› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 58 59 60 61
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2020, 14:31

    Ilmastomallitus on erittäin erittäin vaikeaa, koska siinä on kyse kaoottisista ilmiöistä ja tulevaisuuden ennustamisesta. Taaksepäin on paljon helpompi katsoa… Telkussa oli ohjelma, jossa joku suomalainen tutkijaryhmä mallitti auringon hiukkassäteilyn lämmittävää vaikutusta ilmastoon, tässä siis kyseessä ne hiukkaset jotka aiheuttavat revontulet. Taisi olla Prisma-sarjaa se ohjelma ja saattaa löytyä vielä netistä.

    Kokonaisuuden haastavuuden huomioiden spekulointi sillä, mikä on yksittäisten kaasumolekyylien vaikutus meidän alueella saati globaalisti voi olla turhaa. Riittäisikö se, että tiedetään suuret linjat, eli vaikka se että karuja soita ei kannata ennallistaa, mutta reheviä soita ja turvepeltoja sen sijaan kyllä. Sekin on aika varma että metsien kasvua tulisi mielellään lisätä.

    Puuki 18.3.2020, 14:40

    Rehevät suot (ojitettuina turvekankaat) kasvaa usein parhaiten puuta.  Siksi niiden muuttaminen metaanilähteiksi ei ole kovin hyvä keino ilmaston muutoksen kannalta. Se on oikeastaan hyvin huono keino.   Metsien kasvun lisääminen on hyvä keino monestakin eri syystä. Eli metsittäminen ja tuhkalannotus & terveyslannoitus mm. boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2020, 15:51

    Hyvä tarkennus Puuki, mutta täällä voinee olettaa lukijoiden ymmärtävän, että kun puhutaan ennallistamisesta, tarkoitetaan yleensä aina metsänkasvatuskelvottomia soita. Jos metsä kasvaa hyvin, voidaan lannoittaa ja ojittaa tai siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Jos taas puhutaan maatalouden paksuturpeisesta peltomaasta, niille on eri konstit tykkänään, en puutu niihin. Professori Harri Vasander kirjoitti vastikään Hesarissa kosteikkoviljelystä, joka voisi olla esimerkiksi rahkaturpeen keräystä toimivan suon pinnasta.

    Per Ä Reikäs 18.3.2020, 16:16

    Kasvuturvetta tarvitaan ainakin,vai luuleeko joku kaupunkilainen että keväinen kukka multa pussi putosi taivaalta?Polttoa vastustan yhä aina.

    tamperelainen tamperelainen 19.3.2020, 16:13

     

    Green deal-hösötys taitaa mennä koronan takia hetkeksi mappi-Ö:n

     

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/korona-lopettaa-green-dealin/

    Per Ä Reikäs 22.3.2020, 16:05

    Korona puhdistanut ilmastoa ja vesistöjä.

    Visakallo Visakallo 23.3.2020, 08:45

    Nyt ollaan siirtymässä puna-vihreään ihanne-yhteiskuntaan: Liikenne loppuu, tehtaat sulkeutuvat ja yhteiskunta elättää meidät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2020, 09:45

    Kaikenlaista keskustelua löytyy tuolta Uuden Suomen blogeista ja Puheenvuoroista. Eija-Riitta arvostelee EU:n hiilineutraaliustavoitetta, mutta toisaalta juuri nuo samat toimet ovat välttämättömiä oli sitten tuo tavoite voimassa tai ei. Siinä mielessä ymmärrän Eija-Riitan kritiikin, että usein päästöjen vähentäminen globaalisti tapahtuu tehokkaimmin jossain EU:n ulkopuolella, ja jos keskitymme vain oman pesän puhdistamiseen, globaali kehitys on hitaampaa kuin muuten olisi.

    ”EU ainoana on sitonut itsensä hiilineutraalisuuteen ja leikkaustavoitteisiin, jotka ovat ihan omalla kymmenluvullaan, suurimman osan maailmaa yhä kasvattaessa päästöjään. Ongelma on, että kokonaisuuden kannalta näin toimiminen pane ahtaimmalle juuri sen, joka on puhtain ja paras, eikä tilanne vähennä päästöjä globaalisti.

    Kun ilmastopolitiikasta tuli EU:n ympäristöpolitiikan keskeisin alue, otimme ympäristönsuojelussa useita valitettavia taka-askelia. Ehkä olisi syytä tehdä korjausliike ja keskittyä energiatehokkuuteen, saasteiden ehkäisyyn ja korkeaan ympäristötasoon hiilineutraalisuuden sijasta.”

    puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/korona-lopettaa-green-dealin/

    Entäs tämä: saattaisi olla puumarkkinoiden toimivuuden ja puun hinnan kannalta merkittäväkin asia, jos puuta ei kannata rekoilla kuljettaa kuin 100 kilometrin etäisyydeltä tehtaille, kun vesiteitä ei ole, vaikka vesitse kuljettaminen olisi ilmaston kannalta parempi kuin tieverkossa liikennöinti. Entäpä juna vastaan vesitie? Nyt on ilmeisesti valittu vaihtoehto, jossa rataverkkoa kehitetään ja ylläpidetään, mutta vesiteitä vähäisesti. Rataverkkoa tarvitaan tietenkin muuhunkin kuin puun kuljettamiseen, joten siinä mielessä valinta voi olla perusteltu.

    ”Sisävesireittien korjausvelkaa ei arvioida eikä liikenneverkon muodostamista harkita koska metsäteollisuuden raaka-aine hankintaa ei tahdota kilpailutettavan kotimaan markkinoilla.”

    puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/yle-ymparisto-ja-lvmn-vartiomat-poliittiset-paatokset/

    Puuki 23.3.2020, 12:32

    Vesitiekuljetus (uittoketju) kustantaa n. puolet vähemmän / mottikm  kuin kumipyöräkuljetus. Rautatiekuljetus kustannus on vähän enemmän.  Aluskuljetusketju suunnilleen saman kuin rautatiekuljetus.

    mulle 1.4.2020, 20:52

    Pieni teko taikatemppu/takinkääntö.

    https://yle.fi/uutiset/3-11230470

    ”Kiina tuottaa yksin yli neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.

    Me vihertäjät vaadimme jatkossakin!

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 58 59 60 61