Keskustelut Metsänomistus Hirvitulo

  • This topic has 100 vastausta, 24 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by GlaGla.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)
  • Hirvitulo

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

  • Puuki

    Jospa teitkin J-Hv sen piikkilanka-aidan liian huomaamattomaksi ja matalaksi tms (?). Esim. riukuaita ja värinauha osana aitaa voisi hillitä hirvien kulkuhaluja aidan läpi. Työtähän se vaatisi aluksi mutta jäisi niiden akkujen kanssa pelautuminen pois .

     

     

    jees h-valta

    Kaikissa aidoissa on juuri pahinta tuo kun hirvi saattaa kulkea aivan pimeässäkin ja silloin tuppaa aita kärsimään. Varsinkin näihin aikoihin juuri niin käy. Joku alumiinin kirkas nauha pientäkin valoa välkyttämään auttaa aidan yläosassa. Mutta ainahan tuo pimeä yllättää myös itseni ja kun ensimmäiset aidat ovat pitkin maastoa tulee pahimpia kohtia nauhoitettua ihan tuiki tavallisella ilmastointiteipillä (nk. jeesusteippi). Siinä lisämausteena tulee pienen aikaa haiseva liiman haju. Akkuaidan sijoittelussa on myös tärkeää sen huomattavuus, eli mihinkään taajoihin puskiin ei kannata vetää. Varmasti töitä riittää. Myös akkukeskus autosaavutettavaan paikkaan mahdollisuuksien mukaan. Vähentää kantamista. Jos paikka on pakko sijoittaa tiettömään maastoon kannattaa käyttää normi-vapaa-ajanakkuja 60Ah:na niin on paino silloin vielä aika mukava kantaa. Se kestää ilman aurinkokennoa hyvin kolme viikkoa kunhan aita on kunnossa ja puhdas. Aurinkopaneloituna vaikka koko kesän. Ainakin tällaisen kuin nyt oli. Minulla akkujen vaihtoreissu (tämä Glan kallis) on aina mielekäs katsanto pohjois-satakunnan palstalle jossa aina piisaa muutakin katsottavaa ja kuljettavaa. En pidä kolmen viikon välein kesäaikana maastokäyntiä ollenkaan huonona vaan teen sen mielelläni. Enkä orjuuta siinä itseäni vaan välistä saattaa sopivaan käyntiaikaan ja säähän mennä väli viiteenkin viikkoon. Akkukeskushan on jalostettu niin ettei akkua vahingoiteta vaan keskus suojaa ylipurulta. Montaa käyntiä en tänä kesänäkään ole tehnyt joten tressi ei todella siitä ainakaan pahene. Eikä varallisuus suuntaan eikä toiseen.

    Puuki

    Hirvillä on huono näkökyky mutta  hyvä hajuaisti ja kuulo. Siksi sopiva hajuste vaikuttaa paremmin kuin näkyvät nauhat tms.

    VastaAlussa

    Olen itse ollu hirviä jahtaamassa yli 10 vuotta ja mielestäni nykyinen järjestelmä runkona toimii hyvin. Pieniä metsästysseuroja pitäisi vaan saada yhdistettyä. Sitten isompien seurojen kautta voisi järjestää näitä kaupallisia jahteja helpommin. Eli osa seuran saamista luvista voitaisiin ns. myydä ulkopuolisille jollain tavalla. Varsinkin peuralupia olisi helppo myydä ja opastaa jahtivieras kyttäyskoppiin ampumaan elukkansa.

    Tällöin haavakot voitaisiin hoitaa porukalla pois ja jahdit pidettyä hallittuina. Ja miksi sen pitää olla koko elukka jonka lupa myydään? Voihan se olla että vieras ostaisi viikonlopun hirvijahdissa. Pakettiin voisi sitten kuulua esim. 5kg paistia, file ja 10kg jauhelihaa. Saisi harrastaa mutta lihasaaliskin olisi varma.

    Ja käytännössä iso osa maanomistajista saisi  tuota maat mullistavaa vuokraa sen 50-200€/vuosi (jos vuokra 2€/ha). Metsästysseuran toiminnan tosin se tappaisi kokonaan. Jos seuralle tulee esim. 20 000ha alueesta vuosittain 40 000€ vuokrat niin ei sitä ihan helpolla saada järjesteltyä. Kuka hoitaa vuokrien tilitykset? Entä seurojen muut kulut vuokrien päälle? Kuka seurassa vuokran maksaa? Hirvimiehet, kaikki vai jollain suhteella koko seura? Onhan se varmasti ankeaa maksaa seuraan 500€ vuosimaksua ja harrastat muutamana päivänä jänis/kettujahtia kun taas hirvimiehet menee samalla maksulla koko syksyn ja saavat vielä enemmän lihaakin. Aina on rutinaa kuka maksaa ja mitä.

