› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

  • Tämä aihe sisältää 1,176 vastausta, 100 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,161 - 1,170 (kaikkiaan 1,176)
1 2 3 … 116 117 118

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 2.7.2026, 11:39

    Mätästettävä ne on. Vanhat ojat perataan ja naveroita lisäksi. On näin käsiteltyjä kuvioita, missä koivunviiteikkö on kuin ruispelto. Ei kaikissa, mutta suurimmalle osalle näistä kuvioista varhaisperkaus on tehtävä varsin pian istutuksen jälkeen. Viiteikössä taimista tulee varjostuksen ja tilanahtauden vuoksi luiruja rotanhäntiä, jotka lumi painaa sitten maata myöten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2026, 11:44

    Ok kiitos Nostokoukku.

    Tuli mieleen että kun taimikoiden pinta-ala pienenee suojakaistojen ja muiden peitteisten ja suojeltujen alueiden myötä, maiseman kantokyky hirvien suhteen alenee. Vai korvaavatko sähkölinjat puutteen? Elleivät korvaa, asia tulisi huomioida hirvikannan tavoitteissa.

    Nostokoukku 2.7.2026, 12:44

    En tiedä onko Suorittavalla samoja kokemuksia kuin minulla. Hän kun taitaa asua sähkölinjojen saaristossa. Olen huomannut, että hirvet viihtyvät hyvin paksun lumikerroksen aikaan isojen siirtolinjojen läheisyydessä. Ne raivataan säännöllisesti ja uutta versoa on hyvin tarjolla. Lisäksi katajat, mitkä maistuvat hirvelle hyvin, jätetään raivaamatta. Hirvet ruokailevat linjoilla mielellään, mutta päivisin makuupaikan valinnassa jättävät tietyn suojaetäisyyden. Johtunee ehkä siitä, että linjat pitävät melkoista tirinää sateella, etenkin räntäsateella. Ainakin tämä linja pitää, mikä kulkee metsästysalueen halki. Samoin eräällä tuurivoima-alueella metsästävä porukka kertoi, että hirvet kyllä kulkevat paikkaa vaihtaessaan läheltäkin tuurivoimaloita, mutta puoltatoista kilometriä lähempää voimaloita niitä ei päivämakuulta löydä.

    suorittava porras suorittava porras 3.7.2026, 08:14

    Nostokoukku on seurannut oikeaoppisesti taimikon todellista kehitystä eikä tukiehtoja toteuttaessaan raivausprojekteja. Samansuuntaista toimintamallia minäkin olen vuosien mittaan varovasti esitellyt yhtenä hirvivahinkoja vähentävänä tekijänä, vaikka pääasiallisin hyöty varhaisista raivauksista realisoituu pienempänä työmääränä ja siinä, että taimikko voi kehittyä häiriöttömästi.

    Tukieurot ovat kuitenkin olleet monille edellä mainittua tärkeämpi asia, vaikka tukea myönnetään vain rästikohteille. Kaupanpäällisiksi altistuu taimikko myös hirvituhoille, kun sopivaa ravintoa jätetään runsaasti tarjolle.

    Pitäjäämme halkoo poikkeuksellisen paljon leveitä johtokatuja, jotka kasvavat valtoimenaan kaikkea mahdollista hirville mieluista purtavaa. Siinä on ehkä yksi syy, miksi hivivahingot ovat pysyneet lähes olemattomina.,  Tänne johtaa 40- 80 metriä leveitä johtokatuja  seitsemästä eri suunnasta ja johtoaukeat vain levenevät vihreän siirtymän etenemisen myötä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2026, 08:18

    Eikö tämä asia ole jo muutamaan kertaan käsitelty: Metkan ehdot sallivat oikea-aikaiset taimikoiden hoidot. Jos ei niin asiasta kannattaa valittaa ministeriöön. Ensi vaalikaudella voi kylläkin olla että tuet napsitaan pois.

    Nostokoukku 3.7.2026, 08:32

    Korvaako sähkölinjat puutteen?

