› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,491)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    En päästä vieraita suojaamaan taimikkojani. Miten voin varmistua siitä, että homma tehdään huolellisesti.

    Koivulle ei kerta vuoteen riitä edes teoriassa, mänty hyvällä tuurilla pärjää.

     

    140ärrä

    Mäntyä olen toistaiseksi suojannut kerran vuoteen, koivulle se ei tosiaankaan riitä.

    Timppa Timppa

    Maassa on jotain tai sitten ei ole.  Lähes vierekkäisillä ja samanikäisillä kuvioilla tilanne vaihtelee.  Toisista lähtevät koivut ja männyt.  Toisista ei mitään.

    Kuusiuskova

    Kävin katsomassa mäntytaimikkoa mikä on vaan 40m omasta talosta. Suurin osa männyistä 5-6m pitkiä, 10v taimikko. Tähän asti saanut olla rauhassa, nyt oli kymmenkunta pienempää mäntyä yhtäkkiä tuhottu.  Saas nähdä mitä tuleva talvi tuo tullessaan.

    Jovain Jovain

    Trico antaa hyvän suojan pensselillä levitettynä (siveltynä) esim syksyllä talvea vasten. On helppo ja nopea tapa ja antaa suojan ainakin vuodeksi, myös koivulle. Raakana ja kuivan sään aikana, käsittelyn jälki näkyy hyvin vielä vuoden kuluttua. Kaikkea kasvustoa ei tarvitse käsitellä, riittää kun valtapuusto käsitellään.

    Tomperi Tomperi

    Muistan ajan jolloinka haaveiltiin siitä että metsästettävä kant OLISI 30 000 yksilöä.  Mutta ahneus iski ja kantaa alewttiin ehdoin tahdoin kasvattaa ja kasvattaa ja tässä tasavallan herrat ja metsäalan ihmiset toimivat aktiivisesti. Sitä saa mitä tilaa… ps tuntui ihmeellistä kun ns sodan runtelema rappioalkoholisti ja pultsari sinnitteli yhteiskunnassa työtätekevänän näytti kuvia salakaatamastaan tai salakaatamistaan hirvist’  -60 luvulla Helsingin lähistöltä. Hänen kanssaan pyysimme langoilla ja tulihan sieltä teeripaistiikin.

    Tein yhtenä vuotena lampaanrasvasta tricoa, tehosi hyvin mutta koe oli vain yksi paikka, edes jänikset eivät tulleet 30 metriä lähemmäksi.

    Makarov

    Tuo 30 000 olisi kyllä sopiva kanta. Nyt on kyllä kenekään turha kirjoittaa että sukupuutto uhkaa jos kanta putoaisi 30 000.

    Gla Gla

    Nykyään jos kanta putoaisi tuolle tasolle, päätyisi hirvikanta punaiseen kirjaan ja rauhoitukseen.

    Tomperin päiväuni itse tehdystä Tricosta on lennokas. Minulla hirvet ja peurat makoilevat käsitellyssä taimikossa. Tricohan ei ole karkote, vaan syönninestoaine.

    Gla Gla

    ”Trico antaa hyvän suojan pensselillä levitettynä (siveltynä) esim syksyllä talvea vasten. On helppo ja nopea tapa ja antaa suojan ainakin vuodeksi, myös koivulle.”

    Pihapuille tuo toimii, mutta ei metsätaloudessa, jossa runkojen lukumäärä on 4-5 numeroinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    30000 hirveä olisi hyvä määrä. Se lisääntyisi 15000 vasalla per vuosi. Kannan pitäminen samana vaatisi noin saman määrän poistumaa, riippuen ikä- ja sukupuolijakaumasta. Susilaumoille  50 kpl x 50 hirveä per vuosi tekisi 2500 hirveä plus kauriita. Metsästäjille jäisi 12500 hirveä plus runsaasti kauriita. Hirvi olisi arvokas ja harvinainen juhlaruoka.

Esillä 10 vastausta, 1,481 - 1,490 (kaikkiaan 1,491)