› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,129)
1 2 3 … 97 98 99 … 111 112 113

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 23.4.2026, 12:47

    Männikölle riittää Trico-käsittely kerran vuodessa, syksyllä. Koivikossa tarvitaan kesälläkin, mutta ne taas kasvaa nopeammin hirviltä karkuun.

    PasiLisko 26.4.2026, 22:57

    Puhutaan, että jos hirviriski iso niin tee näin ja jos pieni niin tee noin.

    Miten mitataan riskiä tai mistä sen tietää?

    Kävelin 1km lenkin ja näin 6 papanakasaa. Talvisin vastaavalla lenkillä käytännössä joka kerta näkee kulkemisjälkiä (tulee käytyä ehkä kerran per 2kk).

    Vai onko jokin tilastopalvelu, mistä näkisi tietoa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2026, 04:24

    Metsäkeskus julkaisee kartalla hirvivahinkojen korvaukset. Mutta siinä ei näy kuin pahimmat tuhot. Paikallisen tilanteen näkee kasvillisuudesta: onko pihlajia, haapaa, pajuja tai männyn taimia syöty?

    Gla Gla 27.4.2026, 07:45

    ”Olisiko se huono idea, että istuttaa karummille alueille joille mänty kyllä muutoin sopisi, niin istuttaa niille sekä kuusta että mäntyä, ja koivujahan tulee niille riittävästi luonnostaankin?”

    On. Metsätalouden harjoittajaa ei hyödytä se, että luonto kuivattaa 03-04 kuusia pystyyn.

    Visakallo Visakallo 27.4.2026, 07:54

    Toinen ongelma tahtoo noissa sekaistutuksissa olla, että hirvet ovat niihin erityisen mieltyneitä kuusten tarjoaman näkökösuojan takia. Männyt tulevat siten hyvinkin tarkkaan syödyksi, ja alue muuttuu vajaatuottoiseksi.

    mettämiäs 27.4.2026, 10:07

    Kuinka paljon Visa on tehnyt sekaistutuksia? Minun kokemusteni mukaan mitään ”poikkeavaa” hirviongelmaa ei sekaistutuksissa ole; vaatii tietenkin osaamista, ammattitaitoa ja toimeliaisuutta. Kuusen istuttamista liian karuille paikoille pitää tietenkin välttää.

    Visakallo Visakallo 27.4.2026, 10:28

    Ilmeisesti mettämiäs on välttynyt siltä, että metsissään olisi talvilaidunalueita? Talvilaidunalueilla sekaistutus ei ole järkevää. Männyn maapohjilla kylvö on silloin ainoa toimiva vaihtoehto. Paremmille maapohjille sitten kuusen istutus. Jos asia kiinnostaa, voin esitellä kohteita, joissa sekaistutus on johtanut vajaatuottoisuuteen.

    Gla Gla 27.4.2026, 10:33

    Olosuhteet, joissa on totuttu kuusta kasvattaa, pitää skaalata ei menneisyyden kokemusten mukaan, vaan oman ennusteen mukaan seuraavan kiertoajan kuumuuden ja kuivuuden perusteella. Itse laitan kuusta vain selkeästi tuoreille kasvupaikoille. Täällä suunnalla ne ovat yleensä savimaita. Vähänkin korkeammat kohdat ovat moreenia, joskus kalliokin on lähellä maan pintaa. Mt-kasvupaikkaluokituksesta ja moreenin lievästä kapillaarisuudesta huolimatta ne kuivuvat pelottavalla tavalla jo nykyisten kesien aikana, jossa pintajuurinen kuusi on pulassa. Luontaisia kuusia annan niissä kasvaa, ellei muuta parempaa ole tarjolla.

    Visakallon kommentti sekametsästä voi pitää paikkaansa, mutta ei sillä ole merkitystä. Riski on liian suuri kuitenkin, joten ruiskutan kaikki koivikot ja männiköt Tricolla joka tapauksessa.

     

    leku leku 27.4.2026, 10:39

    haluisin tietää miten teet sekaistutukset ettei niitä sorkkaeläimet löydä? itse kohta 20 v yrittänyt löytää ratkasua aiheeseen…

    joku voisi kertoa muutenkin mitä pitäisi viljellä ja miten jos puhtaana ei voi mä-ko-leku viljellä, sekapuusto syödään myös 80-100%, jäljelle jää vain kuuset, ja ollaan yhdellä pahimmista maannousema-alueilla suomessa?

     

    Rukopiikki 27.4.2026, 10:42

    En ole täälläpäin huomannut kuusi mänty sekataimikkoja pahemmaksi. Kyllä se paljas tiheä männyntaimikkokin hirvelle näkösuojan antaa. Onko sitten hirvet etelässä enemmän suojan perään kun asutus tiheämpää. Syy voi olla toki männyn taimikoiden yleinen vähyys pohjoiseen verrattuna.

Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,129)
1 2 3 … 97 98 99 … 111 112 113