Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 943)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Tuskin toimii karkotteena. Täällä susien tihentymäalueella ei pitäisi olla yhtään hirvieläintä, jos ne hajuja pakoon juoksisivat.

     

    Nostokoukku

    Eivätkä tehoa houkutteena. Olen kokeillut kaupallisia hajusteita näädän- ja minkinpyynnissä. Jos ei halua saalista ja pitää loukkunsa siistinä, niin tirauttelee aina joskus näitä liemiä loukkuihin. Myyntimiehet ovat mestareita keksimään välttämättömyyksiä touhuun kuin touhuun.

    Nuakka

    Näin vähän arvelin ulkolaisten kokemusten perusteellakin. Ei oikotietä onneen.

    Jean S

    Metsäkeskus lähetti kutsun webinaariin, jossa kehotetaan ymmärtämään hirviä. No, hirviparoilla on tietysti aivan hirveetä, jos metsää ei hoideta riistakeskuksen suorittaman ruokintapainotteisen metsänhoitomallin mukaan. Ehkäpä seuraavassa hallituksessa maa- ja metsätalousministeriön johtoon voitaisiinkin valita psykoterapeutti, jotta metsänomistajat oppisivat suhtautumaan hirviin suurella ystävällisyydellä?

    Mutta noin vakavasti. Tuolla näyttää olevan paikalla esiintyjiä sekä metsä- että riistakeskuksesta. Uteliaat palstalaiset voisivat kenties osallistua. Ehkä jopa kirjoitella chättiin tai hyvässä lykyssä jopa esittää kysymyksiä – kannattaa ehkä etukäteen varmistella, onko niiden esittämiselle varattu aikaa.

    ——–

    Ymmärrä hirviä, vähennä vahinkoja ja hoida metsääsi kestävästi -webinaari metsänomistajille

    Aika: 3.2.2026  klo 17:30 – 19:00, Teams-webinaari.

    Tervetuloa mukaan Sorkkia sekametsissä -hankkeen Ymmärrä hirviä, vähennä vahinkoja ja hoida metsää kestävästi – webinaariin.

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Jean S vinkistä, pitää osallistua. Kiinnostaisi tiedustella miten elinvoimainen hirvikanta määritellään.

    Oli muitakin mielenkiintoisia webinaareja.

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat/webinaarit

    *

    Vastaan Glalle tässä oikeassa ketjussa. Samaa epäilin että todellinen syy korkeahkoon hirvikantatavoitteeseen on se (täällä monesti keskusteltu) ’metsästettävyys’ jolla ei ole varsinaisesti lajin elinvoiman kanssa tekemistä. Metsästettävyys tarkoittaa että jos hirvikanta putoaa liian alas, metsästäjiltä menee motivaatio ja halu ylläpitää koiria. Hirvityhjiöitä ei saisi olla. Raja-arvo liian alhaiselle hirvikannalle on jostain syystä erilainen maan eri osissa. Lounais-Suomessa se on jopa 3-4 yksilöä/1000 ha.

    Vihvelikko

    Tämä menee hieman sivuun aiheesta, mutta meillä on melko paljon rusakoita. Tarkoitus oli istutella lehtipuita viljelystä poistuvalle pellolle. Toimiikohan Trico rusakoita ja jäniksiä vastaan? Voi olla hankala paikka, kun edellä mainittujen lisäksi pellon ympärillä viihtyvät hirvet, peurat ja kauriit.

    Metsa-aija Metsa-aija

    Raaka peli taimikonhoidossa on ainoa keino edes hillitä tuhoja. Eli kaikki lehtipuut, erityisesti haapa ja pihlaja maanrajaa myöten nurin. Jos hirvivaaraa ei olisi tekisin toisin eli säästäisin monimuotoisuuden ja metsän terveyden vuoksi. Suurimman haitan eli hirvituhon vaara sulkee pois kaikki hyvät asiat mäntytaimikon hoidossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sorkkia sekametsissä -hanke on vielä kaksi vuotta pyörimässä eli 2027 loppuun.

    ”Sorkkia sekametsissä -hankkeen päätavoitteena on yhteensovittaa kestävän metsätalouden harjoittaminen ja hirvieläinkantojen hoito sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien vahinkokestävyyttä. Metsänhoidon uusia tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä jalkautetaan hankkeessa käytäntöön koulutuksen, viestinnän ja tutkimuksen kautta.”

    https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/sorkkia-sekametsissa

    Metsa-aija kiteyttää tuossa edellä viestissään hyvin ongelmat; monimuotoisuutta ei voi edistää jos se edistää samalla hirvtuhoja.

    Metsänhoitoon on hyvä kiinnittää huomiota, mutta huomiota vaatisi myös metsänomistajien parempi huomiointi hirvieläinkantojen määrällisissä tavoitteissa.

    Myös talvisten tihentymäalueiden ongelmat: olisiko tihentymiä mahdollista purkaa järjestämällä hirville ravintokohteita tasaisesti eri puolille ht-aluetta, eli voiko niiden käyttäytymistä talvisin ohjata taimikonhoidolla?

    Jean S

    Olen ehkä sanonutkin jo, mutta paras tapa uudistaa männylle on rosauttaa kerralla niin iso aukko, että alueen hirvikanta ei ehdi lisääntymään niin paljon, että kaikki tulisi syödyksi. Eli 10 ha tai yli.

     

    Gla Gla

    Kunpa maasto olisikin sellaista, että 10 ha aukkoja voisi tehdä. Vaan kun kuviokoko on keskimäärin reilun hehtaarin luokkaa.

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 943)