    Lehden järjestelyllä myös metsästysseurojen jäsenmäärät laskisivat keskimäärin varmasti puolet tai ainakin kolmanneksen. Nykyään moni kuuluu useaan metsästysseuraan. Kuten allekirjoittanutkin. Niin kyllä jos postilootaan tulee 4 seuran 500€ jäsenlasku niin korkeintaan yhden maksaisin ja muista seuroista eroisin. Ja taas jäsenmaksun määrä nousisi. Eli ihan idiootinkin matematiikalla kun jäsenten määrä laskee, kulut pysyy samana niin jokaisen maksettava osuus kasvaa.

    Samalla kun seurat kasvaisivat voisivat osan kriteerit uusille jäsenille madaltua. Nykyään kun välillä pitää asua paikkakunnalla, omistaa maata, olla lähtöisin paikkakunnalta tai vähintään olla jonkun maanomistajan vävypoika/miniä.

    Eikä tuo hirvenliha metsästäjällekään mitään ilmaista ole. Kun laskee riistanhoitoon, koiriin, kulkemisiin ja varusteisiin uponneen rahan ei se ole ihan 10 tai 20 vuodessa. Ja jos vielä laskisi jotain arvoa käyttämälleen ajalle kun peräsuoli pitkällä kiskoo hirveä suolta tielle tulisi halvemmaksi hakea sikavainaata kaupasta.

    Ja kuinka nuo lehden ehdottamat muutokset veisivät pohjan juurikin riistanhoidolta, koirien kouluttamiselta ym. vapaaehtoiselta toiminnalta. Ei ketään kiinnosta pitää ruokintaa/riistapeltoa jos ei ole varmuutta että saa jahdata samalla alueella tulevaisuudessakin. Sillä eniten tarjoava voi olla joka kerta eri kun maita vuokrataan.

    Lisäksi kai jos hommaa koitettaisiin kaupallistaa pitäisi metäsissä oikeasti olla jahdattavaa. Hirvikantaa 2 kertaiseksi ja peurakanta koko maassa Vesilahden/Punkalaitumen tasolle niin kaupallinen jahtaaminen alkaa olemaan jo helppoa toteuttaa.

    Tämä nyt paljolti sekavaa ajatusvirtaa mutta ehkä jotain asiaakin tuossa tuli. Metsästys kuuluu olla kaikille mahdollista. Ei vain niille joilla on lompsa kunnossa.

    Hirvijäärä

    Minulla on lähes 20 vuoden kokemus hirven metsästyksestä. Oman kokemukseni mukaan, ongelmia kannan kurissa pitämiseen aiheuttaa juuri nykyinen 1000ha vaatimus. Metsästäjät eivät siitä halua luopua, koska se veisi pohjan seuratoiminnalta. Esittämälläni mallilla hirvet tulisi varmasti ammuttua, ei tuo 500€ tai edes 1000€ ole paljon, jos osan lihoista myy eteenpäin. Niin nykyäänkin moni tekee, eikä maksa 100€ enempää vuodessa porukka maksua. Mitä maanomistajatietoihin tulee, niin nykyiset systeemit antavat omistajatiedot ihan napin painalluksella. Ja tuskimpa löytyy maanomistajaa, joka ei tilinumeroa anna jos sinne on tulossa useamman sadan euron korvaus kaadosta.

    Mikäli riistavahingot kiinnostaa, niin Saksassa näkee mitä tapahtuu kun peura ja sikakanta ryöstäytyy käsistä. Aitaaminen on todella kallista, se ei ole mikään ratkaisu sielläkään.

    Yksi malli hirvikannan hoitoon on Ilomantsissa. Riittävästi susia ja karhuja, jo ongelmat poistuu.

    Gla Gla

    Jees: ”Minulla akkujen vaihtoreissu (tämä Glan kallis) on aina mielekäs katsanto pohjois-satakunnan palstalle jossa aina piisaa muutakin katsottavaa ja kuljettavaa. En pidä kolmen viikon välein kesäaikana maastokäyntiä ollenkaan huonona vaan teen sen mielelläni.”

