Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 6 vastausta, 1,171 - 1,176 (kaikkiaan 1,176)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmaan on noinkin kuin suorittava kuvaat, että tiheässä taimikossa yhden taimen maistuvuus voi olla parempi. Toisaalta Visakallo on päätynyt tuohon kasvatusmalliin monivuotisten kokeilujen pohjalta: kun tiheys on suuri, hirvilauman toistuvien vierailujen jälkeenkin alueelle jää vielä kasvatettavaa.

    Nostokoukku

    Tätä on jankattu Suorittavan kanssa jo sivutolkulla ja aivan kylliksi, mutta vielä kerran: omat havaintoni ovat samoja. Mitä ”väkivaltaisemmin” hoidettu männyntaimikko, sitä vähemmän tuhoja. Täällä karuilla seuduilla on viljeltävä paljon mäntyä. Ja täällä on hyviä oikein hoidettuja männyntaimikoita oikeilla kasvupaikoilla sekä huonoja oikein hoidettuja kuusentaimikoita  väärällä kasvupaikalla.

    Visakallo Visakallo

    Kuinkahan paksuja hankia täällä Päijä-Hämeessä mahtaa suorittavan mielestä olla? Kyllä ne tähän asti ovat olleet sellaista 20-30 cm. Sen yläpuolelta syöty männyn latvakasvain ei ole vielä oikein korkealla. Kylvömänniköiden varhaisperkaus tehdään 2-3 kasvukauden jälkeen kylvöstä. Siinä poistetetaan ainoastaan lehtipuut. Tervetuloa vain kaikki halukkaat uudistamaan täkäläisiä alueita männylle istuttamalla! PS. Heh! Se Harjulinjan 2×400 KV+220 KV on sitten aika paljon leveämpi kuin sen 80 metriä…

    Nostokoukku

    Päijät-Hämeen kuuramaista en tiedä, mutta täällä paksuin mittaamani lumikerros oli 117 cm. Oli muistaakseni 1981. Tuohon aikaan kun niitä lumenpaksuuksia mitattiin huolella. Se vaikutti varsin merkittävästi metsurin tekotaksaan. Oli ns. lumilisä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olin 1981 syksystä kevääseen 1982 Siuntiossa metsäharjoittelussa. Oli lunta juu. Sitä kaivettiin ennen puun kaatoa, ka runkoja karsiessa ja kasatessa vähän oli haittana myös.

    Visakallo Visakallo

    Enemmän minäkin lunta nykyin tapaan vaikkapa Länsi-Uudellamaalla kuin täällä pohjoisessa Päijät-Hämeessä. Nuo Salpausselät Lahden ja Vierumäen kohdalla pysäyttävät etelästä tulevat lumisateet melko tehokkaasti.

Esillä 6 vastausta, 1,171 - 1,176 (kaikkiaan 1,176)