› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,541)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Nostokoukku

    Täytyisi keksiä näille 3,2/1000 alueille vielä makoilunestoaine. Tricohan ei sitä ole.

    Gla Gla

    Ei kannata esittää nokkelaa, kun ei ymmärrä mistä puhutaan.

    Nostokoukku

    Ymmärsin, että hirvien kesäaikaisesta makoilusta puhuttiin. Luulin tietäväni hirvistä aika paljon. Kiitos Gla:n oikaisusta. Kuluttajien saamista kulutustuotteista saattoikin olla kysymys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vessi kertoo haastattelussa (linkki aukkoketjussa) miten talvihirvet karkotetaan taimikoista: seurataan niitä hevosella tai moottorikelkalla tai rääkäistään sumutorvella.

    Gla Gla

    Kartanon omistajan hommia hevostella taimikoissa, kelkkailukaan ei ole köyhän huvia ja kulkee huonosti etelän talvessa. Saati, että tilaraja tulee vastaan ja homma muuttuu laittomaksi. Tai että tuollaiseen käyttöön kelkkaa pahempaa turhaketta en ihan heti keksi. Miten kelkalla edes taimikossa tai nuoressa talousmetsässä mahtuisi ajamaan.

    Aika harvoin olen hirven taimikossa tavannut. Heikko on hyötysuhde siis sumutorvessakin, jos pitää ajaa autolla metsään hirviä taimikoista etsimään.

    Näköjään on Vessilläkin käyttökelpoiset keinot vähissä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veikkaan että tehokkain keino on lopulta Vessilläkin metsästys, johon on hyvät mahdollisuudet kun voi hakea omat kaatoluvat (pinta-alan riittäessä siihen).

    suorittava porras suorittava porras

    Gla: n kommenttiin edellisellä sivulla vastaan, että hirvien elintavat ja niiden mieltymykset selviävät metsästyskokemusten myötä. Joitakin ilmeisesti riepoo, kun tiedän , mistä hirviä kannattaa etsiä ja siihen viitekehykseen sopivia olosuhteita löytyy henkilön omilta mailta. Olen myös kertonut keinoista ,jolla ongelmia voidaan vähentää . Nopea kierto on yksi keinoista. Yhtiöt ovat oivaltaneet pointin. Vaikka täällä liikutaan perinteisillä hirvien talvehtimisalueilla Tricoa ei ole katsottu tarpeelliseksi käyttää. Ajallaan tehty taimikonhoito riittää. Suuri osa uudistusaloistakin on jo siinä asennossa, että hoitamattomana ne houkuttelisuvat hirviä kuin hunaja mehiläistä.

    Gla Gla

    Hirvien elintavoista oppii myös metsätaloutta harjoittamalla.

    En tiedä riepomisesta. Nyt kyse on siitä, miten metsiä kannattaa hoitaa, kun pelissä on omat rahat. Esimerkiksi mainitsemani taimikko kärsi syönnistä, vaikka se oli ruiskutettu tricolla 2 x vuodessa. Ei tosin pahasti, mutta kärsi kuitenkin. Kuviorajalla syönti on pahinta, varmaan varjostuksella on osuutensa siihen. Muuta puustoa taimien seassa näissä paikoissa on vähiten.

    Raivausta olen tehnyt varhaisperkauksesta alkaen. Mikään tarvetta juuri nyt raivaukseen ei ole. Osoitin kuitenkin puheesi paikkaansa pitämättömiksi, kun edes raivaus tricolla tehostettuna ei estä hirvien oleilua alueella. Varmaan tunnet hirvien liikkeet ja osaat hirviporukassa suunnitella metsästyksen tehokkaaksi. Se on eri asia kuin kasvattaa puustoa omilla rahoilla. Ja montakohan kertaa olen maininnut, että täällä puhutaan talousmetsistä. Sinä jälleen puhut rästikohteista, jotka ei liity minun tai Visakallon metsätalouteen millään tavalla. Jos sinun käsitys on 100% monokulttuuri edellytyksenä hirvituhojen vähentämiselle (ei siis estämiselle), käsitys on täysin kestämätön ja edustaa vastuutonta metsätaloutta.

    Numppi

    Miksi ne hirvet sitten eksyvät ”oikeaoppisesti” hoidettuihin taimikoihin, vaikka meillä on oman onnensa ojassa olleissa taimikoissa runsaasti syötävää.  Jos kaikki Suomen taimikot olisi viimeisen päälle hoidettu, olisivatko nämä turvassa? Paistaa kirjoituksista läpi metsästäjän ideologia, ei metsänomistajan. Siitä ei taida kokemusta olla.

    suorittava porras suorittava porras

    On kokemusta metsän omistamisesta ja hoidosta. Enemmän tosin olen oppinut matkan varrella toisten tavoista hoitaa metsiään  . Muutama miljoona valmistettua runkoa, jotka olen karsinut ja katkonut eri olosuhteissa on laajentanut käsityksiä mekittävästi.

    Tieto  puuston laadusta ja mitattu tieto leimikon puuston määristä on ollut ensimmäisenä käytettävissäni. Vertailu eri hoitotavoilla käsiteltyjen metsien tuotoksien välillä on ollut helppoa. Metsännomistajat keskenään eivä voi niin kattavia vertailuja tehdä.

    En minä mitään ihmetekoja ole ollut esittämässä. Normaalit riittävän ajoissa tehdyt hoitotoimenpiteet yleensä riittävät pitämään hirvivahingot joko olemattomina tai ainakin siedettävinä. Ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuneen vain se ,kuka asiasta kertoo. Metsästäjätaustaiset eivät muutaman palstalaisen mukaan ole oikea tietolähde. Toistan vielä ,että lentäjänkään ei ole pakko omistaa lentokonetta osatakseen lentää .

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,541)