    Mukavaahan metsässä on kuljeskella. Samalla tosin hoitaisi raivauksia yms. konkreettista, eikä vain katselisi. Ongelmana hommassa on kuitenkin kustannukset, jotka ei muutu, oli homma ikävää tai mukavaa. Kun ajat 3 viikon välein 2×60 km (tuolloin vielä Touaregilla 12 litran keskikulutuksella), on lopputuloksen kannalta ihan sama, vaikka syöttäisi taimet hirville ja keskittyisi kasvattamaan heinikkoa.

    Minulla uusintaviljelyn kulut korvattiin, vain pitkittynyt taimikonhoito kaatuu omaan piikkiin. Karkotteiden kanssa lutraan kerran vuodessa, toistaiseksi on toiminut aika hyvin.

     

    MJO

    Yksi malli hirvikannan hoitoon on Ilomantsissa. Riittävästi susia ja karhuja, jo ongelmat poistuu.

    Suomeen 10 000 suurpetoa hoitamaan hirvikantaa? Taitaa olla sen jälkeen suurempi ongelma.

    Eikä ne ilomantsin pedot kaikkia hirviä tappaneet, vaan hirvet ovat kaikonneet alueelta muualle. Karhun paskaa levittää tietylle alueelle, niin ei varmasti ole sillä neliökilometrillä yli 2 hirveä.

    suorittava porras suorittava porras

    Mitä tulee hirven kaatamiseen vapaasti missä tahaansa , ko toimenpide vaatii perustuslain kirjoittamista uudelleen metsästysoikeuden osalta . Prosessi kestää helposti vähintään kaksi vaalikautta. Tätä odotellessa on ehtinyt tapahtua jo paljon epäsuotuisaa kehitystä hirvikannan suhteen . Mitkään keinot eivät riitä enää siinä vaiheessa pitämään hirvikantaa kurissa.

    Nimimerkki ”Vasta Alussa” esitti paljon toimivampia keinoja . Esim yhteistyön lisäämistä ja seurojen yhdistymisiä (ovat myöskin tavoitteena hirvikannan hoitosuunnitelmassakin). Lisää toimintamahdollisuuksia alueellisesti toisivat koko hirvitalousalueen käsittävät yhteislupa-alueet. Tällöin esimerkiksi käyttämättömät pyyntiluvat olisi mahdollista käyttää jahdin loppupuolella kohdennettna alueille , joilla esiintyy selkeitä ongelmia .Tämä tapahtuisi hirvitalousalueen seurojen keskinäisellä sopimuksella . Jos vielä mahdollisimman moni maanomistaja ottaisi itsekin vastuuta ja liittyisi  metsästysseuraan , voisi  kukin heistä tahollaan pyytää vahtiismetsästysaikana hirvieläimiä omilta mailtaan ja juuri niitä yksilöitä , jotka ovat aiheuttaneet toistuvaa haittaa. Muut eivät välttämättä vahtimismetsästykseen ominpäin ryhdy . Vahtiminen vaatii aina erillisen suostumuksen maanomistajalta eli käytännössä mo joutuu pyytämään väijyjät paikalle ja osoittamaan heille sopivan vahtimispaikan . Kun maanomistaja on itse mukana kuviossa , hän voi hoitaa homman itsekin tai pyytää jonkun vahtimaan puolestaan. Mahdollisuuksia on , jos niitä vain halutaan käyttää .

    Raha ei välttämättä ole ratkaisu kaikkeen. Väitän , että mitä enemmän rahaa sotketaan harrastukseen , sitä suurempaa sorkkaeläinkantaa vaaditaan vastikkeeksi.

    oksapuu

    Niimpä niin…

    Muistaakseni suorittavan porukka metsästää siellä ”firman” mailla ihan rahallista korvausta vastaan. Niin makaa kuin petaa vai miten se meni 🙂

    Tuli tuossa juuri metsästysseuralta postia, pitää kuulemma uusia vuokrasopimukset kun siirrytään ”oma riista” järjestelmään. Nostan samalla vuokraa ja lisään samalla soppariin yhden uuden tilan…

    Tuli sitten soppari tai ei niin kaupallinen metsästys on tullut jäädäkseen…

    jees h-valta

    Hyvä oksapuu, noin juuri minäkin olen tehnyt ja soppareitakin on tullut. Jo pidemmän aikaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)