    Itse kysyit A.J. , ja sait vastauksen.

    Visakallo Visakallo 3.7.2026, 08:59

    Hirvi syö lehtipuita ja mäntyjä useaan kertaan. Kyllähän tämän nyt jokainen taimikoissa liikkunut tietää. Viimeksi kasvaneet latvukset ja oksat kun ovat maukkaimpia. Tänään kesäraivaajat siirtyivät työstämään kylvömännikön varhaisperkausta. Se on nyt ollut kahtena talvena peräkkäin talvilaitumena. Hirvilauma on ollut hyvin järjestelmällinen, eli lumen päältä on syöty lähes jokainen männynlatvus. Kevään tultua ja koivujen tultua lehteen, jatkettiin ruokailua niiden kanssa. Nyt tämä lounasetu viedään pois. Onneksi kuusia on tullut täydentämään aluetta, eli mahdollisuudet saada tähänkin metsä aikaiseksi ovat vielä olemassa. Heh, pitäisiköhän anoa Fingridiltä, että koukkasivatkin sen uuden 2×400 KV+220 KV Harjulinjan kulkemaan tiluksien läpi, että riittäisi hirville syömistä…

    Nostokoukku 3.7.2026, 09:33

    Ei mitään heh! Sähkölinjat ovat hirville erittäin mieleisiä ruokamaita. Jos ison linjan leveys on 80 metriä, niin kilometrin matkalla on jo aika paljon  mieluista ruokamaata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2026, 09:41

    Kiitos sähkölinjapohdinnoista. Eli taimikoiden lisäksi on sähkölinjojen pinta-ala otettava huomioon, kun arvioidaan hirvitalousalueen kantokykyä hirvieläinkannan suhteen.

    Vielä Metka-tukien käytöstä. Varhaisperkauksen voi tehdä ilman tukea, niin taimikko lähtee nopeaan kehitykseen. Tuet todennäköisesti säästetään pian pois, tai ainakaan eivät riitä kaikille, joten ei kannata suunnitella metsänhoitoa niiden mukaan.

    suorittava porras suorittava porras 3.7.2026, 09:53

    Annelille on todettava ,että esim varhaisperkaus on järkevää tehdä joissakin tapauksissa jo istutusta seuraavana vuonna, kuten Nostokoukun esimerkissä on tehty. Reheväällä pohjalla käsittely on uusittava paljon nopeammalla aikataululla, kun tukiehdot edellyttävät. Silloin keskustellaan biologisesti oikea-aikaisesta toiminnasta.

    Tuet ovat rästikohteita varten. Valitettavasti moni toteuttaa raivaukset vasta, kun toimenpiteeseen saa tukea ja varmuuden vuoksi vielä vuosi tai pari sitä myöhemmin. Silloin ei puhuta enää oikea-aikaisuudesta.

    Visa kertoi juuri erinomaisen esimerkin siitä, kuinka oivallisen kattauksen hän on onnistunut hirville järjestämään. Kylvömännikkö lehtipuusekoitusella. Eivät tiheässä kasvavat männyn taimet tuota maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita läheskään niin paljon,kun sopivassa tiheydessä kasvavat. Kun sekaan lisätään jo varjostusta aiheuttava lehtipuuvesakko, ei tarvitse ihmetellä, jos hirvi viihtyy alueella. Ruokaa ja suojaa löytyy. Väitän, että hirvi ei kauaa oleile suositustiheyteen istutetussa tai nopeasti kylvön jälkeen raivatussa taimikossa, jossa ei ole ravintoa eikä suojaa. Esimerkkejä olen nähnyt lukuisia. Senkin olen havainnut, että myöhästyneen raivauksen jälkeen nimenomaan poistetun koivun viereiset männyn taimet maistuvat hirville, mutta kauempana kasvat saavat olla rauhassa.

Esillä 10 vastausta, 1,161 - 1,170 (kaikkiaan 1,176)
1 2 3 … 116 117 118