› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,471 - 1,480 (kaikkiaan 1,492)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • narisija

    Raivasin hiljattain n. 1ha 10 vuotta sitten kuusella istutettua taimikkoa, jossa oli luontaisesti vähintään sata kpl luontaisesti tullutta mäntyä ja paljon koivua. Yhtään syömätöntä mäntyä alueella nyt ollut, ehkä puolet jo kuivanneet, koivuissa ei hirven syömiä näkynyt. Viereinen kuvio oli aukkona 15 vuotta aiemmin, jossa oli mäntyjä samassa suhteessa ja silloin ne säilyivät, ei tule mieleen muuta selitystä, kuin alhaisempi hirvikanta alueella viimeksi mainitun aukon kriittisinä vuosia.

    isaskar keturi

    Raivasin syksyllä 2,5 hehtaaria taimikkoa uudistukypsän mäntykuvion ympäriltä. Koko alalla yksi mänty oli selvinnyt. Toki istutettu kuuselle, mutta silti – 15 vuotias taimikko, eikä yhtään luontaista männyn taimea.

    Nyt tuli juuri hirvikysely – vastatkaa, älkääkä hyssytelkö, että ”sopiva”

    Nuakka

    Vastattu on eikä hyssytelty.

    Gla Gla

    Olkaa tarkkana kysymyksen 6 kohdalla.

    Itse suosin koivua ja mäntyä, vaikka sorkkaeläimiä on liikaa.

    Varsi

    Omille taimikoille tuli laaja vahinko noin 10 ha alueelle neljä vuotta sitten. Mäntyä jäi sen verran, että puusto tulee. Ensi harvennus tulo jää saamatta. Ongelma on myös että hirvivahingoista ei ilmoiteta, paljon metsän omistajia kaupungeissa eikä käydä tarkistamassa vuosittain taimikoita. Se että hirvivahinko korvausta haetaan, mahdollistaa myös hakea vahinko perusteisia kaatolupia. Näin tehtiin minun tapauksessa ja siihen rinnalle saatiin toisen maanomistaja vahinko hakemus. Tämän jälkeen on saatu kuusi vahinko perusteista lupaa ja merkittävä parannus tilanteeseen. Myös metsästäjät on pettyneitä riistakeskuksen tempoilevaan lupa käytäntöön. Oman rhy:n alueella on nyt lähes kolminkertainen lupamäärä vuoteen 2023 verrattuna. On syksyjä jolloin luvat käytetään muutamassa viikossa ja nyt sitten koko jahtikausi. Metsästin lokakuussa 26 päivänä hirviä ja usein yksin ja muutaman sain kumoon, nyt ei enää jaksa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä naapuriseuroista saisi apua, jos ei selviä syksyn kaatourakasta.

    *

    Vastasin MTK:n hirvikyselyyn ja kirjoitin vapaa sana -osioon:

    Metsälehden keskusteluissa on ilmennyt, että hirvi vaikuttaa metsänhoitoon. Suoraa taimien syöntiä metsänomistajat estävät Trico-käsittelyillä ja aitaamalla taimikoita. Myös kasvattamalla avohakkuiden kokoa ja raivaamalla ns. sivupuulajit pois taimikosta. Jos hirviä ja kauriita on liikaa, ei taimikot tule monipuolistumaan, vaikka sekapuustoisuutta tuettaisiin Metka-tuen kautta.

    Lainaus tuoreesta artikkelista:

    ”Metsien monipuolistaminen edisti luonnon monimuotoisuutta ja ylläpiti taloudellista kestävyyttä alhaisen tai kohtalaisen laiduntamispaineen alla. Voimakas laiduntamispaine kuitenkin poisti nämä hyödyt, mikä vähensi tuottavuutta, hiilen varastointia ja metsien monimuotoisuutta. Tulokset korostavat tarvetta yhdistää metsänhoidon monipuolistaminen tehokkaaseen hirvieläinten hoitoon.”

    Lähde: Impact of contrasting silvicultural strategies on broadleaved forest regeneration under various levels of ungulate pressure and changing climate in Belgium.

    Jovain Jovain

    Hirvieläinten tuhojen torjunnassa jonkinlainen yhteisvastuu olisi paikallaan. Luvat yleensä ovat vastikkeettomia ja hirvieläinten aiheuttamat tuhot jäävät yleensä maanomistajan vastattavaksi. Ei ole paljon vaadittu, jos hirviseurue, metsästys-seura, mitä onkin, järjestäisivät talkoot ja suojaisivat hirville alttiit taimistot. Hyöty olisi molemmin puolinen ja isosta asiasta (vaivasta) ei ole kysymys. Hirviseurueet pitävät jahdin valmistelu talkoita muutenkin. Esim taimistokohtainen Trico käsittely antaa turvan taimistolle.

    Metsänhoidossa todella isosta asiasta (ongelmasta) on kysymys. Missä ovat ne terveet hirviltä säästyneet mänty ja koivu (rko) taimistot, sitä voidaan oikeutetusti kysyä?

    leku leku

    He, haluaisin nähdä sen hirviporukan joka käy kolme kertaa kesässä taimikot läpi trikolla…. ei tule onnistumaan. kyllä kaikki menee maanomistajan piikkiin

    Jovain Jovain

    On todettu, sively pensselillä vuoteen riittää.

    leku leku

    ei piisaa pahoilla alueilla, kun on kaikki sorkkaeläimet samassa metsässä, jos kerta vuoteen riittää silloin ei ole ongelmaa

Esillä 10 vastausta, 1,471 - 1,480 (kaikkiaan 1,492)