Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 989)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Anneli: ”Jos edellyttäisi vuokrasopimuksessaan, että metsästysseuran on tehtävä tricotus niin monta kertaa kuin on tarpeen, niin käyttäisikö seura enemmän kaatolupia?”

    Tuskin. Tuollaiseen kirjaukseen liittyy aivan liikaa riidan aiheita. Sopimushetkellä on x kpl ja y ha ruiskutusta kaipaavia taimikoita. Muutaman vuoden päästä määrä voi olla ihan jotain muuta. Entä miten hitaasti taimikko kasvaa eli kuinka monta vuotta kutakin kuviota pitää ruiskuttaa. Miten omistaja kuvioita muuten hoitaa. Itse en ainakaan metsästysseuran edustajana allekirjoittaisi sopimusta, jossa sitoutuu avoimella valtakirjalla huolehtimaan ruiskutuksista. Oli hirviä tai ei. Maanomistajanakaan en antaisi ruiskutusta metsästäjille. Siellä on monen tasoista motivaatiota ja osaamista hoitaa työ tunnollisesti ja omistajan valvontamahdollisuudet on nollassa. Mitä sitten, kun tuhoja ilmenee. Alkaako syyttely huonosti hoidetusta ruiskutuksesta vai mihin keskustelu johtaa. Mitä jos ruiskutukset jää tekemättä, mikä on vastuu siitä?

    Jos ruiskutustilanne sovitaan vuosittain, kannattaa miettiä seuran työmäärään. Jos on vuokrattuna esim. 10 000 ha maata ja keskimääräinen tilakoko 30 ha, tekee se 333 vuokrasopimusta. Seuran pitäisi palkata täysipäiväinen kaveri hallinnoimaan sopimuksien ehtoja ja velvoitteita, jos tuon tyyppiset asiat yleistyisivät.

    Verrataan siihen, että vuokraa 30 ha vastikkeellisesti 1 €/ha eli 30 € vuodessa. Paljonko sillä hinnalla kannattaa talkootyötä tehdä. Johan kannu Tricoa maksaa enemmän.

    Gla Gla

    Vielä kommentti kysymyksen loppuosaan. Ainakin täällä kaatolupia on käytetty hyvin. Kun lupien määrä perustuu tavoiteltavaan hirvikannan kokoon, ei seura enempää voi tehdä. Jonkun pitäisi määrätä tavoitekanta alemmas kuin nykyinen n. 3/1000.

     

     

    Nostokoukku

    Olen Gla:n kanssa samaa mieltä, että metsänhoitotöissä, mm. Tricottaminen, vastuun siirtäminen metsästysseuralle ei tule onnistumaan. Nykyisissä seuroissa on jäsenistä puolet sellaisia jotka työhön ei pysty, neljäsosa jotka eivät viitsi, viidesosa jotka eivät aidosti ehdi ja viisi prosenttia niitä jotka tekevät seuran hyväksi talkoita. Kuulun erääseen n. satajäseniseen seuraan jossa suhdeluku on tuo. Viime keväänä talkoissa oli viisi jäsentä. Kämpän pihapiirin lepposaa siivoamista ja tontilta muutaman tuulenkaadon polttopuiksi tekemistä. Jos kyseessä olisi ollut Trico-talkoot, osallistujat olisivat jääneet luultavasti kahteen jäseneen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä minä sen tiesin että Trico-ehdotus ei saa yleistä hyväksyntää, mutta ei niin hyväkään tilanne ole, kun metsästysharrastus teettää metsänomistajilla ylimääräistä työtä – vie siis sekä rahaa että aikaa. Gla on oikeilla jäljillä: hirvimääriä pitäisi järkeistää alemmiksi. Lapissa pärjätään 1-2 hirvellä tuhannella hehtaarilla, miksi ei etelässä?

    mettämiäs

    Voitko Anneli vähän avata sitä, että ”kannattavuus heikkenee, jos taimikkoon joutuu sijoittamaan 2-3 kertaa normaalin uudistamis- ja hoitokulun verran”. Mitä nämä kustannukset ovat?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tricotuksen kulut: aine, matkat, levitys. Jos puhutaan koivikoista, joissa homma tehdään vaikka 5 vuonna kahdesti vuodessa, niin kyllä siitä kustannuksia kertyy. Vaikka tekisi itse, jotain on laskettava menetetylle vapaa-ajallekin.

    Myönnän että vähän liioittelin: keskimääräisellä metsänomistajalla kulu ei olisi yhtä suuri kuin itselläni. Itse matkustaisin 300 km päästä, jolloin matkakulut (0,25 euroa x 600 km) tekisivät 150 euroa per reissu. Jos mökille ei pääsisi (vedet järvessä alhaalla), maksaisin yöpymisestä 75 euroa per yö. Koiralle tarvittaisiin hoitaja. Ehkä voisin maksaa jollekin dronen lennättäjälle työstä.

    Paljonko menee aikaa hehtaarin ruiskutukseen ja paljonko maksaa aine per hehtaari?

    mettämiäs

    Ja jos sinulla olisi lehmiä, pitäisi vielä lypsäjätkin palkata…

    Husq165R

    Aj paikkaa hienosti visva kallon esteellisyyden! Kysymys patteristot ja liijoittelut yli överiksi ovat jo hyvällä tasolla!

    Tosin ei näytä niin kännissä vielä toistaiseksi olevan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, semmoista se on etämetsän hoitaminen. Lähimetsän hoitaminen sujuisi helpommin. Se dronella ruiskuttaja veloittaisi myös muutaman satasen per hehtaari.

    Mistä kirjoittajan promillemäärän tietää?

    päin mäntyä

    Olisiko se huono idea, että istuttaa karummille alueille joille mänty kyllä muutoin sopisi, niin istuttaa niille sekä kuusta että mäntyä, ja koivujahan tulee niille riittävästi luonnostaankin? Luonto sitten hoitaa, ne jotka selviää jäävät kasvamaan. Ei tarvii kymmentä vuotta käydä tricoa ruiskuttamassa. Sekametsähän siitä tulee mutta sellainen se oli ennen hakkuutakin.

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 989)