› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 1,540)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    Kun motokuski alkaa harventaa männikköä, ei hän välttämättä tiedä, miten ko. männikkö on uudistettu ja kasvatettu. Minäkin voisin järjestää tietokilpailuja samasta aiheesta, sillä noin puolet männiköistäni on ensiharvennettu energiapuuksi ja toinen puoli kuitupuuksi. Todella tarkkasilmäinen, ja jopa selvänäkijä pitää olla, jos erottaa ko. olevat kohteet 2. harvennuksen vaiheessa. Tällaisia vertailualueita löytyy jopa samanikäisiä ja samojen metsäteiden varsilta, -jopa vastakkaisilta puolilta tietä. Tervetuloa tutustumaan!

    Numppi

    Lentokoneen omistaja katsoo hieman eri silmin omistuksesta aiheutuvia kuluja ja ongelmia, kuin sitä pelkästään työkseen lentävä työntekijä.

    Jos asia olisi niinkuin esität, ei kukaan tunnollinen metsänomistaja haaskaisi rahojaan ja aikaansa tricon kanssa touhuiluun.  Sitä levitetään hoidettuihin kohteisiin, en ole vielä kenenkään nähnyt levittävän sitä rästikohteisiin. Ei suomalainen metsänomistaja tyhmä ole, jos raivaussahalla saisi pidettyä hirvivahingot kurissa, ei Tricolle olisi sellaista kysyntää mitä nykyään on.
    Eikö metsästysseurojen kannattaisi tricon välittämisen sijasta vuokrata raivaussahoja jos ongelmat sillä hoituu? Ei nouse metsästäjien pisteet metsänomistajien silmissä tuollaisilla jutuilla.

    Visakallo Visakallo

    Kuka muuten keksi Suomessa hirvivahinkojen ilmoituksen maksullisuuden? (200 euroa +170 euron omavastuu) Tarkistin asian, se on todellakin aivan ainutlaatuinen asia koko Euroopassa!

    suorittava porras suorittava porras

    Numpille totean, että esim. runsaasti metsää omistava Finsilva ei käytä Tricoa. Taimikot hoidetaan ajallaan ( tuettomasti) eivätkä hirvivahingot  ole taloudellisesti merkittäviä. Eivät olleet silloinkaan ,kun hirviä oli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Suurimman osan kokemuksistani olen ammentanut harventamalla ja päätehakkaamalla ko tahon metsiä usealla eri paikkakunnalla. Joukossa lukuisia kohteita hirvien talvehtimisalueilla.

    Maamies Maamies

    Olikos hirvivahinkokorvaus niin, että kun 200e korvauskynnys ylittyy niin silloin tulee korvattavaksi koko vahinko ja myös 170e arviointimaksu tulee sillon korvattavaksi.

    Visakallo Visakallo

    En nyt sitten tiedä, uskonko enemmän suorittavaa, vaiko Finsilvan omaa tiedottamista, mutta näin siellä kerrotaan heidän metsiensä uudistamisesta:
    Finsilva uudistaa metsiä istuttamalla, kylvämällä ja luontaisesti. Kuusi ja rauduskoivu uudistetaan aina istuttamalla. Mäntyä kylvetään hyvin taimettuville kuiville kankaille, tuoreilla kankailla käytämme istutusta. Puolukkatyypin kuivahkoilla kankailla uudistetaan  istuttamalla sekä kylvämällä. Istuttamisessa käytetään jalostettuja taimia. Metsissä on aina mukana myös luontaisesti syntyneitä taimia.

    Visakallo Visakallo

    Maamies: Noin se on, mutta nuo luvut ovat toisinpäin. Korvauksen saanniin kriteerit ovat sen verran tiukat, että suurin osa vahingon kärsineistä jättää sen takia, sekä myös maksullisuuden pelossa korvauksen hakematta. Tämän takia vain pieni murto-osa hirvivahingoista tilastoituu.

    Tuossa 13-sivua vahinkoarviointiohjeita:

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/hirvielainvahinkojen-maastoarviointiohje.pdf

    Nostokoukku

    Täällä on paljon valtion metsiä, ei sielläkään käytetä Tricoa. Taimikot hoidetaan hyvin väkivaltaisesti, eikä niissä ole merkittäviä hirvituhoja. Tämän tiedän, kun paljon niillä mailla metsästän. On myös paljon Finsilvan ja UPM:n metsiä. Heillä näkyy kaikki uudistamismenetelmät olevan käytössä: kylvo, istutus, sekaistutus ja luontainen. Valtio vain istuttaa. Ehkä alkuvaiheessa näiden taimikossa hirvituhoja ehkäisee se, että uudistusalan ovat reippaan kokoisia, yli kymmenen hehtaaria on tavallista. Etenkin valtion mailla hitaampikin mies ehtii saada hirven kiikarinristikkoon. Hirvihän tarvitsee vain ravintoa, suojaa ja kerra  vuodessa naarasta / urosta, se on sen verran yksinkertainen eläin. Jos kaksi ensin mainittua eivät täyty, hirvi ei oikein viihdy. Yksityisten on tietenkin vaikeampi järjestää 10-150 hehtaarin aukkoja.

    Visakallo Visakallo

    ”Hirvihän tarvitsee vain ravintoa, suojaa, ja kerra  vuodessa naarasta / urosta, se on sen verran yksinkertainen eläin. Jos kaksi ensin mainittua eivät täyty, hirvi ei oikein viihdy. Yksityisten on tietenkin vaikeampi järjestää 10-150 hehtaarin aukkoja.”

    Nostokoukku tuli tuossa kiteyttäneeksi kolmessa lauseessa sen, mihin korkeasti koulutettu tutkijaväki olisi tarvinut kokonaisen kirjan, eikä asia olisi tullut vieläkään sanottua! Täällä tuon saman on voinut todeta useamman ison toimijan tiluksilla.

    Gla Gla

    On tosiaan vaikea tehdä 10-150 ha aukkoja, kun tyypillinen kuviokoko 0,5-2 ha ja tilakoko 10 ha. Keskimääräinen omistus on 30 ha, mikä muodostuu useista palstoista.

    Tämähän on tietysti mo:n vika, hirvikantaa ei tarvitse sopeuttaa tuotannon edellytysten mukaiseksi.

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 1,540)