Keskustelut Tekniikka Husqvarna 550xp(g) seuraaja?

  • Tämä aihe sisältää 290 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten AvatarJätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 289)
  • Lenkopetäjä

    Minä en ostas kumpaakaa.palio halavemmalla saa itelle riittävän suorituskykyisen ja käteensopivan sahan.asia ois tietenki eri jos pitäs leipä repiä metästä

    Jätkä

    Jos sahaa tosiaankin tarvitsee ammatikseen, on sen hankintahinta toisarvoinen asia. Satasen hinnanero ei ainakaan minua pistäisi ajelemaan sata kilometriä kauemmas sahalkaupoille, ellei jotain muuta syytä olisi.

    Tärkeintä on ainakin tähän asti itselle, tai talolle ostettaessa se marssijärjestys, jossa ensin päätetään merkki ja malli. Sitten katsotaan, mistä ostetaan – Talolle kun ostettiin, piti aina pyytää kirjalliset tarjoukset väh. kolmesta paikasta. Silloinkin kyllä merkki ja malli oli päätetty ensin.

    Jos metsurin hommia tekee, niin toimintavarmuus on kyllä hyvin tärkeässä asemassa. Lisäksi teho / painosuhde ja tärkeämpänä niistä paino.

    Kun pitää hyvän sahan hyvässä kunnossa ja terähuollon hallitsee, pystyy pistämään puun poikki siinä kuin muutkin.

    Pihkakintas

    Sahat on niin pitkäikäisiä koneita, että työsaavutus käyttökertaa kohti ratkaisee. Jos toinen saha on päivässä vaikka yhden ainoan euron tehokkaampi, satanen tulee jo sadassa päivässä takaisin. Jos työ takkuilee, se maksaa myös omissa hommissa. Kulut on huonosti sujuvassa työssä aina isommat, kuin hyvin sujuvassa työssä.

    Esim kaatosahaus, onnistuu tehokkaalla sahalla paremmin. Liian pienellä tulee kaikelaisia epäonnistumisia. Pitopuu vaikeampi arvioida, tai sahausrako ehtii painua puun painosta tai tuulen puuskasta.

    Tai isojen lehtipuiden karsinta, moposaha aina jumissa, vaikka miltäpuolelta sahaa. Helpotkin puut on kevyempi karsia jatkuvalla ja nopealla liikkeellä, hitaan tai kömpelön sahan kannatteleminen on raskaampaa.

    Raivaussahassa kiihtyvyydellä merkitystä pahoilla kohteilla, kun isoja joutuu repimään alas, ja tulee tyhjäkäyntiä. Jos hyvä taimikonhoitokohde, jossa saa mennä puolijuoksua eteenpäin ja saha laulaa kokoajan, ei niinkään.

    Virheiden tai epäonnistumisten viemää aikaa ei pysty millään kuromaan umpeen ja kulut kasvaa. Huoltoon ja teroitukseen kuluva aika taas vähentää työhön kuluvaa aikaa ja vähentää virheitä.

    Tämä koskee siis oikeita metsätöitä. Jos sahaa jonkun liian pitkän riuun poikki tai paloittelee lahon laiturin, riittää tietysti vähempikin.

    husku550xp

    Otetaan nyt esimerrkinä tuo 261 stiilii jonka saa välillä noin 600eurolla ja jokin isäntälinjansaha maksaa sen 300-400e. En kyllä näe mitään järkeä säästää nuin pientä erotusta.  Vaikkei olisikaan paljoa sahalla käyttöä niin tuo ammattisaha menee järkikäytöllä lopun elämän ja on huomattavasti miellyttävämpi käyttää. Samaa ei voi sanoa nuista halvemmista. Näitä alle 200e vehkeitä en edes sahaksi luettele.

    Jätkä

    Pihkakintas.  On täyttä totta, että jopa pienilläkin eroilla nousee päivän saldo tuntuvasti ja jo se normaali työpäivien määrä / v  – kun menee yli kahdensadan vuodessa, viin kertomatauluhan siinä pitää ottaa käyttöön.

    Sen verran on kokemuksia ihan erilaisilla sahoilla työskentelystä ja mittayksikkönä on saman pituiset työpäivät.

    Kun sen hetken huippuammattisaha otetaan verrokiksi, niin toisen merkkinen – paperilla saman painoinen ja tehoinen (myös ammattisahaksi luokiteltu maahantuojan toimesta) saattoi olla 20 – 30 % heikompituottoinen.

    Ero on niin mielettömän suuri, että Tollompikin tajuaa, että ei sillä maatilamallin sahalla oikein kannata alkaa sahailemaan, jos tositarve on. Kyllä ne on käytännössä sarjaa humpuukivehkeitä.

    Ei nykyaikana sahan tarvitse olla huipputehokas. Jos tukkipuu leikkautuu sekuntia nopeammin tai hitaammin poikki, ei sitä sekuntia voi missään hyödyntää, mutta jos saha on kilon kevyempi ja tuntuvasti pieniruokaisempi sekä käteensopivampi, niin se bonus-hyöty tulee heti käteen kuin Lidl:in kassalla, eikä sitä tarvitse odotella kuukausitolkulla.

    Lenkopetäjä

    Saha pitää olla ammattisaha ja osaamaton siimakäsi ei saa aikaseksi sama millä sahaa.

    Lenkopetäjä

    Ja edelleen oon sitämieltä että jos stiili passaa käteen sillon on miehellä kaks vasenta kättä😁

    petep

    Lintu vai kala ja ikuinen tinkaaminen jatkuu. Nämä on erittäin herkkiä juttuja ja sama minulle vaikka joku puree puut poikki  jos sille tuntuu. Ja aika paljon on ihmisiä ympäri maapalloa joilla on kaksi vasenta kättä.

    Sitä olen joskus miettinyt kuin helvetin kovia ukkoja ovat olleet  ennen kun sahat painoi tuplat mitä nykyään. Tuotos oli varmaan kymmenkertainen ja palkka oli niin suuri että ei yhdelle tilille mahtuneet rahat.

     

    Ja ei se paljon viisaammalta vaikuta metsäkonekeskustelut Ponsse -John Deere /Komatsu.

    Lenkopetäjä

    Tuo minun kommentti kuuluiki sarjaan mielipiteet.faktat on erikseen.voisinkai minäki stiilillä sahata mutta se takakahava ei passaa käteen.kyllä ne on kovia ukkoja ollu meihin”velliperseisiin”verrattuna ennen

    Metsuri motokuski

    Petep :Ja ei se paljon viisaammalta vaikuta metsäkonekeskustelut Ponsse -John Deere /Komatsu.

    Tuo on ihan totta. Usein metsäkonepuolella tuota keskustelua käy koulupojat tai vasta kuljettajauran aloittaneet. Täällä sahajuttuja kirjoittelee vanhat ukot ja eläkeläiset. Sen verran eroa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 289)