Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • hemputtaja

    kun ennustaa ei pidä, eikä mennyt ole tae tulevasta?

    Väittikö joku noin. Totta kai pitää ennustaa, mutta kohtuuden rajoissa, Ihminen on sumean logiikan varassa toimiva ennustuskone. Kyllä kaikki tajuavat, että menneestä löytyy viitteitä tulevaisuudesta. Kuten esmes. ennen oli lämpimämpää ja joskus  kylmempää kuin nyt ja niin on tulevaisuudessakin.

    Ennusteita ei kuitenkaan pidä nostaa jumalan sanaksi, mitä ilmastohörhöt tekevät. Heidänkin ennusteensa perustuvat laskentakaavoihin ja simulaatioihin, joiden tekijät ovat valittavissa ja joita jotkut tutkijatkin perustellusti epäilevät. Tietoja lämpötiloistakin mulkataan, niin että siitäkin riidellään.

    Parhaita tietoja onkin esim. Torniojoen jäiden lähtö (aikaistunut?) ym. tieto, jonka mukaan on lämmennyt. Kestääkö lämpö se on sitten eri asia.

    Samoin kuin ilmastoennusteet, toimivat metsätaloudenkin jotkut hienot laskentamallit. Hyvä esimerkki ovat jatkuvan kasvatuksen edullisuuslaskelmat. Jos laskija kannattaa jk:ta, laskelma osoittaa sen kannattavaksi. Merkillistä.

    Mitä tulee noihin pieru-, ymv-, kaasuihin ja muuhun saastumiseen kuten muoviroskaan (ei pelkästään pinon välissä). Ne ovat todellinen ongelma. Paikoin autoilla saa vain joka toinen päivä riippuen rekkarista.

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Gla:

    ”Miten Korpituvan Taneli tieteilijöistä tai muista sammakkoprofessoreista välittämättä tekee päätöksensä, kun ennustaa ei pidä, eikä mennyt ole tae tulevasta?”

    En minä ennustamista keneltäkään ole kieltänyt, sitä yritän hillitä että niitä ennusteita ei sanottaisi TIETEEKSI.

    Mitenkä minä teen päätökseni, sitäkö kysyttiin? Minä teen ne niinkuin muutkin tervejärkiset ihmiset nykytiedon perusteella ja hiukan varautuen tuon ja tämän suuntaisiin muutoksiin.

    Mennyt aika on tietysti jonkinlainen tae tulevasta esim. ilmaston suhteen. Kun kerran aiemminkin on ollut kylmiä ja lämpimämpiä jaksoja, niin todennäköisesti niitä on myös edessäpäin. Missä järjestyksessä, millä aikataululla ja miten suurina vaihteluina se jää sitten nähtäväksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rane2

    ”Tottakai pitää ennustaa mutta kohtuuden rajoissa”

    ”…hiukan varautuen tuon ja tämän suuntaisiin muutoksiin.”

    No nyt ollaan samalla sivulla.

    Timppa

    Sinänsä se, että joku enemmistö on samaa mieltä, ei tietenkään ole tae siitä, että he olisivat oikeassa.

    Muistaakseni oli aluksi vain Galilei ja Kopernikus sitä mieltä, että maa kiertää aurinkoa.  Valtaenemmistö uskoi, että aurinko kiertää maata.

    Tämä ei kuitenkaan ole kannanottoni kasvihuoneilmiöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valitettavasti ennusteiden tekeminen on nykyisin tieteilijöiden vakiokamaa. Esimerkiksi sääennusteen tekee ilmaTIETEILIJÄ ja metsien kasvumallit  metsäsuunnittelujärjestelmiin tekee metsäTIETEILIJÄ. Ennusteelle annetaan luottamusväli, johon sen pitäisi tietyllä todennäköisyydellä osua. Voi tietysti käydä niinkin, että tapahtuu jotain jota ei osattu ennakoida tai jokin asioiden yhteys tulikin arvioitua malliin väärin, joten ennuste meneekin hatelikkoon. Imastoskenaarioiden vaikutusmekanismeihin sisältyy tietysti suuri epävarmuus, juuri esim. Siperian ikirouta ja sen sulaessa vapautuva metaani, metsien tihentyminen hiilidioksidin lisääntyessä, albedon eli heijastuskertoimen vaikutus, vesihöyryn ja pilvisyyden rooli… lista on loputon. Silti meidän pitää koettaa ennakoida tulevaisuutta. Jos menikin pieleen ja todetaan, että fossiiliset hiilet voidaan huoletta pössytellä taivaalle – vaikka niin että hiili ja palokaasujen saasteet voidaan ottaa talteen – niin sehän on hyvä se. Varmempi eli pitkän tähtäimen vaihtoehto olisi kuitenkin kehittää vikkelästi puhtaisiin uusiutuviin perustuvaa energiataloutta. Puu ja turve pitäisi käyttää arvokkaampiin kohteisiin kuin energiaksi.

    Gla Gla

    Niin, onhan meillä tosiaan ilmatieteen laitos. Pitäisi varmaan muuttaa nimeksi säätilan povauslaitos. Mutta jos ongelma kiteytyy tieteellisyyteen, unohdetaan tuo ja puhutaan vain tutkijoista. He tekevät malleja ja yrittävät simuloida tulevaa kehitystä. Ihan samaa tekee pankissa ja monessa muussakin paikassa, mm. valtiovarainministeriössä talousmiehet. Ei heidänkään ennusteet pidä paikkaansa, kun niitä puolivuosittain korjataan. Se on kuitenkin ainoa tunnettu tapa pysyä kartalla siitä, missä mennään. Sama pätee ilmastoon.

    Taneli: ”Minä teen ne niinkuin muutkin tervejärkiset ihmiset nykytiedon perusteella ja hiukan varautuen tuon ja tämän suuntaisiin muutoksiin.”

    Mikä on nykytieto tulevaisuudesta ilmaston suhteen ja millaisiin muutoksiin varaudut?

     

    Gla Gla

    Kalle Kehveli: ”Itsekin olen ajatellut, että ilmaston lämpenemisen ympärille on rakennettu vain bisnestä, joka ei perustu todelliseen tarpeeseen.”

    Minä en elä binäärimaailmassa, joten vaikka ilmaston lämpenemisen ympärille onkin rakennettu MYÖS bisnestä, aiheeseen liittyy muutakin. Kenties ihan aiheellinen huoli co2-päästöjen vaikutuksista.

     

    Kalle Kehveli

    Ettei lopulta olisi kyse samantapaisesta ilmiöstä kuin saksassa 1930-luvulla. Silloinkin suuret massat saatiin uskomaan vaikka mitä. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin porukkaan, silloin oma järki ei välttämättä ”toimi”.

    Rane2

    Toisaalta ”omaa järkeä” käyttävät ihmiset jättävät esimerkiksi lapsensa rokottamatta.Ääliöiden olisi fiksumpaa seurata porukkaa mutta koska he ovat ääliöitä niin he eivät tietenkään tee niin.

    Kalle Kehveli

    Viime ”rokotuskierroksella” fiksut eivät ottaneet rokotusta, hyvä uskoiset sairastuivat narkolepsiaan. Vastuuhenkilöitä ei löytynyt.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 620)