Keskustelut Metsänomistus Ilmastoahdistusvaalit toukokuussa!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 42)
  • Ilmastoahdistusvaalit toukokuussa!

    Merkitty: 

    Kevään vaaleissa koko metsäsektorin on puhallettava samaan hiileen!

    Metsänomistajan ei pidä aliarvioida vihreitten voimien vaaraa Suomen metsätaloudelle.  Tuhoisat vihreät voimat ovat vallalla koko vasemistossa. Vaarallisin on kuitenkin Kokoomuksen/EPP sinivihreät EDIT

  • Timppa

    mutta männyn kasvuun vain kolmannes.”

    Eikö 25+30=55 ole 55 % runkopuumäärästä eikä kolmannes arvelee faktan tarkistajana tällä kertaa T.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Timppa! Korjasin tekstin edelliseen viestiin. Noissa biomassan laskentakertoimissa pitää huomioida, että puun vanhetessa latvuksen osuus kokonaisbiomassasta alenee, etenkin kuusella. Tähän pulmaan on laadittu avuksi puulajista ja metsikön iästä riippuvia kertoimia (esim. kuva 2 jutussa, jossa olin itsekin mukana, linkki).

    https://www.afs-journal.org/articles/forest/pdf/2005/08/F5084.pdf

    Kurki

    Kiitos Annelille vastauksesta. Minua kiinnostaa kovasti tämä hiilinielulaskenta Suomen osalta. Parhaiten selvyyden saisi, jos pääsisi kyselemään suoraan laskelmien tekijöiltä. Sekin onko Suomi luonnontilaisena päästölähde vai nielu ei tietenkään kuulu tähän hiilinielulaskelmaan.

    Tolopainen

    Jos Suomen luonto olisi alkuperäisessä tilassa, se ei olisi hiilinielu eikä päästölähde, koska luonnossa vallitsee tasapaino. Hiilinielut on keksitty juttu, tässä ilmastoahdistuksessa.

    Kurki

    Eilen puheenjohtajien tentissä metsien käytön ja talouden osalta sanoisin Sipilän onnistuneen parhaiten. Hän imoitti tavoitteeksi nostaa Suomen metsien kasvu 150 milj. m3 seuraavan 30 vuoden aikana, jolloin hiilinielu olisi jo rajusti positiivinen ja hakkuitakin voisi nostaa lisää. Taloudessa linjasi, että jos talous kasvaa, niin työllisyys paranee ja verotulotkin kasvaa ja se antaa mahdollisuuden lisätä julkisia menoja. Jos ei kavua ei menojen lisäyksiäkään.

    harrastelija harrastelija

    Tuossa porukassa ja monessa muussakin Juha Sipilä on ylivertainen! Henkilönä hän aiheuttaa joissakin porukoissa vastenmielisyyttä. Monesti totuuden puhujat ovat ennenkin jääneet vähemmistöön. Entisenä yrittäjänä Sipilä pyrkii toimimaan vähän liiaksi yritysten toimintamallilla. Toisaalta Sipiläkin sortuu henkilökemian voimille hylkäämällä Halla-ahon nähätvästi lähinnä hlökohtaisista syistä 🙁

    Osa Sipilän vastaisuutta on lietsottu populaarisin keinoin – ja saatu perässähiihtäjät agitoitua massaan mukaan! Avainsanat ovat; – leikkaaminen, – palkoista – eläkkeistä – opintotuista – kaikista heikoimmassa asemassa olevilta… Eli Sipilän hallistus pyrki vähentämään sosiaalimenoja, jotka on vähän niinkuin varkaiten nousseet ohi työstä saatavien korvausten!

    Koulutukseen satsaaminen ja leikkaaminen ei ole niin yksinkertaista, että jaetaan rahaa sokeasti kaikenlaiseen opiskeluun. Yliopistoihin ja korkeakouluihin pusketaan väkeä liikaa huolimatta siitä, onko opiskelijalla pätevyyttä riittävästi. Sanoisin, että oppilastason lasku heijastuu ylempiin opintoihin. Yliopistoihin pyritään jopa viisikin kertaa ja sitten kun sinne jotakin kautta päästään, niin opinnot saattavat kestää jopa 10 vuotta, eikä muita vaihtoehtoja valita!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nimenomaan pitäisi satsata elinikäiseen oppimiseen eli aikuisopiskeluun. Nuorena saatu tutkinto ei riitä kuin alkuun.

