkaeläinasioiden hoitoon tarvitaan kuitenkin vain kolmea kotimaista: suomea, ruotsia ja saamea.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 114)