Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 937)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • 140ärrä

    Kuten Ammatti Raivooja esitti: jätetään taimikkoon murkinaa siinä vaiheessa jossa pääpuulaji mänty ei enää kärsi syönnistä. Vähintään taimen pääranka on hirvien ulottumattomissa ja syönti kohdistuu sivuoksiin.

    Koivulla tämä taktiikka ei auta, kun koivun taimia katkotaan jälkikasvulle. 

    Kyllä myös mäntyä katkotaan, ja lisäksi kalutaan kuorta. Eli sen verran pitkään pitää hirvet saada pysymään poissa mäntytaimikosta, että syöntikorkeudella on paksumpaa kuorta, joka ei enää maistu.

    Petojen läsnäolon arvelen vaikuttavan niin, ettei lauma välttämättä parkkeeraa samaan taimikkoon koko talveksi.

    Gla Gla

    Kun mänty on hirven ulottumattomissa viisimetrisenä, ei taimikossa ole enää hirvelle kelpaavaa lehtipuustoa. Se on raivattu matkan varrella pois houkuttelemasta hirviä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sisko ja sen veli: oisvöiny olla !

    Gla Gla

    Toki näin, mutta ei pitäisi olla.

    140ärrä: ”Petojen läsnäolon arvelen vaikuttavan niin, ettei lauma välttämättä parkkeeraa samaan taimikkoon koko talveksi.”

    Ei muutama hirvi montaa päivää aikaa tarvitse taimikonhoitoon, kun kuvio on pilalla. Jos pedot häätää lauman viikon välein muualle, ei asialla ole mitään merkitystä tuhojen kannalta.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oletko Gla sitä mieltä että riistaväen Sorkkia sekametsässä -ohjeita ei metsänomistajan kannattaa alkaa noudattaa? Reikäperkausta en itse tekisi. Se idea että haluttua lehtipuumurkinaa (paju, haapa, pihlaja) jätetään varttuneempiin männyn ja kuusen taimikoihin kuulostaa ajatuksena järkeen käyvältä.

    suorittava porras suorittava porras

    Männyn taimikkoon ei kannata antaa kehittyä mitään ylimääräistä tai vieraita riittää. Kannattaa keskittää voimat niihin toimenpieisiin ,joiden avulla taimien latvat ovat mahdollisimman lyhyessä ajassa neljässä metrissä. Sen jälkeen hirvi onkin jo taimikossa hyötyeläin syödessään sivuoksia ja tekemällä pystykarsintaa.

    Kuusen kohdalla voin sanoa omasta kokemuksesta, että hirven läsnäololla oli pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Säästivät vaivaa, kun pitivät haapavesakon ja muun ylimääräisen lehtipuun kurissa. Kertaraivaus riitti. Hirvi ja kasvuston sulkeutuminen pitivät huolen jatkosta. Tosin on mainittava, että hirviä oli tuohon aikaan huomattavasti nykyistä enemmän. Omilla maillakin vähintään yksi jatkuvasti. Enimmillään kymmenen.

    Gla Gla

    Annelin kysymykseen.

    Suhtautuminen riistaväen ohjeeseen on kaksijakoista. Pyrkimys sekametsään ja erirakenteisuuteen on hyvä. Se ei ole keino vähentää tuhoja, kuten ohjeessa väitetään.

    Erirakenteisuus on luonnossa ja minulla sitä, että päällä on valopuut, alla kuusi. Mäntytaimikossa se ei tarjoa sorkkaeläimille ravintoa.

    Sekametsä männikössä on minulla sitä, että koivut tai kuuset kasvaa suunnilleen saman kokoisina mäntyjen kanssa. Taaskaan koivuista ei ole ravinnoksi, ne on talousmetsän hakattavaksi tarkoitettuja puita. Alikasvoksena koivuja on turha kasvattaa.

    Haapaa kasvatan kuten koivua. Pajua ja pihlajaa on niin vähän pl. paju jossain ojan reunalla jossa se ei välittämästi muuta puustoa uhkaa, ettei siitä riitä eläimille paljonkaan syötäväksi. Tällä laidunnuspaine pitää tosin pajut usein matalana ilman raivaussahaakin.

    Visakallo Visakallo

    Mitä hirvien määrään tulee, niin uutiset niiden määrän pienenytymistä ovat olleet liioiteltuaja ja ennenaikaista. Tilastojen mukaan hirvikolarit ovat viimevuosina lisääntyneet selvästi. Viime vuonna yhteensä viisi ihmistä kuoli hirvikolareissa.

    Metsuri motokuski

    Montako sataa hirvenmakuuta on visan mailta löytynyt ? Onko kasvussa vai vähenemään päin. Meille jäi hirvikanta hieman pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Yllättävän vähän on jälkiä vaikka seuran maat ovat talvilaidunalueita.

    Visakallo Visakallo

    Olivat metsästysajan jälkeen jonkin aikaa poissa, mutta nyt jälkiä ja makauksia on taas kuten ennenkin. Lähiseudulla on tehty suuria hakkuita, joka saattaa osaltaan hieman muuttaa hirvien käytöstä jatkossa, kunhan taimikot ehtivät ko. alueille kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 937)