Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • Planter

    ”Tänä vuonna tuli eteen tilannne , jossa pankkiluvat kävivät paikoin tarpeettomiksi.”

    Voi rähmä, ei pankkilupa-asia avautunut vieläkään. Pitänee laatia uusia esimerkkejä siihen ketjuun. Ei Luken verotussuunnitelma tietenkään pidä sisällään tarpeettomia lupia.

    Luke: ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden”.

    En ajatellut tähän ketjuun hirvien sukupuolivalistusta. Näkyy hirvijohtajilla olevan johtajuuskin kadoksissa. Metsästäjät ampuvat muka mitä sattuu, eivätkä johtajat ole saaneet joukkojaan järjestykseen kymmenessä vuodessa. Johtajat vaihtoon! Tätä muuten en usko, rivimetsästäjät ovat säntillisiä, jos eivät  sanktiotkin on keksitty.

    Eiköhän tuo lihantuotantomalli ole tietoinen valinta, jota ei halutakaan muuttaa. Saadaan pienemmällä talvikannalla ja pienemmällä rähinällä hyvä saalistiheys. Toinen vaihtoehto samaan saalistiheyteen olisi VS3-malli. Vedetään naaras/uros-suhde  1,5:een, mutta runnotaan läpi yli 4/1000ha tavoitetiheyksiä.

    A.Jalkanen

    Mutta tuo naarasvoittoinen malli ei näytä nyt toimivan Keski-Suomessa kun vasoja ei näy? VS-mallia eli korkeaa hirvitiheyttä emme sinne ainakaan halua. Mikä siis neuvoksi? Kannattaisiko K-S:ssa ainakin kokeilla vähentää naarasosuutta jos se on ongelma (en nyt muista ulkoa miltä käppyrä näytti). Metsästyksenjohtajat luokalle opiskelemaan hirven biologiaa, siis lisää sukupuolivalistusta!

    Planter

    Katsoo viestejäni edellä re: riistahavainnot.fi…vasahavainnot 2015-2021 vasoja näkyy paljon eivätkä ole vähentyneet.

    Oksanen

    Ei niitä vasoja kaadu, kun ei niitä ammuta. Ehkä metsästystavat ovat samat kuin täkäläisellä Havumäen metsästysseuralla, ” Eihän kaikkia lupia käytetä, sillä silloinhan hirvikanta ei kasva.”

    suorittava porras

    Planterille toteaisin ,että metsässä tapahtuu ihmeellisiä asioita ,kun ihmisen pulssi takoo metsästystilanteessa kahtasataa. Vasalle on monesti ”kasvanut sarvet ”ampumatilanteen jälkeen ja naaraan vasasuojan poistamisellakaan ei ole ollut näkyviä vaikutuksia. Ammutaan varmuuden vuoksi uros. Sama toistuu ,kun jahtikausi on ehtoopuolella ja vasajahti kivestää. Kun jotain pitää saada, ammutaan pieni tappisarvi. Tämä on muodostunut maan tavaksi eikä tilanne näytä muuksi muuttuvan. Edellä mainitut liikkeet korostuivat runsas 10 vuotta sitten johtaen hirvikannan rakenteen vahvaan vinoutumiseen ja metsästysrajoituksiin. Valitettavasti tuohon heikkoon hetkeen osui Panterin aloittama riistahallintoon kohdistuva mustamaalauskampanja ,jonka loppua ei vielä näy. Tuntui aika oudolta yleistää tuhon aikaan hirvien runsasta määrää koko maata koskevaksi ,kun samaan aikaan kokonaiset paikkakunnat rauhoittivat elukat vuosiksi.

    Nyt on mahdollista ,että historia toistaa ainakin jossakin määrin itseään hirvikannan rakenteen vinoutuman muodossa. Rauhoitukset tulevat tuskin kyseeseen ,mutta en ihmettelisi pyyntilupamäärien merkittävää pienenemistä tulevina vuosina.

