Gla:

”Niin, onhan meillä tosiaan ilmatieteen laitos. Pitäisi varmaan muuttaa nimeksi säätilan povauslaitos.”

Glalla on huono sisälukutaito. Kun peräsin tieteellisiä ennusteita niin totesin että kaksi asiaa on onnistunut:

1. Taivaan kappaleitten liikkeet hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen voidaan laskea. Sen lieveilmiönä mm vuorovesikalenteri.

2. Säätila muutaman päivän eteenpäin. 3..5 päivää kohtuullisesti viikko huonosti ja jo kymmenen päivää näyttää olevan raja jonka yli ei juurikaan päästä.

A.Jalkanenkin puolustelee ennusteita kertoen hienoilla nimillä ennustamisen vaikeudesta ja luottamusvälistä.

Miksi se on niin vaikeaa tunnustaa suoraan että kukaan ei tiedä minkälaisia ilmaston muutoksia meillä tulee 5 vuoden kuluessa, saati sitten vuosikymmenien kuluessa.

Nämä IPCC hommat tulevaisuuden suhteen ovat täyttä potaskaa.

Jopa menneen ajan tiedoista on aina silloin tällöin kiistaa. Eikös juuri jäätikköjen sulamisen manipuloinnista ole jääty jopa kiinni. Muistaaksen kaksi tapausta, toinen etelänapamantereen ja toinen Himalajan suhteen. Joskus tämän ilmastovouhkeen alkuaikoina oli joku pikku uutinen Australiasta, jossa oli mitattu ”hälyttävää” lämpötilojen nousua. Kun sitten jätettiin pois kaupungeissa olevat mittauspisteet tulokset olivatkin himpun verran toisin päin.

Onko olemassa sellainen ilmastoon liittyvä tieteelliuen ennuste, jonka aikajänne on vähintään viisi vuotta, joka on myöhemmin todettu toteutuneen ennustetusti.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Niinpä, Ville Niinistö paahtoi täysillä puoliyhdeksän uutisissa että metsien jättihakkuut?? vaarantavat tavoitteeseen pääsyä. Mitkähän ihmeen jättihakkuut? Jos kuituteollisuus tai Kaidin energiateollinen toteutuvat niin kait kyse on ennemmin paljolti harvennus/hoitotyyppisistä hakkuista. Jolloin metsän hiilen sitovuus paranee.

Tuskin Villen huoli täysin aiheeton on ja kyllähän Tiilikainen sitä hiukan myötäilikin, vaikka osatotuutena pitikin. Avainsana on hyvä metsänhoito ja siihen nyt pitäisi päästä. Muissa viestiketjuissa on sen edellytyksiä jo käsitelty, joten ei siitä tässä yhteydessä enempää. Eniten Villen kommenteissa ihmetyttää se, mistä raaka-aineet tuotantoon pitäisi saada, kun kotimainen uusiutumaton on noin rajallinen, ettei hakkuita pitäisi lisätä eli mikä on vaihtoehto hakkuiden lisäämiselle.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsätalouteen liittyen kysyn vielä uudestaa Tanelilta, että mistä nykytieto tulevaisuudesta on peräisin?

Tanelin logiikka pettää pahemman kerran. Se, että kaaottista säätä kyetään ennustamaan suhteellisen hyvin vain muutamia vuorokausia, ei osoita oikein mitään ilmastomuutoksen ennustettavuudesta.

Säänkin ennustettavuus on huomattavasti parantunut laskentakapasiteetin lisääntyessä ja paranee entisestään, kun kvanttitietokoneet räjäyttävät laskentakapasiteetin aivan uudelle tasolle.

Kiistääkö Taneli todella sen, että hiilidioksidin mitattavissa oleva lisääntyminen ilmakehässä ei nosta lämpötiloja, vai mistä on kysymys? Kysymyshän on gravitaatioon verrattavissa olevasta ilmiöstä, johon taivaankappaleiden liikkeiden ennustettavuus perustuu.

On hyvin perusteltua pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsänkasvatuksessa, kun kasvatusaika on niin huomattavan pitkä. Uhkia ja mahdollisuuksia on suurella todennäköisyydellä.

Gla tähdentää hyvän metsänhoidon merkitystä. Mitähän se hyvä metsänhoito oikein on? Kenen ja mistä näkövinkkelistä katsottuna. Vaihtoehtoja on todella runsaasti.

Jos ilmastomuutoksesta ennustettu ongelma tulee, se tulee vaikuttamaan radikaalisesti metsätalouteemme ja päätökset siitä tehdään aivan muualla kuin täällä Suomessa, koska metsäteollisuus on täysin vientiriippuvainen.

Sopiva lehtipuusekoitus päätehakkuuseen asti lisää kuusikossa kokonaiskasvua n. 5 % ja tukkipuun kasvua n. 10 %. Veden lisääntyminen hyödyttää myös sekametsän kasvua jos vedestä on puutetta.   Koivusekoitus parantaa kuusikon pienilmastoa  ja parantaa karikkeen koostumusta, jolloin mineralisaatio vilkastuu. Kasvun lisääntyminen johtuu siitä ja osin siitäkin että koivun juuristo on vähän syvemmällä kuin kuusen. Tiheässä kuusikossa  sadanta pidättyy puulajeista eniten latvuskerrokseen ja haihtuu sieltä takaisin ilmaan. Sekin puoltaa sekametsärakennetta puhtaan sulkeutunen kuusikon sijasta.

Maalaissepon kommentin loppuosasta olen aivan samaa mieltä.