    Jatkuvaan kasvuun perustuvasta taloudenpidosta pitäisi jotenkin pyristellä irti. Kyllä jotkut Suomessakin ovat esittäneet näkemyksiä, että mitään maailmanloppua ei tule, vaikka talous ja väestö ei koko ajan kasvaisi. Robotisaatio ja automaatio tulevat muuttamaan kaikki alat ja vähentämään henkilötyön tarvetta. Hommat saadaan silti hoidettua. Miksi elintason ja yritysten voittojen pitäisi koko ajan kasvaa? Jos kasvatettaisiin sen sijaan laatua ja elämisen tasoa?

    Timppa

    Taitaa kestää kauan ennen kuin Suomen metsät kassvat Sipilän tavoitteleman 150 miljoonaa m3.  Tästähän olen ennenkin kirjoittanut.  Merkitsisi siis n 7,5 m3/ha keskikasvua kaikille Suomen metsämaille, joista  suuri osa on pohjoisessa.  Siis myös kaikille karuille paikoille, soille ja kallioille.  Meillä MT-kuusi-mäntysekametsissä saatetaan päästä tuohon.  Toki OMT-kuusikoissa parempaan, mutta niitähän on lopulta aika vähän, kun taas selvästi heikommin kasvavia männiköitä on paljon.

    Nykyinen kasvuvauhti johtaa harhaan, koska nyt on runsaasti nuoria huonosti hoidettuja, siis tiheita ja paljon energiapuukuutioita kasvavia metsiä.  Kun ne harvennetaan, niin kasvu tyssää, koska tiheässä kasvaminen on vienyt kasvuvoiman.

    Puhuuko Sipilä vain propakantaa vasi uskooko hän tosiaan tuhon lukuun?

    Sota-ajan kokenneena minäkin ihmettelen sitä, että huomattavasti paljon vähemmälläkin voitaisiin tulla toimeen.  Ehkä siihen nykynuorisosta osa joutuu sopeutumaan.  Toisaalta varallisuutta on myös kertynyt, joten osalla nuorisosta on paljon helpommat eväät kuin meikäläisen ikäluokalla.  Oltiin  kaikki suurin piirtein yhtä köyhiä, kun tultiin työelämään 1960-luvun alussa.  Hyvä työllisyystilanne ja inflaatio hoitivat asuntovelat nopeasti pois ja inflaatio on taannut aika mukavat eläkkeetkin monille.

    Yritysten voitoista olen Annelin kanssa eri mieltä.  Voittoihin perustuu uuden kehittely.  Toki voidaan kehitellä turhakkeita, mutta myös laajasti ihmiskuntaa hyödyttäviä tuotteita.

    Kurki

    Merkitsisi siis n 7,5 m3/ha keskikasvua kaikille Suomen metsämaille

    Aiheesta on keskusteltu tällä palstalla 2016. Timpan aloitus ”Puu kasvaa hitaasti Koillismaaalla”.

    ja Tube vastaa/sivu 2

    Kyllä metsä kasvaa Koiliismaalla ja aurausalueilla. Metsäkeskuksen suunnittelijan kanssa juttelin asiasta, kun tilalleni laadittiin metsäsuunnitelmia. Kaveri kertoi, että Kuusamossa aurausalueiden kasvu on yli 10 m3/ha. Minullakin on alueita, jotka on aurattu 80-luvun alussa. Kasvu on 8-10 m3/ha.

    Aurausalue on karmeaa katseltavaa tuoreeltaan, mutta maa tasoittuu 30 vuodessa paljon.

    Metsähallitus on lopettanut auraukset Koillismaallakin ja siirtynyt kaivinkonemuokkaukseen.

     

     

     

    Puuki

    Suuret tulot lisää menojakin. Mutta on huonojakin esimerkkejä kovan tuoton haitoista metsäteollisuudessa. Aikoinaan Amerikan seikkailut oli yhtä kannattamattomia kuin IT- puolen ilman ostaminen Saksasta .

    Tuo esim. 150 m-motin vuosikasvu vaatisi monenlaisia muutoksia metsänkasvatukseen. Enemmän viljelyllä perustettuja jalostettuja metsiä, pinta-alaa lisää (pellon metsityksiä) ja sopivimmat puulajit eri kasvupaikoille (ei onnistu hirvieläinten takia nykyään) .     ”Risukot” kasvaa paljon puuta mutta kasvu hidastuu melko nopeasti ;  itseharvenemista ja lahopuuta tulee liiaksi jo norm. kiertoajan  kuluessa. Keski-ikäiset ja nuoret harvennetut metsät jatkaa hyvää kasvuaan muutaman vuoden viiveellä , joskus melkein heti harvennuksen jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 42)