    Esille on onneksi otettu myös koulutus.Sitä järjestetään vuosittain metsästyksenjohtajille. Teematkin ovat olleet tuttuja. Hirvien määrä tavoitetiheyteen ja uros-/naarassuhde kohdalleen. Edellinen on toteutunut suurelta osin ,mutta jälkimmäinen opetus on kaikunut vuodesta toiseen kuuroille korville. Siinä ei auta Erkin itkukaan. On niitäkin metsästäjiä ,joiden mielestä oikea hirvi on se ,jolla on sarvet. Muita kohti ei asetta nosteta.

    jees h-valta

    Eiköhän kurinpidollisilla toimilla seura saa haluttaessa nopeasti pois rivistä vain urosta ampuvat. Pitää olla johtajuutta siinäkin touhussa. Toki siinä saattaa käydä niinkin kuin täällä että kun saatiin tiukka ”polismän” johtamaan alkoi kahteen metsästäjäleiriin jako. Tiedä sitten kumpi porukka toimii paremmin mutta ainakin sen erkantuneen näin jonain kertana saalistakin saaneen. Eikä ollut sarvipää. Vasatilanteen suhteen on odotettavissa luonnollista hupenemaa kunhan pedot saadaan rauhoitettua suomessakin kuten muissakin eu-maissa ilman kansallista sekopäisyyttä.

    Planter

    Vai mustamaalusta. Väitätkö tosissasi, että Planter on häirikkö ja Hägglundilla on pyhimyksen kehä päänsä päällä? Kohtuutonta leikata pientä 5/1000ha hirvikantaa. Riistahallinto nyt vaan on aika synkässä kunnossa.

    Kaikki hirvimäärät on poimittu Luken tilastoista, en ole niitä keksinyt enkä metsässä laskenut. Kymmenen vuotta sitten kanta oli 85 000 ja tavoite 76 000 ja eikun rauhoittamaan.

    kim1

    Meidän palstalla taitaa olla ihan oma Amnell,ettei sen takia tarvitse Hesarin puoleen kääntyä…

    Gla ja Visa: Aika mielenkiintoista…,jos nyt ajaisi aamu-tai iltahämärissä Toijalasta Urjalaan riisikkalan tietä pitkin,niin voisi kuvitella että peurakanta on tippunut 70-80%…..,no totuus lienee 10-30% välillä…,elikkä syystä tai toisesta,peurat eipoukkoile minne sattuu enää..,voi olla että ei enää paniikki iske enää niin pyssyjen paukkeesta tai jotain…

    Enään iltahämärillä ei joka päivä näe suuria peuralaumoja,mutta jos yöllä ajaa kotiin,niin silloin kyllä kiiluvia silmiä on sankoin  joukoin..

    Monesti eräät henkilöt mainitsevat tavoitekannan…,kenen määrittelemä se on ja ketä se palvelee,jos männyntainikko on jo kohtuu pahasti vahingoittunut pienempien hirvieläinten johdosta…,niin tarvitaanko sen taimikon viimeistelyyn vielä 3 hirveä/1000ha..

     

    mettämiäs

    ”Eiköhän kurinpidollisilla toimilla seura saa haluttaessa nopeasti pois rivistä vain urosta ampuvat. Pitää olla johtajuutta siinäkin touhussa.”

    Ettei kävisi vanhanaikaista, täytyy varmistaa Jeesiltä, kuinka monena vuonna on tullut toimittua hirviporukan jahtipäällikkönä?

    suorittava porras

    Taisi jäädä jotain hampaan koloon ,kun jotui joskus eroamaan porukasta. Noilla spekseillä melkoinen lapanenkin metsästysseuran vetäjänä näyttää herralle ovea alle aikayksikön .  Jesse on juuri ”se tyyppi” joka pilaisi seuran ilmapiirin ja saisi jäsenet voimaan huonosti. Se on sitten pois kaikesta tehokkaasta toiminnasta. Moukarinheitto omilla mailla on sopivampi vaihtoehto Jessen kohdalla. Joukkuelajiin kelvoton tapaus.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 114)