Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutos ja maankäyttö

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 124)
  • Ilmastonmuutos ja maankäyttö

    Merkitty: 

    IPCC julkaisi eilen raportin, jonka mukaan 70 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, eli käytännössä melkein kaikki viljelykelpoinen ala. Maankäytöstä tulee neljännes kaikista ilmastonmuutosta nopeuttavista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin Sanomien jutussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja ekonomisti Markku Ollikainen esittää maankäyttöön liittyviä päästöjen vähennyskeinoja. Metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kirjoittaa vieraskynäartikkelissa metsätalouden mahdollisuuksista ja huomauttaa, että soiden ennallistamisen kanssa pitää olla varovainen: se voi johtaa joissain tapauksissa päästöjen nousuun. Itse olisin positiivisen odottavalla kannalla: nykyhallitukselta on odotettavissa järkeviä esityksiä liittyen maankäyttöön. Yksi peltojen käyttöä ajava voima on maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin: peltoa on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän, joten peltojenkin raivaamiselle metsistä voi joissakin tapauksissa olla vielä tarvetta.

    Porkkanoita/hyviä kulutustapoja maankäytön päästöjen vähentämiseen tai hiilinielujen lisäämiseen olisivat esimerkiksi (korjattu versio):

    * Viljelystä poistuvien peltojen ja laitumien metsitystuki

    * Lannan biokaasutus ja kierrätys

    * Jatkuvan kasvatuksen lisääminen turvemaametsissä

    * Tuhkalannoitus turvemaametsissä

    * Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen

  • Puuki

    Keskimäärin 17 vuoden välein on ollut suhdannehuippu puun hinnassa, siitä varmaan vuosi 2024.  (Koreansuhdanne -56, öljykriisi -73,  v.1990 ,  v. 2007 … 2024 ? )  Kannattaako hakkuita sitten pantata odotellessa ”oikeaa” hintaa ?, Ei ainakaan harvennuksia eikä juuri muitakaan . Saattaa rahan tarvettakin ilmaantua aiemminkin kuin vasta joskus tulevaisuudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos omistaa vanhoja talousmetsäkuusikoita, ja jos alueella on kaarnakuoriaisia, en odottelisi vaan uudistaisin.

    Reima Ranta

    Visakallo sanoo, että ei ole ennustaja ja kuitenkin täällä hyvin usein kertoo syvällä rintaäänellä, kuinka asiat tulevat menemään.

    Jos metsien suhteellinen arvokasvu on 5% (joka on reaalikasvua) niin kannattako metsät myydä? Minkälainen suhteellinen arvokasvu sinun metsilläsi on?

    Ehkä kaikki puut olisi viisasta laittaa kasalle ja sijoittaa rahat Metsäliiton A-osuuksiin.  Vastaava tuotto on tiukassa nuorissakin puustoissa, tukkimetsistä puhumattakaan.

    Gla Gla

    Hyvää tuottoa, vaikka emme millään voi pärjätä lämpimämpien maiden metsätaloudelle. Miten tämä on mahdollista?

    Reima Ranta

    En nyt oikein ymmärtänyt, mitä edellisellä tarkoitit Gla.

    Suhteellinen arvokasvu ja metsätalouden kannattavuus ovat täysin eri asioita.

    Tuotto suhteessa markkina-arvoon on vielä oma lukunsa. Markkinat arvostavat aika mielenkiintoisella tavalla metsää eri kehitysvaiheissa. Missä kehitysvaiheessa metsä olisi kannattavaa ostaa tai myydä?

    Gla Gla

    Olen ymmärtänyt, että sinulla kulut ovat olemattomat. Niin ainakin muuan Pöllö asiasta on kertonut. Tällöin 5% arvokasvu ei voi tarkoittaa huonoa kannattavuutta. Siksi ihmettelin kommenttiasi suomalaisen metsätalouden kilpailukyvyttömyydestä, johon vielä liittyy halusi jatkaa omistamista, vaikka kysyntää tiloille on.

    Minä en tiedä, missä vaiheessa metsä kannattaa myydä. Ainakin tällä suunnalla melkein mikä tahansa menee kaupaksi hyvällä hinnalla eli sen puolen ei asialla tunnu suurta merkitystä olevan. Kukaan tuskin on tehnyt laskelmaa siitä, millä korolla eri kehitysvaiheessa olevat metsät kaupanteossa tulee hinnoiteltua. Yleensä vain puhutaan hehtaari- ja kuutiohinnoista, joilla ei suurtakaan informaatioarvoa ole.

     

    sitolkka

    Kaikki luonnon ja ympäristönsuojelutoimet ovat turhia ellei väestön kasvua saada pysähtymään. Afrikan väestönkasvu lienee suurin yksittäinen uhka. Afrikan suuret villieläimet ovat täällä vielä hetken aikaa, mutta kun afrikkalaisia on vaikkapa kaksinkertainen määrä, niin ei niille ole enää elintilaa. Tosin jo nykyinen väestö näyttää jo lyhyessä ajassa ajavan ne sukupuuttoon. Meillä asiat on kunnossa. Väestö vähenee ja luonto voi hyvin. Ja meidän ei mielestäni tarvitsisi päästöistäkään huolehtia. Tehdään me pienet sitten perässä kun isot maat näyttää ensin mallia.

    Gla Gla

    Mitään syytä ei ole jättää luontoa suojelematta. Talousmetsien osalta se tarkoittaisi taloudellisen toiminnan edellytysten parantamista.

    Visakallo Visakallo

    Talousmetsien hoito on turvannut Suomen luonnon säilymistä enemmän kuin mikään muu ihmisen toimi. Minulle ei ole vielä kukaan pystynyt perustelemaan, millä tavalla metsien hoitamattomuus edesauttaisi luonnon monimuotoisuutta. Edelleen sitä sopii yrittää, mutta toivon, että siinä keskityttäisiin itse asiaan, eikä mentäisi henkilökohtaisuuksiin kuten joka kerta tähän asti.

    Reima Ranta

    Eikö nyt Visakallo sovita, että monokulttuurin edistäminen vähentää AINA monimuotoisuutta.

    Liikakansoitus on ilmeisesti yleisesti hyväksytty ongelmaksi ja kuten Gla toteaa, ei ole mitään syytä sillä perusteella jättää luontoa suojelematta eli ELÄMÄÄ tällä palolla. Eikö Gla jätetä metsät myrkyttämättä täällä ja tyydytä vähän vähempään.

    Mitä taas tulee kannattavuuteen eri olosuhteissa, niin 1 eksponenttiin 10 on 1 ja 1 eksponenttiin 100 on sekin  1.  1,07 eksponenttiin 10 on 2, mutta 1,07 eksponenttiin 100 onkin jo 868. Eli ei ole yhdentekevää onko kasvatusaika 10 vai sata vuotta  ja toisaalta monokulttuuria olisi tarve harjoittaa samaan puumäärään pääsemiseksi vain kymmenesosalla pinta-alasta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 124)